Nähdäkseni minulta ei ole yhteinen lauseenjäsen, sillä se ei ole mukana jälkimmäisessä lauseessa. Jälkimmäisessä lauseessa persoonamuoto on predikaattiin sulautuneena subjektina, ensimmäisessä taas sana on adverbiaali, eivätkä ne voi korvata toisiaan vaan ne ovat lauseissa eri rooleissa. Jälkimmäinen lause on myös ihan sellaisenaan kokonainen. Niinpä pilkku tulisi lauseiden väliin.
Asia on helppo testata laittamalla sana näkyviin myös toiseen lauseeseen: ”Yhdyssanojen oikeaoppisen käytön voisin väittää onnistuvan minulta miltei aina ja minulta olen tietoinen yleisistä kirjoitusvirheistä.” Ei kuulosta lainkaan toimivalta. Jos taas persoonamuoto olisi molemmissa lauseissa verbissä, pilkku voitaisiin jättää pois.
Osoitteesta http://www....
Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaa on tutkinut Juhani Sipilä. Väitöskirjan nimi on Maa luja, taivas korkia--Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja. Otava, Helsingissä, 2002, 480s., 21 cm, nid. ISBN 951-1-17919-5
Teos on niin uusi, että se ei vielä ole Vaasan kirjastossa (9.3.2002)
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247 -osoitteesta voit seurata teoksen saatavuutta Vaasan (ja monen muunkin maakuntakirjaston) kokoelmissa.
Kaukopalvelu puh. (06)325 3561, 3253560
Gabriella on johdettu hepreankielisestä miehennimestä Gabriel, joka merkitsee 'Jumala on voimakas' tai 'Jumalan taistelija'. Raamatussa Gabriel on myös arkkienkelin nimi.
Erika ja Eerika ovat Erikin sisarnimiä. Erik on muinaisskandinaavinen nimi ja tarkoittaa yksin hallitsevaa. Erik oli suosittu Ruotsin ja Tanskan kuninkaiden nimenä ja Suomeen nimi tuli ruotsalaisen ristiretkeilijä Erik Pyhän mukana 1150-luvulla. Erika oli Ruotsissa erityisen suosittu nimi 1980-90-luvuilla ja Suomessa vähän myöhemmin 1990-luvulla. 2000-luvulla yleiseksi tuli nimen suomalaistettu muoto Eerika.
Tilastotietoja etunimien tarkoista lukumääristä löytyy Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta:https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Lähteet:
Pentti...
Omien etsintöjenne varalta saatan tiedoksi, että esim. Aili Nenolan kirjassa Parantolaelämää; tuberkuloosipotilaat muistelevat ei mainita Porvoossa ollutta parantolaa.
Ainoa löydetty viite, jossa tiedetään tuosta Porvoon parantolasta on Severi Savosen kirjanen Taistelu tuberkuloosia vastaan Suomessa. Lähikirjastossa voi jättää kaukolainapyynnön, jos haluatte teoksen luettavaksenne. Vastauksen lopussa on tuon kirjasen tarkemmat tiedot.
Mainitun kirjasen sivulla 46, Suomen tuberkuloosinhoitolaitokset vuonna 1946, keuhkotautiparantolat -nimisessä taulukossa on mainittu Porvoon parantola. Sen sijaintipaikka oli Porvoo, omistaja Porvoon kaupunki. Se oli avattu vuonna 1914. Sairaansijoja v. 1946 oli 50 kpl. Porvooseen oli ennen vuotta 1917...
Kaivattu kirja lienee Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Marjatta Kurenniemen ja Arne Ungermannin Putti, joka ei ollut lintu eikä kala. Siinä taikoja tekevä A-bra-ka-da-bra-perhonen auttaa Putti-kissaa olemaan kaikkea muuta kuin tavallinen kissa...
Runo on nimeltään Vaiheet ja se löytyy Hessen teoksesta Lasihelmipeli. Alkuteoksessa runon nimi on Stufen, joka tarkoittaa suomeksi portaita tai askelmia
Hei !
Kirjastokortit vanhenevat noin kolmessa vuodessa eli niiden tiedot häviävät rekisteristä.Pin-koodia tarvitaan kun käyttää kirjastoa www.helmet.fi kautta, siellä voi itse mm muuttaa korttinsa tietoja, etsiä aineistoa ja varata, myös lainausautomaatilla kysytään koodia. Uuden kortin ja samalla pinin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Näyttäisi olevan niin, että ne, jotka asiaa ovat tutkineet, pitävät äänikirjojen kuuntelemista hyödyllisenä, koska se innostaa lukemaan, parantaa sanavarastoa ja kehittää kielellistä hahmotusta. Toisaalta fyysisten kirjojen lukeminen tuo paremmin esiin kieliopin hahmotuksen ja oikeinkirjoituksen sekä tekstin lukemisen sujuvuuden.
