Kaikille näistä nimistä ei välttämättä löydy varsinaista alkuperää tai "merkitystä": osa vaikuttaa selvästi ns. analogisilta uudismuodosteilta eli nimiltä, jotka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan - esimerkiksi Jelmerin esikuvana lienevät Jalmari ja Elmeri, Janrik taas voisi olla vastaavasti johdettu Janista ja Henrikistä.
Jaron lienee johdettu nimestä Jaro. Senkään syntyhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta Jaroa voitaneen pitää esimerkiksi lyhennöksenä Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, joissa 'jaro' tarkoittaa 'kevättä'. Väestörekisterikeskuksen nimirekisteristä löytyy alle 50 Jaroa, joista suurin osa on poikia. Nimi on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien.
Jason on englantilainen muunnos...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta löytyvät väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumäärät. Vanhimmat nimitiedot ovat 1800-luvulta. Tältä ajalta palvelusta ei löydy yhtään Carolin-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä tätä nimeä ei myöskään löytynyt.
Kielentutkija Pirjo Mikkonen kirjoittaa Suomen sukututkimusseuran sivuilla Suomen ruotusotamiesten lisänimistä. Ammatin nimi soldathan tarkoittaa sotilasta. Mikkosen mukaan Suomessa alettiin järjestää ruotujakolaitosta vuoden 1680 alussa. Tähän liittyen sotilaiden luetteloihin oli merkittävä ristimänimi, isän nimi ja liikanimi. Näitä liika- eli lisänimiä on sanottu sotilasnimiksi. Voisiko nimi Carolin...
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-...
Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään. Täydellistä kuvaa tästä ...
Leo Tolstoin novellissa Vanha ruuna : Hevosen tarina (1886) "päähenkilö" eli ruuna kertoo itsestään näin: "Sukutaulussa nimenäni on Musikka ensimmäinen, (---) mutta lisänimeni on Holstomer, palttinamittari." Ja juuri Holstomer-nimeä vanhasta ruunasta käytetään muuallakin novellissa.
Itseasiassa novellin alkukielinen nimikin on Holstomer (Холстомер - История лошади).
Novellin suomensi Juhani Konkka vuonna 1963 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa Leo Tolstoin Valittujen kertomusten toisesta osasta.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://ilibrary.ru/text/1008/index.html
Tolstoi, Leo: Valitut kertomukset II (WSOY, 1963)
Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla on vastattu hyvin samanlaiseen kysymykseen, jossa kysyjän kesämökille oli ilmaantunut syksyisin vuoteeseen ja muihin paikkoihin kasvien siemeniä pikku kasoihin. Vastaajan mukaan piilottajat ovat hyvin todennäköisesti metsähiiriä, joiden suosikkivarastoja ovat juuri vuoteet. Vastauksen voi lukea alta:
https://suomenluonto.fi/uutiset/17937/
Kysy luonnosta -palsta löytyy täältä:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
On hyvin mahdollista, että fraasiutunut -ine-komitatiivin sisältävä ilmaus "niine hyvineen" on kielemme alkuperäistä ainesta. Komitatiivi on sijana harvinainen, systemaattisesti sitä tavataan oikeastaan vain itämerensuomalaisissa kielissä. "Niine hyvineen" tulee esimerkkinä tuon tuostakin vastaan suomen ja suomensukuisten kielten komitatiivia tarkastelevissa tutkimuksissa. Käännöstutkimuksissa on käsitelty komitatiivisuutta ilmaisevia adpositioita esimerkiksi englannin ja venäjän kielissä, mutta näistäkään ei löydy selvää esikuvaa "niine hyvineen" -fraasille.
Erkki Karin Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja antaa sanonnalle merkityksen "tyhjin toimin", mutta niin kuin kysymyksessä mainitut esimerkit osoittavat, se - asiayhteydestä...
Kantelettaren tekstejä löytyy Runostosta http://runosto.net/category/kanteletar/. Olisikohan kyse tästä runosta, Kyll on kystä aitassa, http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/kyil-on-kysta-a…
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä selittää kuoleman kielissä olemista seuraavasti: "Kieli on paitsi suussa oleva elin, myös 'varstan liikkuva osa, pellavaloukun kansipuu ja rysän nielu'. Kuoleman kielissä ollaan lähellä kuolemaa, lipumassa sen kuviteltuun nieluun."
David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999...
Suvi Teräsniskan esittämän laulun Tämä maailma tarvitsee rakkautta sävelsi Lauri Tähkä ja sanoitti Timo Kiiskinen. Laulua ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Lähde: Kansalliskirjaston tietokanta
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Eniten englanninkielistä kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa on Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista Pasilan kirjojen määrän ylittää Espoon Sellon kirjasto. Helmet-kirjastoista suuret englanninkieliset kokoelmat on myös Tikkurilan, Rikhardinkadun, Kallion, Tapiolan ja Kirjasto Omenan kirjastoissa.
Mikrosirun keksijä on yhdysvaltalainen Jack Kilby (1923-2005), joka sai keksinnöstään fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 2000. Jack Kilby työskenteli Texas Instruments-yhtiössä vuosina 1958-1970 ja professorina Texas A&M-yliopistossa vuosina 1978-1984.
Jack Kilbystä ei löytynyt perusteellista tietoa suomenkielisiltä nettisivuilta, mutta Tieteen kuvalehden numerossa 2001/7, 71-74 on julkaistu artikkeli hänestä otsikolla Piisirun kaksi kuuluisaa keksijää. Englanninkielisiltä sivuilta löytyy Kilbyn esittely mm. osoitteista http://www.physicsweb.org/articles/news/9/6/14/1 ja
http://inventors.about.com/library/weekly/aa080498.htm .
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
