Suomalaisten alpakankasvattajien sivuistoilla kerrotaan, että alpakat sylkevät hermostuessaan, yleensä ruokakaukaloiden ääressä kinastellessaan ruokavuoroista. Alpakoiden välillä on eroja, toiset sylkevät herkemmin kuin toiset, ja naaraat sylkevät ehkä hiukan herkemmin kuin koiraat.
http://www.metsankylannavetta.fi/metsankylan-alpakat/yleisimpia-kysymyk…
https://alpakkarinne.wordpress.com/meidan-alpakat/alpakka/
http://www.alpaca.fi/info/laama/
Kirjaston oikeus asiakkaalle kopioimiseen ei ole aivan yksiselitteinen, koska lain sanamuoto jättää paljon tulkinnanvaraa. Selkeä on sen sijaan tekijänoikeuslain 16 a §:, jonka mukaan kirjasto saa ”valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä valmistaa kappaleita omissa kokoelmissaan oleviin kokoomateoksiin, sanomalehtiin tai aikakauskirjoihin sisältyvistä yksittäisistä kirjoituksista sekä muiden julkaistujen teosten lyhyistä osista annettaviksi lainaajille heidän yksityistä käyttöään varten niiden nidosten tai vihkojen asemesta, joihin ne sisältyvät”.
Tekijänoikeuslain 12 § on hankalampi. Se luvan valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Pykälän toinen momentti toteaa lisäksi, että ”[k]appaleen...
Oula on saamenkielinen muunnos Olavista, pidentymä on muoto Oulas. Olav, Olavi sekä latinalainen Olavus ovat muunnoksia muinaisskandinaavisesta nimestä Anleifr, Olafr, Oleifr (anu, ano, esi-isä + laib, jälkeenjäänyt, siis = esi-isiensä vesa, jälkeläinen). Olavi eri muodoissaan on ollut Pohjoismaissa keskiajalta lähtien tavallinen nimi Norjan marttyyrikuninkaan ja suojeluspyhimyksen Olavi Pyhän (k. 1030) ansiosta. Pyhän Olavin muistopäivä on ollut keskiajalta lähtien hänen kuolinpäivänsä 29.7.
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 lähtien eri asuissa: Olaus, Olavus, Olavos, Olof, Olawi ja 1908 lähtien Olavi. Ruotsinkielisessä almanakassamme ovat nykyisin muodot Ola, Olav, Ole, Olle, Olof. Saamenkielisen almanakan mainitsemat...
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis....
Puolustusvoimien asevelvollisuus- ja reserviläisasioita hoitavat maakunnalliset aluetoimistot. Kysymykseen saatiin vastausapua yhdestä aluetoimistosta.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Puolustusvoimien ylentämisnormin sekä Maavoimien Esikunnan linjausten mukaan reserviläisen ylentämisen edellytyksenä on toisaalta riittävä osallistuminen reservinkoulutustapahtumiin (kertausharjoitukset, vapaaehtoiset kertausharjoitukset) sekä toisaalta henkilön sopivuus ylennettäväksi. Ylentäminen edellyttää myös pääsääntöisesti sijoitusta sodanajan joukkoihin, ja että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Miehistöön kuuluva henkilö siirtyy varareserviin täytettyään 50 vuotta. Varareservin ylentämiseen ei ole pääsääntöisesti...
Mirko-nimestä on kaksi selitystä. Toisen mukaan se on lyhenne slaavilaisesta ruhtinasnimestä Miroslav, jossa alkuosa merkitsee rauhaa ja loppu kunniakasta, maineikasta, kuuluisaa. Toisen selityksen mukaan Mirko on muunnos pyhimysnimestä Emmerich, josta meille on saatu etunimi Emerik.
Almanakkaan lisätään nimi, kun 1900-luvun alusta samaa nimeä on annettu n. tuhannelle suomalaiselle, joten Mirkolla ei ole omaa nimipäivää.
Nimipalvelusta löytyy nimien lukumäärät: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999 ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja, 1989
Kyseinen katkelma on Väinö Hannikaisen laulusta Marja-Liisa, jonka sanat ovat L. Onervan runoilemat. Laulun nuotti ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 3 (s. 23).
Runo Marja-Liisa sisältyy kokonaisuudessaan L. Onervan runokokoelmaan Helkkyvät hetket (1922) ja se on luettavissa esimerkiki L. Ornervan runojen antologiasta Liekkisydän : valitut runot 1904-1964 (Tammi, 2010).
