Luoto todellakin on vuoden 2020 väestötilastojen mukaan Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 91,6 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Jos Ahvenanmaakin otetaan mukaan, ovat Suomen ruotsinkielisimmät kunnat nämä:
Suomen ruotsinkielisimmät kunnat 2020
Kunta
Ruotsinkielisten osuus, %
Sottunga
96,0
Lemland
92,1
Saltvik
91,9
Luoto
91,6
Finström
89,9
Hammarland
88,7
Pedersören kunta
88,5
Sund
88,3
Jomala
88,0
Eckerö
87,7
Merijärven kunnassa on Suomen suurin suomea äidinkielenään puhuvien osuus. Siellä...
Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
Hei!
Metson varastosta löytyy kirja Naisnäkökulmia vuodelta 1979.
Siinä on Riitta Auvisen kirjoitus Ylistämällä alistettu.
Voisiko tämä teos olla hakemanne?
Lapsuutesi kuvakirja saattaisi olla Usko Laukkasen Tupsu, orava (Satukustannus, 1987).
"Tämä tarina kertoo Tupsusta, uteliaasta oravanpojasta, joka lähtee maailmalle. Se ei tunne ketään, se ei tiedä mitään. Mutta se oppii: muista eläimistä, ihmisistä, vuodenajoista ja perheestä."
Talven lähestyessä Tupsu alkaa mäyrän neuvojen innoittamana kerätä ruokaa varastoon. Hän ymmärtää, että ruokakätköt tulee merkitä, jotta ne löytää sitten kun tarvitsee.
"Kas näin kävi kätkentä.
- Käpyjä kätken tähän puunkoloon tuon toisen puun viereen.
- Siemeniä kätken tähän tuon pienen pilven alle.
- Tammenterhot peittelen sammalella ja merkitsen paikan tammenlehdillä."
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilasta soveltaen hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti. Lääkärien toimintaa valvovat alueellisesti aluehallintovirastot ja valtakunnallisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Lääkäri saattaa menettää ammatinharjoittamisoikeutensa esimerkiksi päihteiden väärinkäytön tai ammattitaidossa havaittujen puutteiden vuoksi. 2020-luvulla ammattioikeudet on poistettu 22 lääkäriltä. Lääkärin pätevyyden voi tarkistaa JulkiTerhikistä. Palvelussa näkyy myös tieto mahdollisesta ammattioikeuden rajoittamisesta.
Lähteet ja lisätietoa
JulkiTerhikki: https://julkiterhikki.valvira.fi/
Lääkäriliitto: Potilaan juridiset oikeudet ja lääkärin...
Marie-Louise Breslausta (1856-1927) löytyi jonkin verran tietoja Internetistä:
Ranskaksi julkaistu kirja:
Marie-Louise Breslau
(toim. Kruger Anne-Catherine, Weisberg Gabriel P., Lepdor Catherine)
julk. Skira
ISBN 8884910730
joka on myynnissä ainakin verkkokauppa fnacissa ( http://www.fnac.com )
Verkkokauppa Kunstkopie.de ( http://www.kunstkopie.de ) myy mm. Marie-Louise Breslaun maalausten painokopioita, joista tässä yksi näyte: http://www.kunstkopie-server.de/static/motive/Dame-vor-dem-Spiegel-Mari… (kuva maalauksesta Dame vor dem Spiegel
Grove Art Online -tietokanta ei tunne Marie-Louise Breslau nimistä taiteilijaa.
Louise Breslau (1856-1927) nimellä löytyi Internetistä
William Hauptmanin kirjoittama englanninkielinen artikkeli http://...
Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä.
Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Pankkimaailmassa on ollut tyypillistä, että naiset ovat olleet kirjureina,kassanhoitajina, kirjanpitäjinä ja konttoristeina, myöhemmin pankki- ja vakuutusvirkailijoina. Johtoporras on koostunut lähes yksinomaan miehistä. Osuupankissa oli 1920-luvulta lähtien naisia yli puolet ja 1950-luvulta alkaen jo yli 90 %.Osuuskassojen henkilökuntaa on koulutettu 1950- luvulta lähtien. Miesten koulutus kesti kuusi viikkoa ja naisten kolme.
Kansallis-Osake-Pankin ensimmäinen naisjohtaja oli Liisi Kivioja Kalajoen konttorissa vuosina 1918-1925. Vuonna 1945 KOP:n valtakunnallisessa esimieskokouksessa kahdestasadasta osallistujasta seitsemän oli naisia.
Tuon ajan pankkineidistä kertovaa kirjaa en valitettavasti löytänyt. Pasilan kirjavarastossa löytyy...
Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin:
Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al.
Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä
Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285
Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya
World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/resources/the-world-...
