Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy melkoinen määrä tietoa etunimistä. Kannattaa käydä kurkistamassa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Krista etunimet.
Krista-nimeäkin on tiedusteltu aikaisemmin. Lainaan vastausta tähän: "Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias."
Yolanda-nimeä en arkistosta löytänyt. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja antaa seuraavan selityksen:
Jolanda on kreikankielinen vastine orvokki-sanalle. Se on mahdollisesti johdos Violan ranskankielisestä...
Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia.
Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt:
http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0
Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa.
Venäläisessä...
Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Kirjasto tarjoaa ilmaisen, sähköisen musiikkipalvelun Naxos Music Libraryn, josta löytyy jonkin verran suomalaista perinnemusiikkia ja suomalaista klassista musiikkia. Naxoksen kautta musiikkia pystyy kuuntelemaan vain kyseisessä palvelussa, eikä musiikkia voi ladata omalle koneelle.
Raita-palvelusta löytyy tekijänoikeusvapaita kotimaisia äänitteitä, joita voi ladata ilmaiseksi omalle koneelle. Raita sisältää suomalaisia äänitteitä 1900-luvun alusta. Tässä linkki Raita-palveluun: http://www.doria.fi/raita
Suomen kirjastojen kokoelmista löytyy fyysisinä kappaleina valtavasti erilaisia vanhoja suomalaisia äänitteitä. Tarvitset vain kirjastokortin lainaamista varten. Kirjaston äänitteitä saa kopioida omaan käyttöön.
Tarkoittanet Yhdysvaltojen kulttuuria? Sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan kulttuuria kuvaavaa kirjaa ei ainakaan Suomesta tunnu löytyvän.
Kulttuurinaloista ainoastaan musiikkia ja kuvataidetta käsittelevää kirjaa ei myöskään löytynyt. Tässä kuitenkin joitakin joko Yhdysvaltojen kulttuuria yleensä tai maan kuvataidetta käsitteleviä kirjoja:
- Tamminen: Kulttuurisukellus: kohteena Yhdysvallat (2000)
- American culture : an anthology / edited by Anders Breidlid ... [et. al.] (2008)
- The American art book (1999)
- American art and architecture / Michael J. Lewis (2006)
- American art: history and culture / Wayne Craven (1994)
Pasilan kirjaston ompelukoneen voit varata numerosta 09 3108 5801 ja Etelä-Haagan ompelukoneen numerosta 09 3108 5032.
Ompeluaika on hyvä varata riittävän ajoissa. Koneiden käyttöaika on yleensä "tarpeen mukaan".
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Yllä mainitussa sivustossa sanotaan nimekkeistä seuraavanlaisesti: ”Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei myöskään ole. Kirjastoasetuksessa käytetään yleisnimikettä kirjasto- ja informaatioala. Kukin korkeakoulu ja oppilaitos päättää itse käyttämästään nimikkeestä”.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja...
Vaikea sanoa, mitä varauksen tietoja muutettaessa on tapahtunut. Noin ei pitäisi päästä käymään noutokirjastoa tietokoneen kautta muutettaessa. Varauslistojen järjestystä seurattaessa joudumme kuitenkin luottamaan tietokoneiden tietoihin, koska mitään muita listoja ei ole, joista varaustietoja ja niiden päiväyksiä pääsisi tarkistamaan. Kaikissa varauksiin liittyvissä asioissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakas voi myös aina ottaa suoraan yhteyttä johonkin alueen kirjastoon Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, joko itse asioimalla tai puhelimella, joten esim. varausten noutokirjaston muuttaminen onnistuu myös sitä kautta.
Tuhkaa voi mainiosti käyttää lannoitteena, kunhan muistaa ensinnäkin, että se on voimakkaasti emäksistä, ja toiseksi, että tuhka ei sisällä typpeä. Se toimii siis paitsi lannoitteena myös kalkituksena, mutta haluttaessa voimakasta vegetatiivista kasvua tarvitaan sen lisäksi myös ainakin typpilannoitusta.
"Kalkituksesta hyötyviä kasveja ovat erityisesti tomaatti, kaali, pavut ja kaikki sipulit sekä sipulikukat. Puhdas puun tuhka sopii erittäin hyvin lannoitteeksi myös hedelmäpuille ja marjapensaille." (http://puutarha.net/artikkelit/7598/tuhkan_kaytto_puutarhassa.htm)
Koska havukasvit eivät yleensä pidä kovin emäksisestä maasta, en välttämättä antaisi sitä pienille kuusentaimille, ainakaan runsaasti.
Tarkempia tietoja tuhkan käytöstä...
Grimbergin Kansojen historia -kirjasarjan uusimmat painokset (3. uud. laitos) ovat ilmestyneet 1980-1985. Tarkemmat tiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=…
Wikipedia kertoo asiasta näin:
Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.
Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan.
Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle:
1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä.
2....
New York Fashion -sivustolta löytyy tietopaketti Daisy Lowesta: http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
Daisy on brittiläinen malli ja julkkis, joka on syntynyt 27.1.1989. Hänen äitinsä on tunnettu muoti- ja tekstiilisuunnittelija Pearl Lowe ja isä on Bush-yhtyeen Gavin Rossdale. Rossdale on nykyään Gwen Stefanin aviomies.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan hän asuu tällä hetkellä Englannissa. Häntä pidetään tulevaisuuden supermallina, mutta hän on ehtinyt tehdä myös musiikkia huipputuottaja Mark Ronsonin kanssa. Lisäksi hän on näytellyt reality-sarjassa "Class of 08": http://www.bbc.co.uk/switch/classof2008/daisy-lowe.shtml
Linkkejä:
http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
http://yummyj.blogspot.com/2008/05/...
Satakuntalaisen osakunnan laulukirja 1968 on oikea kirja,
laulu löytyy sivulta 198, Sanat alkavat "Auk-auki" jne. Kirjasta löytyvät sanat, ei nuotteja. Kirjan saa käteensä esim. kaukolainaamalla sen oman kirjaston kautta.
Voisikohan kysymyksessä olla Richard D. Lewisin "Kulttuurikolareita" (1996)? Kirjassa on selvitelty eri kansallisuuksien käyttäytymistä liike-elämässä mm. neuvotteluissa ja japanilaiset ovat yksi näistä kansallisuuksista.
Manda-tietokannasta löytyy myös aiheesta lisää kirjallisuutta (hakusanoina asiasanat: käytösoppaat - liike-elämä - Japani):
- Jussila et al.: Kaukoitä - liikematkailijan opas (1997)
- Engel: Passport Japan your pocket guide to Japanese business, customs & etiquette (1996)
- De Mente: Japanese etiquette & ethics in business (1995)
- Kenna: Business Japan a practical guide to understanding Japanese business culture (1994)
- Rowland: Liikematkalle Japaniin - vihjeitä väärinkäsitysten välttämiseksi (1990)
Voitte...
Kirjastossamme käytettävät hakusanat on valittu Kansalliskirjaston ylläpitämästä asiasanastosta YSAsta (Yleinen suomalainen asiasanasto, lisätietoja vesa.lib.helsinki.fi). Ehdottamistanne hakusanoista ainoastaan anoreksia ja bulimia löytyvät sieltä. Sivujen kautta voitte tehdä ehdotuksia asiasanaston luetteloon lisättäväksi. Hakusanat ovat pääasiassa monikossa.
Anoreksian ja bulimian sijaan kirja on luetteloitu ainoastaan asiasanalla syömishäiriöt, koska kirjaan tutustuttaessa ei ole ilmeisesti katsottu sen koskevan anoreksiaa tai bulimiaa, vaan muuta syömishäiriötä.
Sanahakua käytettäessä kirja löytyy myös ehdottamallanne "anonyymit ylensyöjät", koska sanahaku etsii kaikista kirjan tiedoista.
Osa lehtiaineistoista ei täytä itsenäisen teoksen kriteereitä, mutta erilliset artikkelit nauttivat lähes poikkeuksetta tekijänoikeuden suojaa. Sanomalehtiartikkelin teksti on tekijänoikeuden suojaama, vaikka se olisi mikrofilmillä. Joissakin tapauksissa lehdet ovat sopineet toimittajiensa kanssa, että kaikkien artikkeleiden oikeudet siirtyvät lehdelle. Käyttäjän kannalta olennaista on, että suoja on voimassa alkuperäisen kirjoittajan kuolemasta 70 vuotta eteenpäin. Tässä tapauksessa on selvää, että teksti on edelleen suojattua joten sen käyttämiseen FB-sivuilla täytyy pyytää lupa Kuusankosken Sanomilta tai kirjoittajalta, jos nimi on mainittu.
Vuonna 1980 julkaistussa lehtijutussa olevan vanhan valokuvan käyttöoikeus on monimutkainen...
"Rekisteröidyn yhdistyksen hallituksen jäsenet eivät pääsääntöisesti vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen veloista." (Lähde: KSL-opintokeskuksen Internet -sivusto, https://www.ksl.fi/materiaaleja/yhdistystoiminnan-avaimet/5-yhdistyksen-hallinto/ )
Erilaisissa tilanteissa saattaa kuitenkin olla erilaisia tulkintoja ja erilaisia toimintatapoja, joten suosittelen kääntymään yhdistystoiminnan asiantuntijoiden puoleen. Kirjastoalan asiantuntijoina emme osaa varmuudella tämänlaisiin kysymyksiin antaa vastausta.
