Konneveden kirjaston haun mukaan heillä ei ole 1970-luvun Tekniikan maailmoja. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy 1970-luvun Tekniikan maailmat sidottuina, mutta vain kirjastokäyttöön (ei lainattavaksi).
Varastokirjasto säilyttää vanhoja lehtiä. Voit pyytää Konneveden kirjastoa tilaamaan sieltä kaukolainana itsellesi joko koko lehden tai tietyn artikkelin valokopion lehdestä.
Tekniikan maailman vanhoja artikkeleita voi tilata myös Tekniikan maailman lehtiarkistosta:
http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/lehtiarkisto
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 7314990-7514989 on valmistettu vuonna 1917 Clydebankissa, Skotlannissa (http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html).
Singerin Clydebankin tehdas avattiin vuonna 1884 ja se oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas. Vuoteen 1943 mennessä siellä oli valmistunut noin 36 000 000 konetta. 1960-luvun alussa tehdas uudistettiin tuottamaan valurautakoneiden sijaan modernimpia alumiinirunkoisia koneita. Tehdas suljettiin vuonna 1980 ja rakennukset purettiin 1998.
Lisätietoa tehtaan vaiheista: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/.
HelMet-haulla espanjankielisiä lastenkirjoja voi hakea useammalla tavalla, esimerkiksi näin: Kirjoita perushakuun (HelMet-palvelusivuston etusivulla olevaan laatikkoon) hakusana "lastenkirjallisuus" tai "kuvakirjat" ja rajaa sitten hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen ja aineiston mukaan.
Voit myös kokeilla tarkennettua hakua. Hakulomake aukeaa HelMet-perushaun alapuolella olevasta linkistä. Kirjoita hakusanaksi esimerkiksi "kaunokirjallisuus", valitse aineistolajiksi "kirja", kokoelmaksi "lasten kokoelma" ja kieleksi "espanja". Jos lisäät hakuoperaattorilla JA hakusanan "kuvakirjat", saat listan hiukan helpompilukuisista kirjoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy selkokirjoja. Pääkirjastolla ne on sijoitettu omaan hyllyyn, jonka tarkan sijainnin voit käydessäsi kysäistä tietopalvelun henkilökunnalta.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voit tutkailla selkokirjakokoelmaamme valitsemalla alasvetovalikosta kohdan asiasana ja kirjoittamalla siihen selkokirjat. Näin saat listattua sekä tieto- että kaunokirjallisuuden selkokirjat. Pelkän kaunokirjallisuuden saat haettua seuraavasti: valitse alasvetovalikosta kohta luokka ja kirjoita 84.2 SE
Merja Rantamäen laulu Jossain (1977) on alkuperäiseltä nimeltään Det gör detsamma, tekijöinä Bert Österlund ja Rosemarie Gröning. Suomalaiset sanat ovat Juha Vainion, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=se+on+jossain&ID=7ed133… ja https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Aale Tynnin runon Kaarisilta ovat sävelittäneet Viola-tietokannan mukaan tunnetuista tekijöistä vain Kai Chydenius (levyllä Aale Tynni - Kaarisilta (Texicalli Records 2013). Vähemmän tunnettuja ja hankalammin tavoitettavia (käytännössä useimpia mentävä kuunteleemaan Kansalliskirjaston musiikkikirjastoon) ovat:Kari Hämäläinen -> (kokoelma) Kaiken keskellä Jumala (Päivä Osakeyhtiö 2013)Petri Kaivanto -> Petri Kaivanto: N, love (Finnlevy 1992) on HelMet-kirjaston kokoelmassaSirkka-Liisa Ripatti -> Ari Jänkälä: Kaarisilta (Päivä 1991, C-kasetti)Juha Sormunen -> Mirja Poikkeus: Kaarisilta (Sinisävel 2011)Juhani Antintalo -> Ami Varjotie: Kaarisilta (Adoramusic 2005)Aleksei Seljer -> Teuvo Eskelinen: Elämän lahja (Teuvo...
Niin sanotusta romanttisesta ja/tai historiallisesta (viihde-)kirjallisuudesta tunnettuja, Enni Mustosen, Kirsi Pehkosen (Jylhäsalmi-sarja) ja Anneli Kivelän (Katajamäki-sarja) kaltaisia kotimaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi:
Elisabet Aho
Ann-Christin Antell
Paula Havaste
Nelli Hietala
Laila Hietamies / Laila Hirvisaari
Asta Ikonen
Maija Kajanto
Sirpa Kähkönen
Tuija Lehtinen
Johanna Marttila
Raija Oranen
Marja Orkoma
Essi Paju
Ursula Pohjolan-Pirhonen
Anni Polva
Eira Pättikangas
Pirjo Rissanen
Aino Räsänen
Helena Steen
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Amanda Vaara
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Heiltä löytyy romaaneja, joille on tyypillistä arjen ja ihmissuhteiden kuvaus - nykyaikana tai menneisyydessä....
