Tarkoittanet Toivo Särkän ohjaamaa elokuvaa Onni pyörii vuodelta 1942?
Elokuva kertoo orpokodissa kasvaneesta Kauko Majasta (Tauno Palo) joka lähetetään liikeapulaiseksi Helsinkiin. Kaupungissa elämä ei ole helppoa, mutta vähitellen kauniisti laulavalle ja komealle pojalle alkaa onni hymyillä .
Elokuva pohjautuu Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen Väliaikainen-lauluun. Käsikirjoituksen teki Mika Waltari, joka myös teki lauluun uusia sanoja ajan ja kotirintaman tarpeen mukaan tyyliin: "Sota, köyhyys, nälkä ja ahdistus / se on vain väliaikainen. /Pula, sairaus, puute ja kaipaus / sekin on väliaikainen" Koko tekstiä en Waltarin tuotannosta löytänyt, ja käsikirjoitustakin lienee mahdoton saada.
Kyseinen pätkä löytyy Panu Rajalan Waltari-...
Kiitos kauniista ajatuksesta, mutta valitettavasti emme voi ottaa elokuvalahjoitustanne vastaan. Tekijänoikeuslaki määrittelee, että elokuvateosta ei saa saattaa yleisön lainattavaksi ilman lupaa. Kirjastoissa lainattavilla elokuvilla tulee olla lainausoikeus, joita myyvät elokuvien välittäjät. Näin ollen kirjasto ei voi antaa lainaksi yksityisen henkilön lahjoittamia elokuvatallenteita. Lainausoikeus on kappalekohtainen, eli esimerkiksi rikkoutuneen levyn tilalle ei voi hankkia korvaavaa kappaletta mistä tahansa.
Alla olevassa linkissä on käsitelty tarkemmin elokuvien kirjastolainaamiseen liittyviä näkökulmia:
http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus/kysy/elokuvien-lainauso…
Vaalilain 75 § toteaa ykskantaan: "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Se ei ota kantaa henkilöllisyyden todistamisen yksityiskohtiin, kuten vaikkapa tarvittavien asiakirjojen voimassaoloon. Tähän sisältyvän tulkinnanvaraisuuden vuoksi vuodesta ja vaaleista toiseen kirjallisten äänestysohjeiden laveus hämmentää äänioikeutettuja ja herättää kysymyksiä. Ohjeet ovat laveat, koska äänestäminen on tärkeä perusoikeus. On toivottavaa, että mahdollisimman moni pääsisi äänestämään – siksi henkilöllisyyden todistamista koskevista vaatimuksista onkin pyritty tekemään mahdollisimman väljiä ja äänestämisen mahdollistavia.
Vuoden 2021 kunnallisvaaleihin liittyvän uutisoinnin yhteydessä...
Leena Landerista löytyy tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Ylen Elävästä arkistosta löytyy myös radiodokumentti, Miten minusta tuli minä, Leena Lander: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/09/miten-minusta-tuli-mina-leena-…
Ja Yle Areenasta löytyy Landerista televisiodokumentti Ammatti: kirjailija -sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä löytyy paljon erilaisia haastatteluja jne.
Perinteisemmässä painetussa muodossa Leena Landerista löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykirjailijoita 1-2, BTJ Kirjastopalvelu, 2003 sekä Miten kirjani ovat syntyneet...
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan katsastus on suoritettava kokonaan uudestaan, jos yhden kuukauden jälkitarkastustusaika on kulunut umpeen. Mikäli ajoneuvo hylätään jälkitarkastuksessa, sitä ei saa käyttää ennen kuin todetut viat on korjattu. Korjaamisen jälkeen ajoneuvo täytyy viedä uudestaan määräaikaiskatsastettavaksi.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Trafin verkkosivuilta: https://www.trafi.fi/tieliikenne/katsastus/maaraaikaiskatsastus
Kattavimman tuloksen saanee hakemalla Suomen kansallisbibliografian
Fennican cdrom-versiosta. Luettelo virosta suomeksi käännetyistä kirjoista saadaan seuraavasti: 'Kirjoita hakulause'-kenttään kirjoitetaan: ki=6est (eli haettavien kirjojen alkukieli on viro). Jos halutaan siistiä hakutulosta eli
pudottaa pois Suomessa painetut muunkieliset virosta käännetyt kirjat,
tehdään uusi haku: ki=fin. Lopuksi yhdistetään nämä kaksi hakua
kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Ehkä voitte käydä esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, missä voitte ilman ajanvarausta tutustua cdrom-mikrolla virosta suomennettujen kirjojen listaan.
