Otaksun, että tarkoitat Turun maakuntamuseon museotiedotetta. Uusin numero löytyy Internetistä osoitteesta http://www.turku.fi/museo/publikat/mtiedote.pdf
Haluamasi numeron voit tilata kaukopalvelun kautta Turun kaupunginkirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Voit tietysti myös olla suoraan yhteydessä maakuntamuseoon. Museon yhteystiedot löytyvät täältä
http://www.turku.fi/museo/yhteys.htm
Etsitty kirja saattaisi olla Michael Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001). Kirjan päähenkilön nimi on Isserley, mikä saattaisi selittää tuon "Esserlichin". Isserleyn tehtävänä on hankkia miesten lihaa ravinnoksi ulkoavaruudessa eläville lajitovereilleen. Puoleensavetävältä naiselta näyttävä Isserley operoi Skotlannin ylänköteillä ja poimii kyytiinsä yksinäisiä miehiä, jotka sitten kuljettaa syrjäiselle maatilalle "kypsytettäviksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6572
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2.p. 1999) kerrotaan nimestä Sonja seuraavaa:
"Nimen lähtökohtana on kreikan Sofia, mutta lähemmin sen venäläinen hellittelymuoto. Sonja on varsin laajalle levinnyt, sitä käytetään myös esim. Saksassa ja Englannissa, jossa asu on Sonia. Englannissa Sonja on saattanut tulla tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan Sonja on otettu aikaisemmin kuin suomenkieliseen. - - Rinnalla ovat muodot Sonia ja Sona. Sonja on 1980-luvulla suomalaisten suosiossa noussut nimi." (s. 172)
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999)todetaan vielä, että Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassa. Myös Suomen...
Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään. Täydellistä kuvaa tästä ...
Kylläpä esitit vaikean kysymyksen. Lisäksi kysymyksesi voi tulkita kahdella tavalla: tarkoitatko ranskalaisten matkailua ulkomaille vai muunmaalaisten matkailua Ranskaan? No, niin tai näin, tieto tuntuu olevan kiven alla.
Suomalaisten matkailusta eri kohdemaihin löytyy jonkin verran tilastotietoa (mutta ei tietenkään kovin kaukaa historiasta; kuinkahan laajaa ajallista perspektiiviä etsit?) Esim seuraava tieto löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Matkailutilasto 2002:
Tilauslennoilla Suomesta matkustaneet... 1994-2001:
Ranskaan: 1994 10236; 1995 3102; 1996 10844; 1997 6017; 1998 1474; 1999 8124; 2000 2973; 2001 3778.
Samoin Tilastokeskuksen julkaisusta Suomalaisten matkailu 2001 löytyy erilaisia tilastoja kohdemaittain, mm. tietoa matkojen...
Kirjastokortin saat kaikista Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla kirjaston käyttösääntöihin. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu.
Lisätietoja ja kirjaston toimipisteiden yhteystiedot löydät verkkokirjasto Finnan sivuilta (https://kuopio.finna.fi/).
Lainsäädännöllistä estettä oman kirjaston perustamiselle ei ole. Osuuskuunnan sääntöihin tulee tällöin kirjata kirjastotoiminta osuuskunnan toimialaksi. Osuuskuntalain löydät Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488?search%5Btype%5D=pi…
Tekijänoikeuslaki ei estä teosten lainaamista, Finlexistä voi tarkistaa mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan asian tiimoilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi…
Erityisesti kannattaa huomioida, että oikeus lainata ei koske elokuvateoksia ja tietokoneohjelmia. Niiden kohdalla asiasta pitää erikseen sopia teoksen oikeuksien haltijan kanssa.
Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012).
"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois.
Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle...
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä selittää kuoleman kielissä olemista seuraavasti: "Kieli on paitsi suussa oleva elin, myös 'varstan liikkuva osa, pellavaloukun kansipuu ja rysän nielu'. Kuoleman kielissä ollaan lähellä kuolemaa, lipumassa sen kuviteltuun nieluun."
Ainut löytämäni suomenkielinen autogyroista (käytetään myös nimitystä autogiro) kertova kirja oli Atso Haapasen kirjoittama "Helikopterit Suomessa 1953-2003", joka ei välttämättä sisällä rakennuspiirrustuksia tai ohjeita.
Internetistä löytyy joitakin piirrustuksia mm. suomalaisen autogirojen suunnittelijan Jukka Tervamäen kotisivuilta osoitteesta
http://www.icon.fi/~jtki/jt5autogyro.html, kohdasta Drawings. Varsinaisia rakennusohjeita tällä sivulla ei ole.
Lisätietoja aiheesta voi hakea esimerkiksi ottamalla yhteyttä Suomen ilmailuliittoon, jonka yhteystiedot löytää osoitteesta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/yhteystiedot
Suvi Teräsniskan esittämän laulun Tämä maailma tarvitsee rakkautta sävelsi Lauri Tähkä ja sanoitti Timo Kiiskinen. Laulua ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Lähde: Kansalliskirjaston tietokanta
Dean Martinin tunnetuksi tekemä, Harry Warrenin säveltämä ja Jack Brooksin sanoittama That's Amore on julkaistu suomeksi nimellä Amore. Suomalaiset sanat on tehnyt Markku Salo.
Amoren on levyttänyt suomeksi ainakin Tuomari Nurmio, jonka levyltä Karaokekuningas ja kokoelmalta 20 hittiä se löytyy.
Kappaleen nuotit ja sekä englannin- että suomenkieliset sanat löytyvät myös teoksesta Suuri toivelaulukirja 15.
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Laulu löytyi nuottikirjasta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja (Fazer 1968) nimellä Kodille.
Laulun sanat:
1. Tuoll' laakson liepehellä on armas kotini.
On siellä käyskennellä mun riemuni.
Terve tuhansin, seutu ihanin!
On siellä käyskennellä mun riemuni.
2. Siell' valvoi äidin lempi ja liekkui kehtoni.
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
Terve tuhansin, kehto rakkahin!
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
3. Kun luotas, koti kulta, mä kerran erkanen,
ma kiittäen aina muistan ja siunaten.
Terve tuhansin, lahja kallehin!
Sua kiittäen aina muistan ja siunaten.
Sävelmä on saksalainen, suomentajan nimi ei ole tiedossa.
Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%3A%...
Kirjastolla käytössä olevista lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että nuo kaneliomenalajikkeet olisivat vähemmän terveellisiä kuin muutkaan. Omenalajikkeita esittelevissä kirjoissa olisi varmasti kerrottu, jos kyseessä olisi sellainen lajike, jota ei voi paljon syödä kerralla.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan kumariinista näin: Kumariini on aromaattinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa monissa kasveissa. Elintarvikkeissa sen pääasiallinen lähde on kaneli, huomattavasti pienempiä määriä on muun muassa mustikassa, vihreässä teessä ja sikurissa. Tälläkään sivulla ei omenoita mainita erikseen, että eiköhän niitä ole ihan turvallista syödä.
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirjan saatavuuden voit tarkastaa osoitteesta: http://nettikirjasto.lahti.fi/
Muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia Carolyn Keenestä löytyy arkistosta,
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Keene Carolyn.
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
