Hei,
Ranvahti oli yövartija. Kotuksen sivuilla selitetään termiä:
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita…
Itse työstä löytyy kuvaus ainakin Esko Järvelinin teoksesta: Yhy vappaapalokuntaan : Joensuun vapaaehtoinen palokunta 1881-1981 (Joensuun vapaaehtoinen palokunta, 1982).
"Palovartioiden määrä oli Joensuussa ollut kaupungin perustamisesta alkaen neljä. uudella palojärjestyksellä määrättiin ottamaan kaksi lisää. Nämä pitivät vuoroöin partiota kaupungissa. Lokakuun alusta huhtikuun loppuun parivartio kiersi kello kymmenestä illalla kello viiteen aamulla. Kesäaikana vuoro alkoi kello yhdeksän illalla ja päättyi kello neljä aamulla. Lisäksi tornivahti valvoi jatkuvasti paikaltaan ja kolmioraudalla...
Kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, varmasti mahdotontakin, kun ei voida tietää, mitkä sävellykset saavat tulevien vuosikymmenten tai -satojen aikana klassikon aseman.
Jonkinlaista suuntaa voisi antaa vaikkapa BBC Music Magazinen kysely maailman suurimmista säveltäjistä. Kysely tehtiin vuonna 2019 ja siihen vastasi 174 taide- ja konserttimusiikin säveltäjää. Viidenkymmenen suurimman säveltäjän listalle nousi viisitoista 1900-luvulla syntyttä säveltäjää, joista kolme on edelleen elossa. Näiden joukossa on myös suomalainen Kaija Saariaho. Listan 1900-luvulla syntyneet säveltäjät ovat seuraavat:
6. György Ligeti (1923-2006)
11. Benjamin Britten (1913-76)
13. Olivier Messiaen (1908-92)
15. Dmitri Shostakovich (1906-75)
17. Kaija Saariaho...
Teos "Yhdessä kouluteatteriin - esityksiä koulun näyttämölle" (Matku, 1999) sisältää "Kesäkissa" nimisen näytelmän. Se saattaisi olla etsimäsi laulunäytelmä.
Kirjaa löytyy Heinolan kirjaston hyllystä. Tässä linkki kirjan tietoihin:https://lastu.finna.fi/Record/lastu.352040
HelMet-chatin ikkuna aukeaa HelMet-palvelusivuston oikeaan alalaitaan automaattisesti silloin, kun päivystävä vastaaja on paikalla ja voi ottaa uusia keskusteluja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nämä kysymykset ovat hyvin yksilöllisiä. Jos sarja epäilyttää - siinä kissaklaanit kuitenkin taistelevat toisiaan vastaan - voisit itse lukea sitä kokeeksi. Mutta jos lapsi itse ei tunnu järkyttyvän Soturikissoista, voit antaa hänen lukea niitä. Tärkeintä on säilyttää lukemisen ilo, jotta harrastus jatkuisi aikuisuuteen asti.
Dean Martinin tunnetuksi tekemä, Harry Warrenin säveltämä ja Jack Brooksin sanoittama That's Amore on julkaistu suomeksi nimellä Amore. Suomalaiset sanat on tehnyt Markku Salo.
Amoren on levyttänyt suomeksi ainakin Tuomari Nurmio, jonka levyltä Karaokekuningas ja kokoelmalta 20 hittiä se löytyy.
Kappaleen nuotit ja sekä englannin- että suomenkieliset sanat löytyvät myös teoksesta Suuri toivelaulukirja 15.
Ingrid Schellbach-Kopra on saksantanut Lassi Nummen runon Kuiskaus. Runo Flüstern sisältyy teokseen Welt, noch immer (Heiderhoff 1992).
Saat runon sähköpostiisi.
Tietoammatit määritellään hieman eri tavoin eikä yksiselitteistä listausta ole olemassa. Acatiimi-lehdessä 3/01 http://www.acatiimi.fi/3_01/3_01l.htm Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari jakaa informaatio- ja tietoammatit kahteen ryhmään : 1) ammatit, joissa keskitytään tiedon tarjontaan hyödyntämällä tiedonhaun, arvioinnin, yhdistelyn ja tuottamisen erityisosaamista, ja 2) ammatit, joissa keskitytään tiedon käytön ja hyödyntämisen maksimointiin kehittämällä johtamistaitoja sekä suuntautumalla sisällöllisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. - Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koulutusohjelmassa vuodelta -97 http://oyt.oulu.fi/tietoammatit/ luetellaan tietoammatteina seuraavat:...
Ohessa valikoima uudempaa kirjallisuutta ko. aiheista.
Raskaus :
Butters, Maija : Väkevä hauras : kuvia ja tekstejä äitiyden mysteeristä. Like, 2007.
Janouch, Katerina : Lasten kanssa : odotusajasta murrosikään. Otava, 2007.
Glanville-Blackburn, Jo : Ihana odotus : kauneutta, terveyttä ja hyvää oloa raskauskuukausiin. WSOY, 2006.