Kirjailijoiden lukemia katkelmia omista teksteistään löytyy verkosta esim. osoitteesta:
http://www.kirjastokaista.fi/kirjallisuus_ja_kulttuuri/prosak-proosaklu….
Myös Yleisradion Elävästä arkistosta "Kulttuuri-ja viihde" -kategoriasta rajauksena "kirjailijat" löytyy kirjailijahaastatteluja: http://www.yle.fi/
Rovasti Hannu Päivänsalo on vastannut tähän kysymykseen Raamatun lukijain liiton sivuilla: "Kirkollisessa käytössä oleva Isä meidän -rukous seuraa näiden sanojen osalta tarkasti Uutta testamenttia, jossa sana ”taivas” esiintyy kaiken kaikkiaan useimmiten yksikössä. Nykyisessä Kirkkoraamatun käännöksessä tosin yksikkömuotoon on laitettu useita sellaisiakin kohtia, jotka alkukielessä ovat monikossa. Mistään olennaisesta erosta yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä ei taida ollakaan kysymys.
Vanhan testamentin hepreassa yleisin taivaasta käytetty sana on itsessään monikkomuotoinen. Tämän ei ole katsottu kuitenkaan viittaavaan niinkään useisiin taivaisiin, vaan taivaan valtaviin mittasuhteisiin. Samasta näkökulmasta voidaan tarkastella myös...
Ei ole yllättävää, että pienten lasten vanhemmat tai ensimmäistä lastaan odottavat ovat huolissaan tulevaisuuden uhkatekijöistä. Ilmastonsuojelu tai ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hidastaminen ja toisaalta luonnonvarojen säästäminen kierrättämällä kiinnostavat heitä syystäkin.
Mediassa on siteerattu viime vuosina useita erilaisia tutkimuksia ja barometrejä jotka tavalla tai toisella koskevat tätä aihepiiriä. Onkin vaikeaa näillä lähtötiedoilla löytää tarkasti kyseistä lähdettä.
Sitran julkaisuja voi tutkia verkkosivuilta https://www.sitra.fi/julkaisut/ Sivun ylänurkan hakutoiminnosta voi olla apua. Sitran tutkimukset liittyvät paljolti kestävään tulevaisuuteen.
Vuonna 2019 Sitra selvitti, että alle 30-vuotiaat ovat erityisen...
Marita Taavitsaisen ja Janne Tulkin yhteistä kappaletta ei löytynyt, mutta Marita Taavitsainen on esittänyt yhdessä Jari Sillanpään kanssa kappaleen: Maijan ja Jannen häävalssi. Se löytyy ainakin seuraavilta äänitteiltä:
Kauneimmat häävalssit : 40 toivevalssia.
Kauneimmat häävalssit 2.
Helsingissä on mahdollista käyttää ompelukonetta Etelä-Haagan, Töölön, Pasilan, Kontulan ja Laajasalon kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. Espoossa on ompelukone asiakkaiden käytettävissä Tapiolan, Sellon, Ison Omenan, Entressen ja Soukan kirjastoissa. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä em. kirjastoihin ja varata aika koneen käyttöä varten. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Lainattavia ompelukoneita ei Helmet-kirjastoilla ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirjoitin HelMet-hakuun seuraavan rimpsun: 1980-luku aikuistuminen Helsinki. Arvasin (toivottavasti oikein) että etsitään suomenkielisiä teoksia. Vastaukseksi tuli seuraavia kaunokirjoja: Lähiöoksennus, Betoniyö, Älä käy yöhön yksin, Tytöt. Tietokirjoja (vähän eri hakusanoilla piti näitä etsiä): City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin, Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja : nuorisoryhmistä 80-luvun lopun Helsingissä / Jaana Lähteenmaa. 1990-lukua koskeva kaunoteosten haku ei tuottanut vastauksia samalla haulla kuin 1980-lukuun liittyvä haku. Kokeilin sitten hakua 1990-luku nuoret Helsinki ja sain seuraavia kaunokirjoja: Tom Tom Tom, Jalkapallotaivas, Lucky Dan. Tietokirjat: City on sinun : kuinka uusi...
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
Kyseessä voisi olla Margareta Othman-Sundellin Pullalaulu. Sen sanat alkavat "Tuuma nyt on mulla: kohta leivotaan pulla". Laulussa on kaksi säkeistöä. Sanat ja nuotit löytyvät kokoelmasta "Iloinen serkkuni ja muita lauluja" (1989, 951-757-186-0).