Pomarkun kunnan vaakunassa on kultakentässä sininen, sahakorkoinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. Vaakuna kuvaa 5 maakirjataloa, jotka muodostivat 1500-luvulla perustan Pomarkun asutukselle. Talot sijaitsivat Pomarkun kirkonkylässä ja olivat nimeltään: Rossi, Nissi, Marttila, Lauri ja Savo. Lähde: Turun ja Porin läänin vaakunat, Nousiaisten väriteos 1990.
ISSN-numero annetaan lehdille ja muille jatkuvasti ilmestyville julkaisuille. Yksittäisille julkaisuille annetaan ISBN-numero. ISBN-numero ei ole pakollinen (lakisääteinen), mutta se kannattaa ehdottomasti hankkia ja lähes kaikki kustantajat käyttävät sitä, koska se identifioi julkaisun ja sen kustantajan yksiselitteisesti ja helpottaa julkaisun löytymistä erilaisista rekistereistä, ja sen käsittelyä.
ISBN-numeron antaa Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Suomen ISBN-keskus (puh. 191 44327). Lisää tietoa ja ohjeita löydät ISBN-keskuksen sivulta http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ .
Googlen PageRank määrittelee sivuston painoarvon. Se on Google-hakukoneen käyttämä järjestelmä, jolla mitataan sivujen tärkeyttä niihin johtavien linkkien perusteella asteikolla 1-10. Sivuston ikä, sisään tulevat linkit, niiden arvo (linkittäjien PR) ja moni muu seikka vaikuttaa sivuston PageRankiin. Mitä tärkeämpi sivusto on Googlen silmissä, sitä paremmin ja korkeammalle se huomioi hakutuloksissaan sivun avainsanat. Mitä korkeampi PR, sitä paremmin sivu näkyy Googlen hakutuloksissa. - Maaliskuun 2016 jälkeen PageRank-data ei ole enää ollut julkisesti nähtävissä, vaikka Google edelleen sitä hyödyntää.
Sanna-Mari Tavola, Hakukoneoptimointi : ulkoinen sekä sisäinen optimointi sekä tärkeimmät toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi | https...
Kyseessä on kaiketikin vanha kansanruno kukon ja kanan saunamatkasta (Kukon ja kanan saunamatka). Runosta näyttäisi olevan useita versioita ja runo esiintyy myös usealla eri nimellä. . Runo löytyy esimerkiksi teoksista Kolmas lukukirjani (toim. Lauri Viljanen, useita painoksia), Lennä, lennä leppäkerttu : tuttuja lastenrunoja ja -loruja (koonnut Helvi Karahka, useita painoksia).
https://finna.fi/
Egnerin Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä -kirjasta on tosiaan kaksi eri käännöstä.
Ensimmäisen painoksen (1956) laulut on kääntänyt Aila Nissinen.
Vuonna 1979 ilmestyneen laitoksen laulut on kääntänyt Panu Pekkanen.
1980-luvulla ilmestynyt äänikirja tehtiin tästä versiosta. Nykyään
saatavissa taitaa olla taas kirjan alkuperäistä versiota.
Molempia kirjoja on saatavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä kirjaa ole saatavilla suomalaisista kirjastoista. Teoksen painos on myös loppuunmyyty, eikä siitä ole uusia painoksia tiedossa. Pikaisesti tarkastamalla havaitsin, että teosta on saatavissa ainakin Deutsche Nationalbibliothekin kautta.
Teoksesta löytyi oheiset tiedot netin kautta:
Jirí Lederer
Jan Palach -
Ein biografischer Bericht
Verlag: Unionsverlag
Bindung: broschiert
180 Seiten
ISBN 3-293-00037-1 Erscheinungsdatum: 30.09.1982
Aktuelle Auflage: 1
Näin ollen ainoa mahdollisuus olisi tilata teos ulkomailta kaukolainaksi. Vantaan kaupunginkirjaston kaukopalveluhinnastossa ulkomailta tilatun lainan kustannukset riippuvat lähettävästä kirjastosta (kuitenkin vähintään 7 euroa), eli asiakkaalle ei...
Voisit kokeilla vaikka seuraavia:
Sade Lankeaa / Ros Wynne-Jones, Like, 2010; sijoittuu eteläiseen Sudaniin, nälänhätää kokevaan pikkukylään.
Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta / Petina Gappah, Tammi, 2009; humoristisia tarinoita nuoren naisen näkökulmasta.
Valkoinen tiikeri / Aravind Adiga, BTJ, 2010; köyhän riksakuskin pojan tarina Delhistä.
Kukkien verellä kirjoitettu / Anita Amirrezvani, WSOY, 2008; historiallinen romaani naisten elämästä 1600-luvun Persiassa.
Älä kysy yöltä / Amos Oz, Tammi, 2010; avioliittokuvaus Tel Kedarin pikkukaupungista Israelista.
Jelinin aamut / Susan Abulhawa, Like, 2010; sukuromaani Palestiinasta.
Tapaus Mao / Qui Xialong, Otava, 2010; yhteiskuntakuvausta sisältävä jännäri Shanghaista, Kiinasta....
Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu 23.6....
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin olevissa...
