Työterveyslaitoksen sivuilla kerrotaan, että paineilmasuihku ja sen voimasta sinkoutuvat sirut ja kappaleet voivat aiheuttaa vaurioita silmille ja iholle. Siellä myös kielletään paineilman käyttö vaatteiden ja ihon puhdistamisessa. Paineilmaa voi esim. haavan kautta päästä verenkiertoon. Tästä voi aiheutua vakavia vaurioita, jopa kuolema.
http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_eh…
Eli kuulemasi vaara on aivan todellinen.
Fraasien, sanontojen ja idiomien alkuperää on useimmiten hyvin hankala selvittää. Tässäkään tapauksessa en onnistunut löytämään mistään käytettävissäni olevista lähteistä tietoa siitä, onko tämä vertaus peräisin jostakin tunnetusta lähteestä.
Sen sisältö sen sijaan on helposti ymmärrettävissä. Perinteisten daalioiden (Dahlia) vanha kansanomainen nimitys on joriini, ja daalioiden juurakot ovat muhkuraisia ja eri suuntiin sojottavia. Kuvia juurakoista näkyy esim. täällä: http://www.asuntomessut.fi/blog/sarin-puutarhat/daalian-talvisailytys
Todennäköisesti joku vain on keksinyt osuvan vertauksen kuvaillakseen mielestään ei kovin kauniita varpaita.
1700-luvun lopulla Suomessa oli useita eri herätysliikkeitä ja Jaakko Wallenbergin lahko oli yksi näistä. Wallenbergin liike oli separatistinen, eli siinä ei yhteiskirkollisia toimituksia kunnioitettu kovinkaan suuresti: esim. kastetta, ehtoollista ja yhteisiä jumalanpalveluksia ei noudatettu. Jumalan palvelus oli enemmän "sisällistä", mystistä palvelusta. Jaakko Wallenbergin liike syntyi n. 1795/6 Härmässä, hän siirtyi Kauhavalle 1798, jossa perusti yhteisön, jonka profeetaksi itseään kutsui. Wallenberg uskoi mm. että omaisuus oli yhteistä, mutta hän joutui vaikeuksiin tämän yhteisen omaisuuden huvettua. Kirkolliset auktoriteetit eivät katsoneet myöskään hyvällä Wallenbergin oppia ja hänet tuomittiin vankeuteen. Hän kuoli jo samana vuonna...
Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
Nykyisin nimi Minni mielletään Walt Disneyn Mikkihiiri-kirjojen, sarjakuvien ja elokuvien suomalaisista versioista tutuksi tulleen Mikin tyttöystävän (engl. Minnie Mouse) nimeksi. Minni on kuitenkin ollut aiemminkin käytössä etunimenä Jeminan ja Vilhelmiinan lyhentymänä, jollaisena se on Minnan rinnakkaismuoto. Vilhelmiinan ja Minnan nimipäivä on 26.5. Vilhelmiina on muinaissaksalaisen Vilhelmin (merkitys: lujatahtoinen kypäräniekka) sisarnimi.
Helena-nimen lähtökohtana lienee kreikan aurinkoa merkitsevä sana helios. Helena merkitsee aurinkoinen, valaiseva, loistava, säteilevä, soihtu. Kreikan vanhassa mytologiassa Helena on ylijumala Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenasta...
Ulkoasiainministeriön sivuilta löytyi seuraavanlaista tietoa:
Norjassa koulu aloitetaan kuusivuotiaana. Peruskoulu kestää kymmenen vuotta. Lukio on kolmivuotinen ja jakautuu kolmeen opiskeluihin valmistavaan (studieforberedende) linjaan ja yhdeksään ammattiin valmistavaan (yrkesforberedende) linjaan. Opiskeluihin valmistavat linjat vastaavat karkeasti Suomen lukiota valinnaisine aineineen ja ammattiin valmistavat linjat Suomen ammattikouluja.
Lukuvuosi alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy juhannuksena. Sekä joululoma että pääsiäisloma ovat norjalaisissa kouluissa lähes kahden viikon mittaisia.
Norjan menestys PISA-tutkimuksessa on ollut varsin kehno. Suomen menestystä onkin ihailtu ja Suomen mallia käyty tarkastelemassa usean toimijan...
Kirjastossa työskentelee ihmisiä erilaisilla nimikkeillä ja koulutuspohjilla. Kirjastosta löytyvät mm. vahtimestari, palveluvirkailija, kirjastovirkailija, erikoiskirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja, lastenkirjastonhoitaja, informaatikko, pedagoginen informaatikko, toimistopäällikkö ja aluejohtaja.
Perustöitä ovat hyllytys, aineiston järjestäminen, paikantaminen ja korjaus. Monipuolinen asiakaspalvelu on kivijalka, joka sisältää mm. lainauksen, palautuksen, maksut, neuvonnan, tiedotuksen jne. Omasta kirjastosta lähtevien varausten haku (hakulistat) kuuluu myös päivittäiseen rutiiniin.