Mantu, Eve : Musta tulee perhe! : voimakirja yksin odottavalle. Helmi, 2006.
Brodén, Margareta : Raskausajan mahdollisuudet : kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Therapeia-säätiö, 2006,
Suuri äitiyskirja / toimittanut Anne Deans. Perhemediat, 2005.
Taskinen, Sirpa : Meille tulee vauva. Stakes, 2005.
Helin, Sari : Ra(s)kas raskaus. Otava, 2004.
Suomalainen vauvakirja / toimittanut Outi Gyldén. Otava : Yhtyneet...
Etsimäsi satu on nimeltään Kakku kieriväinen, joka on julkaistu myös erillisenä kuvakirjana teoksessa Kakku kieriväinen: kansansatu (G. Forsström'in kuvittama, 1945). Satuun sisältyy myös runomuotoisia osia.
Satu Kakku kieriväinen sisältyy myös teokseen Arvid Lydecken: Metsän satuja (1937).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Yliopiston almanakkatoimiston blogista löytyy erikoissuunnittelija Asko Palviaisen asiaa käsittelevä kirjoitus (https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/vuoden-ja-vuosikymmenen-vai…). Siinä todetaan, ettei sanalle "vuosikymmen" ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää, eikä siksi ole olemassa sääntöä siitä, alkaako uusi vuosikymmen esimerkiksi 1.1.2020 vai 1.1.2021 ja käsittääkö se vuodet 2020-2029 vai 2021-2030. Vuosikymmen-ilmaisua voidaan käyttää myös puhuttaessa mistä tahansa kymmenen vuoden jaksosta (siis vaikkapa 2013-2023).
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon arkistosta löytyvässä jutussa Anneli Räikkälä toteaa näin: "Matemaattisesti ajatellen vuosisata alkaa ykköseen päättyvällä luvulla ja päättyy nollaan päättyvällä luvulla...
Savon linna on olemassa. Nykyisin se tunnetaan Olavinlinnana. Kansanomaisessa käytännössä sitä oli kuitenkin halki vuosisatojen nimitetty Savon linnaksi.
Perustajansa antamana linna sai 1400-luvun lopulla nimen Pyhän Olavin linna. Tämän nimen varustus säilytti virallisessa käytännössä uuteen aikaan ja uskonpuhdistukseen saakka, jolloin kirkkomme luopui pyhimysten palvonnasta. Maamme nuorimpana varustuksena sitä nimitettiin myös Uudeksi linnaksi (kirjoitettuna Uudeksilinnaksi), ruotsiksi Nyslott. Tällä nimellä se uuden ajan alusta lähtien säännöllisesti esiintyy ruotsinkielisissä asiakirjoissa. Sen sijaan suomalaisittain tämä varustus – maakunnan hallinnollisena keskuksena ja sotilaallisena lukkona – oli Savon linna (kirjoitettuna...
Yleisradion kirjaston tietokannoista löytyi tiedot ohjelmasta, joka saattaa olla etsimäsi:
Nimi: I BLIXTBELYSNING. OM ZIGENARE OCH MÄNNISKOR I JAKOBSTAD.
Tekijät: RTV Asiaohj: Karl Sahlgren (tuot), Sepi Niemi (leik), Timo Torpo(kuv), Vili Halonen (ään).
Aihe: Ohjelma mustalaisista ja heidän suhtautumisestaan valtaväestöön Pietarsaaressa.
Kesto: 024'24
Väri: Mustavalkoinen
Ensiesitys: 11.5.1970
Kyseessä on siis ollut vajaan puolen tunnin mittainen mustavalkoinen dokumentti. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 11.5.1970.
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia.
Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat...
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirjan saatavuuden voit tarkastaa osoitteesta: http://nettikirjasto.lahti.fi/
Muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia Carolyn Keenestä löytyy arkistosta,
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Keene Carolyn.
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
Sarjanumeron perusteella ompelukoneenne on Singer 66K vuodelta 1925 (kuva: http://www.singersewinginfo.co.uk/images/66klotus-360x240.jpg | Singer 66K With Lotus Flower). K-kirjain tyyppinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.
Singer sewing machine serial number database | Serial numbers beginning with Yhttp://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Dating Singer sewing machines from serial numberhttps://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Alla joitakin englannin kielen kielioppikirjoja, joissa on harjoituksia vastauksineen. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Englantia omin päin. 3 A : englannin kielen kielioppiharjotuksia ylioppilaskirjoituksiin ja ammattioppilaitosten loppukokeisiin valmentautuville / Vilho Niemi ... [et al.]
- Englantia omin päin. 3 B : englannin kielen kielioppiharjotuksia ylioppilaskirjoituksiin ja ammattioppilaitosten loppukokeisiin valmentautuville / Vilho Niemi ... [et al.]
- Advanced grammar in use : a self-study reference and practice book for advanced learners of English : with answers / Martin Hewings
- Grammar for IELTS with answers : self-study grammar reference and practice / Diana Hopkins with Pauline...
