Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E....
Hei! Nainen levyn kannessa on politiikan toimittaja Leena Sharma joka työskentelee Suomen kuvalehdessä. Sharma on julkaissut kolme kirjaa ja saanut Bonnierin journalistipalkinnon vuonna 2009.
Suuria juhlapäiviä (joulu, pääsiäinen) lukuun ottamatta ortodoksisen kalenterin kaikki päivät on omistettu jollekin edesmenneelle pyhälle henkilölle. Koska pyhillä henkilöillä voi olla samoja etunimiä, kalenterissa toistuvat samat nimet. Esimerkiksi Johanneksella näyttää olevan ortodoksisessa kalenterissa lukuisia päiviä, mutta eri päivinä muistellaan eri Johannesta. Esimerkiksi Johannes Kastajalla ja apostoli Johanneksella on eri päivät. Ortodoksit antavat tavallisesti lapselle vain yhden etunimen. Tämä nimi muistuttaa jonkin pyhän henkilön nimeä. Jos henkilön nimi on johdettu vaikka Johannes-nimestä (esimerkiksi Hannu, Juha, Juhani), hän viettää nimipäiväänsä sen Johanneksen päivänä, jonka muistolle hänet on nimetty. Hannu-nimiset...
Tämänkaltaisia humoristisia vertailuja löytyy useistakin eri vitsikirjoista. Samasta tarinasta voi olla useita erilaisia muunnelmia ja päähenkilöiden kansalaisuus voi myös olla eri kuin etsimässänne tarinassa.
Kokoelmissamme on niin runsaasti huumori- ja aforismikirjallisuutta, joten emme pysty käymään kaikkia teoksia läpi. Joten tässä vain muutama vinkki siitä, miten voisitte itse jatkaa etsintäänne.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 voitte hakea esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä vitsikirjoja valitsemalla palvelun vasemmasta yläreunasta kohdan haku ja kirjoittamalla siellä kahdelle eri pudotusvalikkoriville hakusanoiksi (asiasana-kohtaan)
vitsit ja seksuaalisuus. Vastaavasti voitte käyttää myös hakusanoja...
Piikki sanonnassa "jonkun piikkiin" ('jonkun kustannuksella') viittaa laskupiikkiin, johon ravintolassa kerätään kuitit asiakkaan tilauksista. Kun juo kaverin piikkiin, lasku menee ikään kuin kaverin maksettavaksi merkittyjen juomatilausten joukkoon.
Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Lääketieteelliseltä kannalta tarkasteltuna erilaisia epidemioita on ollut lukuisia, esim. isorokko, musta surma, espanjantauti, kolera, malaria ja tuberkuloosi. Osa näistä on saatu hävitettyä, osa on joukossamme edelleen ja uusia on odotettavissa tulevaisuudessakin. Tarkemmin näihin ja muihin epidemioihin voi tutustua esim. Tieteen kuvalehden artikkelissa https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/historian-10-pahinta-epidemiaa .
Jokaisella kriisillä on aina omat erityispiirteensä. Tällä hetkellä vallitsevassa Korona-kriisissä on kovasti korostunut paitsi sen lääketieteellinen puoli myös sen vaikutus eri valtioiden sekä maailman talouteen. Ehkä siinä mielessä tämän kriisin voi ajatella poikkeavan muista lähihistorian kriiseistä, vaikkapa...
Hei,
Kysymys on aiheellinen ja pölypusseja ostavalle usein mieleen tuleva kysymys. Pölypusseille ei ole sovittu standardia kuten monille muulle (mm. kännykän latureille). Toki sama pussi sopii, kuten pakkauksesta käy ilmi moneen malliin.
Toki pölypusseillekin on kehitetty valmistajien omia standardeja. Ainakin S-Bag-standardi (Standard-Bag), joka on käytössä Electroluxin ja Philipsin imureissa. Tosin näissäkin on eroja, miten hyvin ne sopivat kuhunkin malliin. Voimme vain odotella, jos esim. EU:n tasolla aletaan ajaa standardia pölypusseille, mikä olisi käyttäjien, ympäristön ja valmistajienkin kannalta paras ratkaisu. Toki kriteerien sopiminen on pitkällinen urakka, että uusi standardi olisi tasapuolinen valmistajille.