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Nämä tapahtumat löytyvät seuraavista kohdista:
Albus Dumbledoren kuolema: Harry Potter ja puoliverinen prinssi, luku 27
Sirius Mustan kuolema: Harry Potter ja Feeniksin kilta, luku 35
Remus Lupinin kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 31
Dobbyn kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 23
Yksi laulun toisinto löytyi Kansanrunousarkiston J.K. Harju -kortistosta:
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
Isäs on kaukana savotalla
propsia kuorimassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
äitis on peräkammarissa
herroja hieromassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
siskos on rantalepikössä
kerpuja keräämässä
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
veljes on kansakoulussa
ärrää oppimassa
Toisinnon tiedot: - Tämän lauloi mulle eräs humalainen, ei antanu nimee, eikä edes mistä on kotoisin. Murteesta päättelen, että hän on Jyväskylän seuduilta.
Helsinki. Johan K. Harju 7321.1970. Liekkimajassa 9.2.-70.
Lauluun liittyy r-äänteen sorauttaminen, ja sitä on laulettu "Aaa tuuti lullan" säveleen.
Elokuvassa "Mullin Mallin" vuodelta 1961 laulun esittää Matti...
HelMet-kirjastoissa lainan voi uusia kolme kertaa, jos siitä ei ole varauksia. Sen jälkeen voit tuoda lainaamasi aineiston kirjastoon ja lainata sen saman tien uudelleen, ellei varauksia ole. Viikoksi lainattavia bestsellerkirjoja ei voi uusia yhtään kertaa. Tietoja lainaamisesta ja uusimisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx.
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Eduskunnan sivuilta löytyy hyvä kaavio lain valmistelusta.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/
Presidentti voi jättää (ja on joskus jättänytkin) lain hyväksymättä ja silloin se palaa takaisin edellisiin valmisteluasteisiin.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely
Vuodesta 2000 alkaen voimassa olleen peruslain 6. luvun 77 ja 78 §:n mukaan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta eduskunnan hyväksymää lakia. Tällaisessa tapauksessa presidentti voi pyytää laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentin vahvistamatta jättämä laki palautuu eduskunnan käsittelyyn ja se voidaan siellä hyväksyä samansisältöisenä. Tällöin laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta....
Tässä muutamia usein kysyttyjä kirjoja:
Kari Kiianmaan kirjat, esim. Sata neuvoa ja vinkkiä parisuhteen päättyessä tai Hyvä ero, uusi elämä. Bruce Fisher: Jälleenrakennus: kun suhteesi päättyy. Saara Kinnunen: Kun tiet eroavat: elämää avioeron jälkeen (kristillinen näkökulma). Kirjaston tietokannasta asiasanalla avioero löytyy runsaasti aineistoa eri näkökulmista - myös kaunokirjallisuutta. Tässä palvelussa on aiemmin suositeltu kirjoja, jotka voimaannuttavat erotilanteessa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=385c21f9-8c6c-4e3….
Vuoden 1866 10 pennin arvo vaihtelee sen mukaan, missä kunnossa kolikko on.
2€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä.
6€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
45€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
250€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, sen arvoa ei ole määritelty ja se kuuluu harvinaisiin rahoihin. Tällöin kolikon arvo on korkeampi.
Jos rahassa ei ole normaali vuosiluku (1866), vaan viimeinen "6" on stanssattu...
Noel-nimen alkuperästä näyttäisi olevan kahtalaista tietoa. Se on joko hebreaa tai ranskaa. Merkitys on kuitenkin yksiselitteinen. Nimi tarkoittaa jouluna syntynyttä, joulua. Noel on tavallinen nimi Ranskassa.
http://www.zelo.com/firstnames/index.asp
http://www.behindthename.com/
Vaaqsan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt mutta pääkaukunkiseudun HelMet kirjastoista taas löytyi. Ehdotan että käyt kirjastossa ja teet kaukopalvelupyynnön.
Oheisena tiedot merikortista,
CD merikartta. J : Vesijärvi - Päijänne = CD sjökort = CD nautical chart, Helsinki : Merenkulkulaitos ; Vantaa : Genimap, 2004.
Kopioiminen ja tulostaminen maksavat Helsingin kirjastoissa 40 senttiä sivulta. Sekä mustavalkoinen ja värillinen että paperikoot A4 ja A3 maksavat saman verran, kaikki 40 senttiä sivulta.
Herttoniemen kirjastossa on käytettävissä värillinen kopiokone ja tietokoneilta voi myös tulostaa värillisesti.
Herttoniemen kirjaston HelMet-sivut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto