En tiedä onko lukemista tutkittu tuosta näkökulmasta. Lukuisia tutkimuksia on siitä, miksi lukeminen on hyväksi sinulle. esim. Lukukeskuksen Päivän lehti 4.6.2017 kertoo kymmenen hyvää syytä lukea: vähennät stressiä, vahvistat sosiaalisia suhteita, edistät terveyttä, viihdytät itseäsi, parannat keskittymiskykyä, kehität lukutaitoasi joka antaa sinulle eväät menestykseen koulussa ja työelämässä, auttaa arjen hallinnassa ja edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. 10 syytä, miksi lukeminen kannattaa
Tuo ei kuitenkaan kerro, miksi lukeminen koukuttaa.
Opetushallituksen sivuilta löysin jutun, jossa 11 ihmistä kertoo, miksi lukee. Lukea voi esim. unohtaakseen murheensa, avartaakseen näkökulmaansa elämään ja asioihin, oppiakseen uutta, palatakseen...
Karistosta vastattiin Anni Polvan Tiina-sarjan erilaisia ulkoasuja koskevaan tiedusteluun seuraavasto: Tiina-kirjoja on ilmestynyt yhteensä 29 kappaletta, joista 21 ensimmäistä punaselkäisenä versiona. 21. eli viimeinen punaselkäisenä
ilmestynyt on nimeltään Tiinalle otetaan pikkusisko.
Hannu Jaakonhuhtan Suuri tietotekniikan tietosanakirja (Suomen Atk-kustannus Oy, 1999) määrittelee termin freeware seuraavasti; tietokoneohjelmia, joita voi vapaasti jakaa ja joiden oikeuden omistaja ei vaadi ohjelman käyttämisestä korvausta. Freeware-ohjelmat ovat kuitenkin tekijänoikeudellisesti suojattuja ja käyttöoikeuksia koskevat ehdot esitetään yleensä ohjelman käynnistyksen yhteydessä.
Shareware taas määritellään rajoitetun käyttöoikeuden ohjelmaksi eli sen vapaa kopioiminen on sallittua määräajaksi. Määräajan mentyä umpeen (yleensä n. 1-2 kuukautta) tuotteen käyttöä voi jatkaa hankkimalle tuotteen valmistajalta lisenssin tuotteen jatkuvaan käyttöön.
Kyseessä on todennäköisesti jokin tietotekninen virhe, sillä ainakin itse olen saanut sähköpostiin muistutuksia erääntymässä olevista lainoista. Ilmoituksista ei siis ole luovuttu, mutta kaikessa IT-tekniikassa on toki virheiden mahdollisuus ja jos kyse on Oodista lainatusta aineistosta, voi kyse olla jostain käynnistymisongelmista. Näiden muistutusten tarkoitus on helpottaa eräpäivästä huolehtimista, mutta tuskin tavoitteena on saada ihmiset tuudittautumaan kokonaan niiden varaan. Jatkossakin kannattaa ehdottomasti vilkaista lainojensa eräpäiviä myös omatoimisesti, ettei ikäviä yllätyksiä enää tule.
Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000
Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
Räjähdyksen aiheuttama suunnaton kuumuus poltti ihmisen kehon hetkessä. Jälkeenpäin rakennusten seinistä ja kaduilta löytyi uhrien ja erilaisten esineiden hahmoja ikään kuin "varjoiksi" piirtyneinä. Sääolosuhteet ja aika ovat hiljalleen haalistaneet näitä tuhon merkkejä. Hiroshima Peace Memorial Museum säilyttää Sumitomo pankin edustalta siirrettyjä kivipaasia, joihin on piirtynyt räjähdyksen aikana pankin edustalla seisseen henkilön ääriviivoja. Museon teorian mukaan kuuma säteily muutti kivipinnan vaaleammaksi. Välittömästi ihmisen taakse jäänyt alue jäi tummemmaksi. Suoja oli hetkellinen, mutta riittävä jättääkseen tunnistettavan jäljen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Human_Shadow_Etched_in_Stone
https://www.cntraveller.in/story/story-...
Voisit kokeilla vaikka seuraavia:
Sade Lankeaa / Ros Wynne-Jones, Like, 2010; sijoittuu eteläiseen Sudaniin, nälänhätää kokevaan pikkukylään.
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta / Petina Gappah, Tammi, 2009; humoristisia tarinoita nuoren naisen näkökulmasta.
Valkoinen tiikeri / Aravind Adiga, BTJ, 2010; köyhän riksakuskin pojan tarina Delhistä.
Kukkien verellä kirjoitettu / Anita Amirrezvani, WSOY, 2008; historiallinen romaani naisten elämästä 1600-luvun Persiassa.
Älä kysy yöltä / Amos Oz, Tammi, 2010; avioliittokuvaus Tel Kedarin pikkukaupungista Israelista.
Jelinin aamut / Susan Abulhawa, Like, 2010; sukuromaani Palestiinasta.
Tapaus Mao / Qui Xialong, Otava, 2010; yhteiskuntakuvausta sisältävä jännäri Shanghaista, Kiinasta....
Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
Mielenosoitusten järjestämistä säätelee kokoontumislaki (530/1999).
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Siinä ei ole erikseen säädöstä tai muuta rajoitusta käytetystä kielestä. Arabiankielisten iskulauseiden huutamista ei siis ole kielletty.
Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.
Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.
20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:
Sademäärä: 0 mm
Lumensyvyys: 0 cm
Ilman lämpötila: 8,6°C
Päivän ylin lämpötila: 13,5°C
Päivän alin lämpötila: 4,8°C
10.12.1971, Oulu lentoasema:
Sademäärä: 1,2 mm
Lumensyvyys: 5 cm
Ilman lämpötila: -9,5°C
Päivän ylin lämpötila: -7,4°C
Päivän alin...