Ontologian (metafysiikan osa-alue) suuria kysymyksiä ovat "mitä on olemassaolo" ja "mitä on olemassa". Jos siis lähdetään tältä pohjalta, voimme aloittaa antiikin filosofeista, kuten Parmenidesta, Herakleitoksesta, Sokrateesta, Platonista ja Aristoteleesta. Ontologiaa käsitteleviä kirjoja voit etsiä kirjastosta hakusanoilla ontologia ja filosofia.
Jos taas etsimme esimerkkejä populaarikulttuurissa esiintyvistä simulaatioista ja virtuaalisista todellisuuksista, G. Peyton Wertenbakerin tarinassa "The Chamber of Life" vuodelta 1929 on virtuaalisen todellisuuden huone. Sen voi lukea Projekti Gutenbergissä. Robert A. Heinleinin tarina "They" (1940) käsittelee miestä, joka uskoo, että universumi on luotu hänen huijaamisekseen. 1950- ja 60-...
Suomalaisten siirtolaisten etsiminen Amerikasta näyttää olevan hyvin vilkasta ja ainakin netistä löytyy paljon apuneuvoja. Olen valinnut muutamia osoitteita, joista ainakin voisi aloittaa ja saa myös käytännön neuvoja:
Siirtolaisuusinstituutin linkki:
http://www.migrationinstitute.fi/
Sukututkimusseuran linkki:
http://www.genealogia.fi/
Tällä sivulla vasemmassa palkissa klikkaa kohtaa SIIRTOLAISUUS, nyt tulee esiin hyödyllistä tietoa, etenkin
Etsi henkilöä - sekalaiset (tulee esiin otsikko "Etsi siirtolaisia Yhdysvalloista")
Tämä Sukututkimusseuran sivusto Siirtolaisuus-osio on kaikkinensa selkeä ja antaa toivottavasti, muiden osoitteiden lisäksi, avaimen, jolla voisit löytää tietoja sukulaisestasi. Onnea etsinnällesi!
Voisiko kyseessä olla Pirincci, Akif; Felidae : kuka murhasi kissan? Tässä hienossa dekkarissa päähenkilö oli todellakin kissa, ja muistaakseni kutsui omistajaansa nimellä purkinavaaja.
Hei!
Vuoden 1989 Savon Sanomat -lehteä voit lukea mikrofilmiltä Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Yhdellä tietyllä mikrofilmin lukulaitteella on hyvä lukea lehtiä, ja siinä voi ottaa A3-kokoisia kopioita (hinta 0,40e/kopio). Varaa aika mieluiten etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta 017-18 2323 ja mainitse toiveestasi lukea lehtiä ja ottaa kopioita.
Lehdet Kansan sana, Uutiskukko ja Viikkosavo vuodelta 1989 löytyvät paperisina kirjastomme varastosta. Saat ne luettavaksi (ei kotilainaksi) lehtilukusalin virkailijalta.
Sisiliskon voi löytää lähes mistä vain ja ne selviytyvätkin hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Niiden elinalueelta tulee löytyä piilottelu- ja lämmittelypaikkoja, hyönteisravintoa, lajikumppaneita sekä talvehtimiseen soveltuva kolo. Tärkein on kuitenkin lämmittelypaikka: aurinkoinen kanto, kivi, risu, puunrunko, seinä tai muu paikka, jolle sisilisko palaa saalistusretkiltään. Lähellä on myös oltava kolo yöpymiseen ja pakenemiseen. Talvehtiminen tapahtuu samoilla sijoilla tai vähän matkan päässä.
Sisilisko pitää kivikasoista ja -aidoista, hakkuuaukeista, puupinoista ja risukasoista. Puiden alaosissa, kannoilla ja kivillä ne kiipeilevät mielellään. Maaseudulla ihmisten toiminta luokin paljon sisiliskolle mieluisia alueita kivijalkoineen...
Sana "mönkijä" sinänsä on johdettu verbistä "mönkiä" (liikkua hitaasti ja kömpelösti, kömpiä, ryömiä). Jos puhutaan "mönkijöiksi" kutsutuista alun perin ensisijaisesti maastokäyttöön tarkoitetuista nelipyöräisistä kulkuneuvoista, voi vain arvella, että nimityksen keksijän mielessä sen kulku on assosioitunut mönkimiseen tai kenties ajoneuvo on olemukseltaan tuonut mieleen "mönkiäisen".
Nelipyöräisiä mönkijöitä alettiin markkinoida Suomessa 80-luvun puolivälin tienoilla "maastonelikkoina". Nimitys "mönkijä" vakiintui käyttöön varsin nopeasti ja korvasi jokapäiväisessä kielenkäytössä kömpelön maastonelikon varsin nopeasti: "Ensimmäiset kolmipyöräiset mönkijät tulivat Suomeen 1970-luvun lopulla. -- Pari vuotta sitten tulivat nelipyöräiset,...