Kirjastotyöhön kuuluu myös opastusta: tiedonhaussa, asiakastyöasemilla, kirjaston käytössä ja aineiston paikantamisessa....
Mainoksessa (https://www.youtube.com/watch?v=VVmm96M_RNM ) panda todella näyttää halaavan.
Pandalla on joukko ihmistä miellyttäviä ominaisuuksia kuten pyöreys, tylppä kuono, paksu turkki, jotka antavat sille nallekarhumaisen olemuksen. Koskettaessa karvoitus kylläkin tuntuu öljyiseltä.
Todellisuudessa panda on halaamaton villieläin. Pandalla on petoeläimen poskihampaat ja leuat. Yllätettynä se on arvaamaton ja voi käyttäytyä aggressiivisesti tuntiessaan olonsa uhatuksi.
Panda ei ole halattava. Panda on hyökännyt maailmalla useammankin kerran ajattelemattoman halaajan kimppuun.
Alla olevista linkeistä voi lukea tapauksista lisää.
https://www.kaleva.fi/viihde/panda-ei-ollutkaan-nallekarhu/339319/
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/41913-panda...
Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992):
"hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks."
Lyhenteet:
sm = suomi
nr = nykyruotsi
as = alasaksa
ns = nykysaksa
id = idem (samoin)
oik. = oikeastaan
vi = viro
murt. = murteen, murteissa, murteellinen
t. = tai
Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
Työvuoroa, vuoroa, kertaa, jaksoa tai lukukautta merkitsevä sana löysi - tai myös muodoissa löysä, löysinki tai löösi - on tullut ruotsista. Nykyruotsissa on sana avlösning, joka tarkoittaa vuorottelua tai työvuoron vaihtumista. Sana löysä on tullut ruotsin sanasta 'lös'. Samaa juurta on esimerkiksi saksan lose.
Suomen sanojen alkuperä. SKS, 1995.
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan mukaan, ikra on venäläinen termi, joka tarkoittaa "aito eli musta tai mustanharmaa kaviaari, arvostettu ja kallis herkku, joka on sampikalojen [...] mätiä".
Selma Lagerlöf tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907). Vuoden 1989 suomalainen käännös samaisesta kirjasta on nimeltään Nils Holgerssonin ihmeellinen matka.
Romaaneista tunnetuin on Jerusalem (1901-1902), mutta myös esikoisromaani Gösta Berlingin taru (1891) on kuuluisa.
Toki Selma Lagerlöfin muutkin teokset ovat erinomaisia, mutta nämä lienevät ne tunnetuimmat teokset.
Viikon aloituspäivää muutettiin vuonna 1973, jolloin maanantai vahvistettiin viikon ensimmäiseksi päiväksi.
"Kansainvälinen standardisoimisliitto ISO hyväksyi viikolle ja viikkonumeroinnille uudet standardit, jotka Helsingin yliopisto päätti ottaa käyttöön suomalaisissa kalentereissa vuoden 1973 alussa. Viikko tarkoittaa aina seitsemän päivän ajanjaksoa (kun aikaisemmin vuosi oli saattanut alkaa vaikkapa kaksi- vai viisipäiväisellä 'viikolla'). Viikon ensimmäinen päivä on aina maanantai." - Heikki Oja, Aikakirja 2013 (Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013)
Lastenkirjainstituutin tietokannan mukaan loru on englantilainen kansanruno:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Runo löytyy mm. kirjoista Peukaloputti: meidän vauvan lorut / (toimittanut Katriina Kauppila, kuvittanut Timo Kästämä) ja Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
Käytännössä riittää, että takaaja (joka yleensä on lapsen jompi kumpi vanhempi) esittää oman henkilöllisyystodistuksensa ja lapsen Kela-kortin.
Lapselle voidaan tehdä oma kirjastokortti heti kun hänellä on henkilötunnus. Mitään varsinaista ikärajaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole käytössä. Lapsen vanhemmat voivat itse päättää, milloin heidän mielestään on sopiva aika hankkia lapselle kirjastokortti.
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu...
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
"Smolnana" tunnetaan meillä Valtioneuvoston juhlahuoneisto, C.L.Engelin 1820-24 suunnittelema talo. Talo oli 1918 jonkin aikaa punaisten päämajana ja sai silloin kansan suussa nimen "Smolna". Tämä johtui siitä, että pietarilaisesta tyttökoulusta, Smolny-instituutista oli tehty vallankumousjohdon päämaja.
(Kalevi Pöykkö: Valtioneuvoston juhlahuoneisto)
Nimi Leena on lyhentymä nimestä Magdaleena. Magdaleena tai Magdalena (tarkoittaa hepreaksi Magdalasta kotoisin olevaa) taas on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos. Suomessa nimi on ollut käytössä jo keskiajalla. Nimestä on muunnokset Mataleena ja Matleena. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää nimen Leena myös nimeen Helena, jonka lyhentymänä se myös esiintyy. Helena-nimen lähtökohtana taas pidetään kreikan sanaa 'helios', aurinko. Helenan merkitys on 'aurinkoinen, loistava'. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Porvoo: WSOY, 1999.
