Laulun alkuperäinen nimi on Det börjar verka kärlek, banne mej, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Peter Himmelstrand. Laulun suomenkielinen nimi on Rakkaudelta näyttää, hitto vie. Laulun nuotti (melodia ja sointumerkit) ja ruotsinkieliset sanat löytyvät esim. nuoteista Vispop 9 ja Våra älskade sånger (Notfabriken, 2009).
Suomenkieliset sanat, jotka on tehnyt Saukki, löytyvät laulujen sanoja sisältävästä vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 76 (2 - 1968). Ja internetistäkin suomenkieliset sanat löytyvät, esim. googlaamalla: "rakkaudelta näyttää hitto vie" lyrics.
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit...
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/
Oulun kaupungin tekemän oppaan (Opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille) mukaan "valtaväestön edustaja voi halutessaan kätellä romania. Valtaosa romaneista hyväksyy tämän ja pitää sitä kunnian osoituksena. Kaikille romaneille tämä ei kuitenkaan
ole luontevaa, joten voi olla huomaavaista jättää kättely epävarmassa tilanteessa väliin ellei romani itse tee siihen aloitetta."
Lisätietoa kättelystä ja koko opaskin löytyvät täältä:
http://www.ouka.fi/Sote/lomakkeet/vastvastensa.pdf
Kirjastokorttia ei voi tilata netin kautta, vaan ainoastaan asioimalla paikan päällä jossakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä ja näyttämällä voimassa olevaa, kuvallista henkilöllisyystodistusta. Kirjastokortin myöntämiseen vaaditaan myös Suomessa oleva osoite. Kirjastokortti on maksuton, mutta mikäli kortin hukkaa, maksaa uusi kortti aikuiselta 3 euroa. Kortti tehdään odottaessa paikan päällä ja uusi asiakas voi heti käyttää sitä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston…
On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta...
Sarja oli nimeltään Herra sisäkkö. Sarjassa oli 22 osaa ja niistä ensimmäinen esitettiin MTV:n ohjelmistossa 4.10.1991 klo 19.55.
https://www.imdb.com/title/tt0098939/
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Nielaistu purukumi poistuu elimistöstä niin kuin mikä tahansa suun kautta nautittu ravinto. Vaikka se voi olla vaikeasti poistettavaa hiuksista, vaatteista tai kengänpohjasta, se ei takerru samalla tavalla mahalaukun seinämään tai suolistoon.
Uskomus siitä, että purukumi säilyy elimistössä seitsemän vuoden ajan, tuntuu olevan laajalle levinnyt - ja usein kumottu. On hämärän peitossa, mihin tällainen ajanmääritys perustuu. Kenties selitys on yksinkertaista lukusymboliikkaa: seitsemän on sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä kulttuureissa eniten käytetty luku, joka toisinaan merkitsee ylimalkaisesti suurta lukumäärää.
Gastroenterologi David E. Milov kollegoineen on vuonna 1998 julkaissut Pediatrics-lehdessä tapausselostuksen...
Matkalla-tila tarkoittaa, että aineisto on siirtymässä kirjastosta toiseen. Helsingin kirjastoissa kaikki Helmetin kautta varattu aineisto poimitaan hyllystä ja lähetetään Pasilan kirjaston lähettämöön päivän kuormassa. Lähettämössä on keskuslajittelija, joka lajittelee aineiston eri kirjastoihin meneviin kuljetuslaatikoihin. Laatikko lähetetään seuraavan päivän kuormassa noutokirjastoon. Tämä prosessi vie 2 - 3 päivää, joskus kauemmin, jos lähettämössä on poikkeuksellisen paljon ruuhkaa. Tämän ajan aineiston tila on Matkalla.
Jos näkee Helmetistä kirjaston kokoelmissa kirjan, jonka haluaisi noutaa kyseisestä kirjastosta, kannattaa soittaa kirjastoon ja pyytää laittamaan kirja syrjään.
Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
2000-luvulla on julkaistu kaksiosainen kirja Kielletyt kartat:
osa 1: Kielletyt kartat, Karjala 1928-1944, Atlasart, 2006
osa 2: Kielletyt kartat, luovutetun Karjalan kylät ja tilat,Atlasart, 2007
Lisäksi on olemassa esim.
- Suomen, Kaukokarjalan ja Kuolan niemimaan kartta. Kirja, 1918.
- Laatokan Karjala 1938 : Pohjois-Karjala ja Savo. Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä no 8, 1991
- Karjalankannas 1938. Karttakeskus, 1991
- Karjalan kartta, julk. Karjalan liitto (noin 180 sivua) jonka karttapohjana on 1:100 000 mittakaavainen taloudellinen kartta, 1997
Osoitteita internetissä:
- luovutetun Karjalan kartta
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/Karjala.jpg . Hämeenlinnan...
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
Edith Södergranilla on Ingenting-niminen runo, joka alkaa sanoilla "Var lugn, mitt barn, det finnes ingenting". Tätä runoa siteerataan useilla nettisivuilla, ja osassa runon tekijäksi on mainittu käsittääkseni virheellisesti Gunnar Ekelöf. Käytettävissä olevista teoksista ei löytynyt Ekelöfiltä mitään runoa, joka voisi olla mainitsemasi. Kirjallisuushistoriat kertovat, että Södergranilla oli suuri vaikutus Ekelöfiin. Johtuisikohan sekaannus tästä? Södergranin runo sisältyy teokseen Landet som icke är ja se on käännetty nimellä Maa, jota ei ole.
Ensimmäinen sitaatti on Nummen Portaikko pilvissä -kokoelmaan sisältyvän sikermän 'Kun ihminen on' neljännen runon lopusta.
Tuskin kukaan suomalainen lyyrikko on runoillut männyistä niin paljon kuin Nummi. Kysymyksen toista runositaattia en kuitenkaan pystynyt Nummen tuotantoon paikantamaan. "Männyt talon ympärillä" esiintyvät hänellä esimerkiksi runossa 'Toinen sarabande' (kokoelmassa Matkalla niityn yli), mutta muuta yhteistä kuin nämä sanat sillä ei kysymyksen säkeiden kanssa ole. Huokaavia mäntyjä on Heti, melkein heti -kokoelman sikermän 'Hopealanka, kultamalja' viimeisessä runossa, mutta tässäkin tapauksessa yhteydet kysymyksen sitaatin säkeiden kanssa jäävät tähän.
Sitaatin alkuosassa voi havaita etäisiä kaikuja Kirsi Kunnaksen '...
Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä.
Evankelis-luterilaisen kirkon verkkovirsikirjan sanahaku löytää perhosia kahdesta virrestä: "perho" virressä 521 (Oi ihminen, mieleesi paina) ja "siipi perhosen" virressä 904 (Kohotkoon ilohuuto).
"Kas niillekin Luojamme verhon / niin kauniin ja säihkyvän loi. / Ne nyt ovat riemuna perhon, / vaan huominen surman jo toi." (521)
"Jo värit villiin tanssiin vie siipi perhosen, / heleä juhlavaate on puku niittyjen." (904)
Virsi 521 - Oi ihminen, mieleesi paina - Virsikirja.fi Virsi 904 - Kohotkoon ilohuuto - Virsikirja.fi