Etsimäsi runo Hanhen konsertti, joka tosiaankin on Lauri Pohjanpään kirjoittama, löytyy esimerkiksi Pohjanpään Valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953) sivulta 12.
Runo sisältyy myös mm. runoantologiaan Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia) ja Pohjanpään teokseen Metsän satuja ja muita runoja (WSOY, useita painoksia).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Kun Töölöä on kaavoitettu ja rakennettu, siellä on ollut huomattavasti vähemmän ja erilaisia rakennuksia kuin nyt. Vielä vuonna 1900 koko Etu-Töölöä ei ollut varsinaisesti olemassa (Museovirasto: RKY). Helsinki ennen -sivuston kartoista voi katsoa, miltä Töölö näytti vaikkapa vuonna 1909, jolloin Kansallismuseotakin vasta suunniteltiin, mutta sille ja lukuisille muille taloille oli tontit suunnitteilla. Vuoden 1920 kartasta voi jo nähdä, että Museokadun itäisen pään osoitenumerot ovat jääneet Dagmarinkadun, Cygnaeuksenkadun ja Nervanderinkadun osoitenumeroiden alle.
Oletettavasti numerointi on aloitettu kahdeksasta, jotta se pysyisi loogisesti juoksevana parittomien numeroiden kanssa. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Mueovirastolta....
Muistatko mahdollisesti mistä kirjastosta lainasit kirjan? Se voisi auttaa löytämään oikean teoksen.
Asiakkaan lainaamista kirjoista ei ole saatavissa takautuvasti tietoa.
Vastaisuuden varalle voisi olla hyötyä, jos otat käyttöön HelMetin Omissa tiedoissa lainaushistoria-toiminnon
http://www.helmet.fi/search*fin/k
HelMetistä hakusanoilla, Viipuri kuvateokset, löytyi seuraavat kirjat. Mahtaisiko näistä jokin tuntua tutulta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xviipuri+kuvateokset&searchscope=9&m=&…
Jos kyseessä on vanha teos, se saattaisi löytyä Pasilan kirjastovarastossa. Varastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 14-19: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/
Mutta kokoelma on käytettävissä myös Pasilan kirjaston...
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI) kautta löydät tiedon suomennoksista. Kannattaa etsiä kirjailijan kautta: vanhemmista teoksista ei välttämättä ole viety tietokantaan alkuteoksen nimeä.
Fennica kertoo julkaistusta tuotannosta. Tietoa teoksen saatavuudesta kirjastojen tai kirjakaupan kautta ei sieltä löydy.
Kirjastojen saatavuustiedot löytyvät Frank-monihaun kautta. Voit hakea esimerkiksi maakuntakirjastojen tai yliopistokirjastojen tietoja:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kovin nopea tämä hakutapa ei kyllä välttämättä ole.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo".
Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985)
Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)
Korkeakoulukirjastojen laatutyöstä on vuonna 2007 ilmestynyt opas, joka löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.stks.fi/files/julkaisut/Laatu_Ratkaisee.pdf
Oppaan mukaan
"Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kyky luoda laatua kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää toimivaa laadunvarmistusjärjestelmää. Kirjasto- ja tietopalvelut ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ydinprosesseja, joiden laadukas toiminta on välttämätön edellytys kehysorganisaation menestykselle. Kirjastojen asema tieteellisessä tietohuollossa on perinteisesti perustunut niiden toiminnan ja palveluiden laadukkuuteen. Vastatakseen palveluihinsa kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin sekä asiakkaiden että erilaisten sidosryhmien taholta, on tieteellisten...
Anna-kirjoista on tehty useita tv-sarjoja ja pari elokuvaa. TV-sarjoja en löytänyt kirjastoista, mutta niitä kyllä kannattaisi tiedustella YLE:n tallennemyynnistä, sillä Annasta kertova tv-sarja on pyörinyt myös Suomen televisiossa lähiaikoina. Myynnissä se ei tällä haavaa näytä olevan. Ohessa linkki http://www.yle.fi/tallennemyynti/.
Annan myöhäisemmistä vaiheista kertova elokuva "Tuulentuvan Anna" sen sijaan on lainattavissa mm. Helsingin kaupunginkirjastosta. Kaukolainan voit tehdä lähimmästä kirjastosta.