Siperiaan lähdettiin esim. kuolemantuomion sijasta. Osa vangeista kuoli jo matkalla Siperiaan, jotkut onnistuivat pakenemaan. 1900-luvun alussa nousi esille karkotettujen armahtaminen, mutta niin ei tapahtunut. Miikka Vuorelan väitöskirjan mukaan (s. 192) kukaan ei palannut Suomeen. Tarkemmin tietoa aihepiiristä saa esimerkiksi teoksista:
1) Alpo Juntunen (1983): Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178224/A-10-ISBN-951-9266-2…
2) Miikka Vuorela (2021): Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
https://helda.helsinki.fi/...
Asiasanoituksen tuplaesiintymisissä on useimmiten kyse siitä, että poimimme käsitteet Finto.fi:n Ysosta ylläpidossamme. Jos käsitettä ei olekaan poimittu sieltä, vaan lisätty ns. vapaana asiasanana, siitä tuleekin erillinen asiasana. Vapaat asiasanat tarvitsemme käyttöömme siksi, että käytämme usein erisnimiä, tekijöiden nimiä, teosten nimiä ja paikkakuntien nimiä asiasanoina.
Nämä tuplat sotkevat tietysti löytyvyyttä ja ne pitäisi saada pois listoista. Ne voitaisiin yhdistää korjausajolla, mutta valitettavasti se on juuttunut jonottamaan teknisten korjausten jonoon. Korjasin tuon tieteiskirjallisuuden. Valitettavasti sivuston toimituksessakin suurin osa ajasta kuluu nykyään vastaamisessa, jolloin näihin välttämättömiin huoltotoimiin jää...
Balletone-materiaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista nopealla haulla eurooppalaisista kirjastoista. Näitä teoksia (kirjoja, videoita jms.) voi saada kaukolainaamalla, ainakin Yhdysvalloista luulisi löytyvän. Jos teoksia ei löydy Euroopasta, kaukolainaaminen voi maksaa melko paljonkin, mutta koska maksun suuruus riippuu kunkin lähettäjäkirjaston määräämästä summasta, on maksun täsmällistä suuruutta hyvin vaikea tietää etukäteen, siis ennen lainan saapumista noutokirjastoon. Lisää voi kysyä kirjastojen kaukolainapalveluista. Kirjastoille voi jättää hankintatoivomuksia.
Laulujen käännökset jakautuvat karkeasti ottaen kahteen ryhmään. Ensinnäkin ovat tekstit, joiden käännös pyrkii toistamaan alkuperäisen tekstin mahdollisimman tarkasti. Näitä lienee suurin osa käännösiskelmistä. Toisen ryhmän muodostavat käännökset, joissa ei ole edes yritetty "kääntää" alkuperäistekstiä, vaan on etsitty suomen kieleen istuvia kieli- ja mielikuvia, Esimerkiksi suomenkielinen versio The Beatles -kappaleesta Penny Lane eli Rööperiin on tällainen. Uskoakseni tämä Tuulensuojaan kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään.
Heikki Poroila
Virallista suihkusuositusta ei ole, vaan terveen järjen käyttöä kannattaa suosia.
Jos hiostuu ja likaantuu työssä tai harrastuksissa, kannattaa suihkutella päivittäin. (aina ei tarvita pesuaineita.) Yli kolme kertaa päivässä voi kuivattaa ihoa liikaa.
Jos viettää rauhallisempaa elämää, voi pesukertoja vähentää. Vaikeat ihosairaudet ja hyvin kuiva iho, saattavat myös vaatia pesujen harventamista.
Oman olon lisäksi, kannattaa muistaa myös ympärillä oleskelevia.
iho ja sukupuolitautien erikoislääkäri Maria Huttunen
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Toni Aho
Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Hei, ikävä kuulla vastoinkäymisestäsi.
Sinun kannattaa olla yhteydessä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. He osaavat parhaiten neuvoa asiassa.
Vastasin juuri melkein samanlaiseen kysymykseen ja keräsin listan esihistoriaa käsittelevistä kirjoista. Keräsin siitä suurin piirtein Suomen alueelle sijoittuvat ja kaivoin vielä lisää mytologisempia kirjoja. Lista ei ole millään muotoa kattava, ja sinne tuli mukaan jonkin verran lasten- ja nuortenkirjojakin, ei tosin mitenkään kattavasti. Tässä on sitten lista:
Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen
Eino Leinon Helkavirsiä / Petri Hiltunen, Kristian Huitula, Katariina Katla, Katja Louhio, Tuomas Myllylä, Eetu Pellonpää, Lauri Pitkänen, Sari Sariola, Antti Tiainen, Vesa Vitikainen [osa tarinoista sijoittuu esihistorialliseen aikaan]
Ennen päivänlaskua ei voi / Johanna Sinisalo
Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki
Hämärän lapset / Sirpa Tabet...
Olisiko kyseessä Puškinin runo Bahtshisarain suihkulähde, joka löytyy kokoelmasta PUšKIN, Aleksandr: Kertovia runoelmia / Aleksandr Pushkin ; suomentanut Aarno Saleva. - Espoo : Artipictura, [1999] (Jyväskylä : Kopijyvä). - 335 s ISBN 952-5347-00-1
Puškinilla on eräiden lähteiden mukaan myös lyhyempi versio runosta, mutta sen suomennosta ei löytynyt Puškinin suomennoksien joukosta, eri tietokannoista tai Internetistä.
