Maistraatin verkkosivuilla osoitteessa http://www.maistraatti.fi/ on otsikko Nimiasiat. Siitä avautuvalta sivulta pääsee kohtaan, jossa voi kysyä etu- ja sukunimien lukumäärää Suomessa.
Etunimitilaston mukaan Suomessa on syntymävuosina 1899-2006 ollut yhteensä 9873 Erika-nimistä naista ja 4 miestä. Vuonna 2006 on 149 tytölle annettu nimeksi Erika.
Otavan arkistosta kerrottiin, että Markku Turusen kirjoittaman elämäkertaromaanin Hyvä Joel kannessa Joel Lehtosen vasemmalla puolella istuu Rakel Kansanen ja oikealla Lydia Lehtonen.
Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden...
Tiedustelemasi kirja on todennäköisesti Raimo Mäkelän teos: Naamiona terve mieli. Lisätietoa kirjasta on Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilla http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=124 . Kirja löytyi myös Web-Origon sivuilta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on lokakuussa kysytty aineistoa narsismista http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5a50111f-36a… .
Moro-refleksi on saanut nimensä itävaltalaisen lääkärin Ernst Moron (1874-1951) mukaan. Moro löysi ja kuvasi ensimmäisenä kyseisen ilmiön.
http://en.wikipedia.org/wiki/Moro_reflex
Suomessa ilmiöstä käytetään myös nimeä Moron heijaste:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://yle.fi/akuutti/arkisto2007/200207_d.htm
Elyne Mitchellin teosta Thowra, hopeaharja ei näytä löytyvän Sotkamon kunnankirjastosta, ei myöskään etsimiäsi VHS-kasetteja. Sen sijaan monesta muusta kunnankirjastosta ympäri Suomen näyttäisi löytyvän sekä kirja että VHS-kasetit. Kannattaa siis kysyä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastosta.
Sotkamon kirjaston yhteystiedot löytyvät tästä linkistä:
http://www.sotkamo.fi/index_kirjasto.asp?pid=7
HelMet-säännöissä (www.helmet.fi/ohjeita) sanotaan lehtien varaamisesta näin:
"Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Tarkoitatkohan nyt verkkosivuja, joilta löytyisi linkkejä esim. vitseihin tai hauskoihin testeihin? Jos googlaamalla lähtee hakemaan vitsejä, ei välttämättä pääsekään eteenpäin. Hyviä verkkosivuja on esim. Makupalat (http://www.makupalat.fi/). Aukeavalta sivulta pääsee aiheeseen Vapaa-aika ja sieltä edelleen kohtaan Huumori. Valittavissa on sitten esim. joko kotimaista huumoria tai huumoria muualta. Käytettävä asiasana on siis huumori.
Jos haluat löytää Helmet-verkkokirjastosta kirjoja, joissa kerrotaan vitsejä, voit painaa painiketta Muut hakutavat ja valita sitten aukeavasta hakuvalikosta kohdan Asiasana ja kirjoittaa tyhjään kohtaan huumori. Näin aukeaa pitkä lista aineistoa, jota voi vielä rajata palkista Rajaa/järjestä hakua esim....
Ota oma dvd-levy mukaan. Aikaa digitoimiseen kannattaa varata saman verran kuin menee VHS-kasetin katsomiseen.
Saat neuvontaa digitoimiseen kirjaston henkilökunnalta paikan päällä. Ohjeita voi kysyä myös samalla kun varaat ajan digitoimiseen. Espoossa VHS-kasetteja voi digitoida Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa. Tässä yhteystiedot ajanvaraukseen:
Sellon kirjasto: ajanvaraus 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611
Entressen kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 53776
Tapiolan kirjasto: ajanvaraus neuvonnasta tai soita p. 09 816 57300
Norsu voisi olla viisauden symboli: lukemalla sisältörikasta Pikku jättiläistä omaksuu arvostettua viisautta. Norsua nimittäin on pidetty viisaana eläimenä ja myös voiman ja pysyvyyden symbolina. Esim. Hans Biedermannin Suuren symbolikirjan mukaan elefantti on myönteisiä mielikuvia herättävä symbolieläin ja ollut voiman ja viisauden vuoksi arvostettu.