Myös Mikko Perkoila on tehnyt Pullalalun, mutta se on myöhemmältä ajalta. Laulussa on seitsemän säkeistöä ja viimeisessä lauletaan mm. "Lämmintä pullaa ja päälle mehua, leipuria täytyy kovasti kehua". Laulu on Perkoilan nuottikokoelmassa Hyönteiselämää kennelissä (951-8903-97-2).
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se selitetään myös...
Vastuu tarkoittaa
1. velvollisuutta vastata jostakin asiasta, henkilöstä, toiminnasta tms
esim. moraalinen tai taloudellinen vastuu, vastuu lapsen kasvatuksesta, välttää vastuuta
2. se mistä joku vastaa tai on velvollinen vastaamaan
esim. urakoitsijan sopimuksessa yksilöidyt vastuut
Synonyymeja sanalle vastuu ovat edesvastuu ja vastuunalaisuus
Substantiivi vastuu on johdos yleisitämerensuomalaisesta vastata-verbistä. Johdostyyppi on ominainen suomen itämurteille, ja murresanana vastuu on vanhastaan merkinnyt mm. vastausta, vastustusta tai vastassa olemista. Tämäntapaisissa merkityksissä sanan on tuonut kirjakieleen Paavo Tikkanen vuonna 1845, mutta nykymerkityksessään sitä on varmasti voitu todeta käytetyn vasta vuodesta 1883 alkaen....
LINDA -tietokannan mukaan on olemassa Serbokroatisk-svensk, svensk-serbokroatisk fickordbok : srpskohrvatsko-svedski, svedsko-srpskohrvatski, Stockholm : Wahlström, 1993. Siitä on myös vanhempia painoksia. Eri kirjastojen saatavuustietoja voi tarkastella Monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi näpäyttämällä navigointipalkin linkkiä. Verkkokirjakauppa Bolilla on http://www.bol.fi/fi/ lisäksi Göransson, Ulla & Lindholm, Hans: Nybörjarsvenska svensk-serbokroatisk ordlista, Folkuniversitetets Förlag, Sverige, 1994. ISBN: 9174341421. Sloveenin kielestä vastaavaa en valitettavasti löytänyt.
Kysymys on aika kinkkinen. Etsimme vastausta musiikkiosastomme henkilökunnan kanssa. Lisäksi laitoin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien listalle, minkä kautta olen usein saanut kollegoiden apua. Sieltäkään ei tärpännyt.
Kyseessä voi tosiaan olla Kristian, hän tosin on kotoisin Kokkolasta. Minulle myös ehdotettiin laulajaa nimeltä Greger, hän on kotoisin Tammisaaresta ja esiintyi 1970-luvulla. Gregerillä oli hittikappale Kuumat yöt, ainakin nimen perusteella voisi sopia tekstinpätkääsi? Varmuutta tästä ei siis ole.
Meillä ei ole Vaasassa yhtään Gregerin levyä, niitä voidaan kaukolainata sinulle, jos haluat kuunnella, onko kysessä sama artisti.
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite, joten eri paikkakunnalla asuminen tai kirjoilla oleminen ei ole este kortin saamiselle.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. 15-vuotias on itse vastuussa lainoistaan, hän ei siis tarvitsee vastuuhenkilöä.
Alla olevassa linkissä on lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Pitää paikkansa, että Suomessakin on ollut käytössä "automaattisia kaasumittareita", tosin pääosin kaasu lienee laskutettu jälkikäteen mittarin lukeman mukaan. Työväenliitto-lehdessä 14.3.1912 selostetaan automaattisen kaasumittarin toimintaa seuraavasti: "Kun mittarin aukkoon pistää 25-pennisen, saa walokaasua yhden kuutiometrin tai lämpökaasua 1,666 2/3 litraa. Kun tämä määrä on käytetty lakkaa kaasun tulo, jolloin taas on tilattawa uusi kaasuannos". Lehdessä kerrotaan edelleen, että automaattisia kaasumittareita on asennettu sellaisiin taloihin, joissa vuokralaiset vaihtuvat usein ja maksun periminen jälkikäteen on ollut vaikeaa. Ulkomailla kolikoilla toimivat kaasumittarit olivat tavallisempia, mutta Suomessakin niitä siis käytettiin...