Runotytöstäkin on tehty tv-sarja. Sarjan nimi on "Emily of New Moon" ja se on valmistunut vuonna 1998. Kirjastoista sitä en löytänyt.
Lucy M. Montgomery on ollut mukana kuuluisia kanadalaisia käsittelevässä tv-sarjassa, mutta sitä ei...
Tekijänoikeuslain 12 § sallii laillisesti hankitun äänitteen kopioimisen yksityiskäyttöön. Päiväkodissa äänitteen kuuntelu tai esittäminen on julkista toimintaa, joten mitään pysyvää kopiota ei saisi näin ollen päiväkodin käyttöön valmistaa. Lain 11 a § kuitenkin sallii kappaleen valmistamisen tilapäisesti ja satunnaisesti, teknisistä syistä. Ensisijaisesti kuitenkin päiväkodissa olisi käytettävä julkiseen jakeluun tuotettua teoskappaletta, olipa se sitten lainattu kirjastosta tai ostettu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että musiikin esittämiseen päiväkodilla on oltava musiikkilupa, jonka saa Teoston ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta. Kunnallisissa päiväkodeissa yleensä asia on yleensä kunnossa, jos kunta on huolehtinut...
Toisen uhrin henkilöllisyyttä ei ole paljastettu, mutta hänen läheisille on ilmoitettu löydöstä. Tammikuussa ilmestynyt Yle Uutisten artikkeli kertoo näistä kahdesta löydöstä sekä muista kohteista jotka merkittiin mahdollisina paikkoina ruumiiden löytämiselle - Merenpohjassa Turun Airistolla saattaa olla useita ruumiita – KRP valmistelee nyt tutkimuksia | Yle Uutiset. Löytäneen vainajan katoamista ei ole yhdistetty Härmäläiseen tai mihinkään muuhun rikokseen. Poliisi kertoi että henkilö on kadonnut jo vuonna 1979, 15 vuotta ennen Ilpo Härmäläisen murhaa.
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6tilakerrostuneisuus_(limno…
https://peda.net/Catalunya/vedet/joki/vv
https...
Olen tiedustellut kysymykseesi apua Liikenneturvan tietopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että näitä asioita hoitaa Poliisihallitus, josta kerrottiin, että asiaa hoitava henkilö on paikalla seuraavan kerran 4.11. Nyt kyselin uudelleen asiasta, koska sieltä ei ollut tullut vastausta, mutta henkilö on seuraavan kerran paikalla 11.11. Poliisihallituksen yhteystiedot ovat tässä https://www.poliisi.fi/poliisihallitus/yhteystiedot, sähköposti viestinta.poliisihallitus@poliisi.fi. On varmaan parempi, että otatte suoraan yhteyttä sinne, niin saatte samalla viestinne sanoman oikeaan osoitteeseen perille.
Eri tietokannoista löysin esim. nämä Ranskan miehitystä käsittelevät romaanit:
Anthony, Evelyn: Miehittäjän mahti
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle
Deforges, Regine: Rakkauden riemukaari, Sininen polkupyörä, Musta tango
Francis, Clare: Yötaivas
Harris, Joanna: Appelsiinin tuoksu
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä, poika
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa
McEwan, Ian: Sovitus
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Nemirovsky, Irene : Ranskalainen sarja
Sartre, Jean-Paul: Les chemins de la liberté -romaanisarja (sarja alkaa Espanjan sisällissodasta)
Vercors: Meren hiljaisuus
Lisäksi ainakin Simone de Beauvoir käsittelee kaksiosaisessa romaanissaan Mandariinit elämää miehityksen jälkeisessä Ranskassa.
Voit itse hakea lisää aiheeseen liittyviä...
Hei!
Kirjonnasta löytyy moniakin hyviä oppaita. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi katsoa asiasanalla nimikointi ja saa tulokseksi 38 teosta, joista Vesilahden kirjastossa on kahdeksan.
Esimerkiksi teoksissa Raussi-Tihula: Kirjotut kirjaimet ja Mäkelä, Terttu: Nimikointi on neuvottu kirjainten kirjomista.