Pikku jättiläisen tiedot toimivat myös muistin tukena. Norsun kuva voisi viitata myös norsun muisti -sanontaan. Tieteen Kuvalehden sivulla sanotaan näin: Sanonta norsun muistista ei ole syntynyt tyhjästä. Norsulla on erinomainen muisti, ja vanhat yksilöt ovat usein laumanjohtajia juuri siksi, että ne ovat elämänsä aikana painaneet mieleensä vaellusreitit, juomapaikat ja ravinnonlähteet....
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi maahanmuuttajan etninen tausta eikä ikä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi. Kirjoita aiheeksi maahanmuuttajat tai kotouttaminen.
Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupunki. 2002
Suomeen muuttajan opas. Työministeriö. 2001
Kirjastosta löytyy nuorille useitakin seksioppaita, tässä muutaman tiedot:
Zep & Hélène Bruller: Seksin zalat : oppaana Titeuf, 2006
Pia Brandt: Hei beibi, mä oon tulta! : nuoren oma seksikirja, 2004
Jenni Pääskysaari: Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Miriam Stoppard: Nuorten seksikirja, 1998
Voit tarkistaa löytyykö näitä kirjoja omasta lähikirjastostasi Helmet-palvelusta www.helmet.fi . Jollei ole, niin lasten materiaalia voit tilata maksutta. Aikuisten osastolta seksiin liittyvät kirjat löytyvät Espoossa luokasta 59.35.
National gaming day eli Kansallinen pelipäivä on Yhdysvalloista lähtöisin oleva pelipäivä, jota Suomessa vietittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Pelipäivä oli 14. marraskuuta.
Tässä linkki amerikkalaiselle pelipäiväsivustolle:
http://www.ilovelibraries.org/gaming/
Täältä löytyy tietoa Espoon Sellon kirjaston pelipäivästä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Uutiset/Uutinen.aspx?groupId=b5eba6e0-b3d8-…
Suomessa pelipäivää vietettiin ainakin Espoon, Turun ja Oulun kaupunginkirjastoissa.
Kirje itselleni on alkujaan venäläinen iskelmä. Siteerattu tekstin kohta vaikuttaa viittaavan Pietariin, jossa Nevajoen nostosillat avataan joka yö muutamaksi tunniksi laivaliikenteen läpikulkua varten. Silloin ei siltoja pitkin pääse joen toiselle puolelle. Voi myös päätellä kellon olevan suunnilleen yksi yöllä.
https://www.visitpietari.fi/koe-tama-pietarin-aukevat-sillat/
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
Internetistä löytyy yksittäisten terveydenhuoltolaitosten tilaluetteloja. Pohois-Karjalan keskussairaalan omaa tilaluetteloa kannattaa kysyä joko k.o. sairaalan tieteellisestä kirjastosta http://www.pkshp.fi/tieteellinen_kirjasto/paasivu.html tai hallinnosta.
Haagan terveysaseman hankesuunnitelma, jossa on yksityiskohtainen tilaluettelo löytyy osoitteesta http://www.hel2.fi/terveyskeskus/hela/Terveyslautakunta_2003/Esityslist… .
Kurjenlinnan sairaalan tilaluettelo on osoitteessa (liite) http://www05.turku.fi/ah/tervi/2005/1019014x/1249454.htm
Terveystieteiden MEDIC tietokannasta löytyi kolme sairaaloiden ilmanvaihtoa ja yksi tilasuunnittelua koskevaa viitettä:
Salumäki, Heikki, Sairaalatilojen uudistamisessa erityishuomio...
Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen yhteydessä....