Äänikirjat kehittävät lukutaitoa, https://www.lukulux.fi/tama-lukemisesta-tiedetaan/uusmedioiden-mahdolli…
Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista, https://www.oulunylioppilaslehti.fi/viikon-51-tiedekysymys-onko-aanikir…
Kannattaako kirja ahmia silmillä vai korvilla? Äänikirjat vähentävät stressiä ja ovat näppäriä, mutta toisinaan kannattaa myös pysähtyä lukemaan, https://yle.fi/uutiset/3-10290663
Enhancing...
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjan kirjoja on julkaistu tähän mennessä yhdeksän, joista kahdeksan on tällä hetkellä saatavissa suomeksi. Yhdeksäs kirja Kertokaa se mehiläisille on tulossa suomeksi tänä vuonna 2023. Kirja julkaistaan kahdessa osassa. Sarja ei pääty vielä, vaan Gabaldon kirjoittaa parhaillaan sarjan kymmenettä kirjaa, jonka julkaisuaikataulu ei ole vielä tiedossa. Ainoastaan seitsemässä ensimmäisessä osassa on Mika Launiksen kansikuvitus.
https://www.gummerus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/cqdjyv0ESsCjm_q5O-BOLA/diana-gabaldonin-matkantekija-saa-vihdoin-jatkoa-gummerus-julkaisee-sarjan-yhdeksannen-romaanin-ensi-kevaana/
https://www.dianagabaldon.com/misc/when-will-the-next-book-be-out/
Koulujen päättäjäisjuhlaa vietettiin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan lauantaina 31.5.1986.
"Lauantai oli viimeinen työpäivä sadoilletuhansille koululaisille", kerrottiin sunnuntain 1.6.1986 lehdessä. Koulutyön mainittiin alkavan uudelleen taas 14.8.
Vuosituhannen vaihteessa ilmestyneitä suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoja, joissa päähenkilöt ovat lukiolaisia ovat mm. nämä:
Lehtinen, Tuija: Mirkka-sarja, ensimmäinen osa: Mirkka ja riparikesä (Otava 1986), toinen osa: Mirkka, lukiolainen (Otava 1988). Näissä on hyvin värikkäät kannet, kuten muissakin Tuija Lehtinen nuortenkirjoissa.
Toinen mahdollinen voisi olla Manninen, Katri: Sikabileet / Megakesä / Bittitiikeri / Supersivari -sarja (WSOY 1996-1999).
Myös tässä kirjasarjassa on värikkäät kannet: Hakkarainen, Olli: Enkelinkuvia lumessa. (Karisto 1995) / Silmissä auringonkilo. (Karisto 1996).
Merikartan mukaan Louhunsalmi olisi sillan kohdalla 18 metriä syvä. Saman lukeman antaa Karttakeskuksen Peruskartta. Syvyyskäyriä voi tutkia myös netissä Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka -palvelussa. Siellä lukemaksi tulee vain 14 metriä.
Lähteet:
Merikartta J: Vesijärvi ja Päijänne. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41800&doci=28…
Peruskartta 1:20000 [3212 04]: Säynätsalo. Saatavuus Jyväskylän kaupunginkirjastossa: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=avlib&previd=fullt&celi=41751&doci=26…
Kansalaisen karttapaikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=435…
Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY,...
Viipurin musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä etsiessäni löytyi seuraavaa tietoa. Viipurin musiikkiopisto on perustettu vuonna 1918 Viipurissa ja se on siirtynyt välirauhan aikana 1940 Lahteen, missä se toimii nykyään nimellä Lahden konservatorio.
Jyväskylän kirjastosta löytyy kaksi teosta, joista löytyy tietoa Viipurin musiikkiopistosta: Toivo Rasilaisen sekä Erkki Pullisen teoksessa: Viipurin musiikkiopisto - Lahden musiikkiopisto (1968)löytyvät vuoden 1918 oppilaat sekä vuosikurssin 1967-1968 oppilaat. Teoksesta Taidetta tulosvastuulla - Lahden konservatorio 90 vuotta - Lahden konservatorion tie Viipurista Lahteen (2008) löytyvät ainoastaan opettajien luettelot. Halutessanne nämä molemmat teokset ovat lainattavissa/seutuvarattavissa...
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
1920-luvulla Kiinassa käytiin sisällissotaa.
1912 tasavallaksi julistautuneen Kiinan ensimmäisen presidentin Juan Ši-kain kuoltua 1916 maa ajautui nopeasti täydelliseen kaaokseen. Eri osissa maata valtaan nousseet maakuntien sotilaskomentajat hallitsivat alueitaan käytännössä itsenäisesti ja kävivät kiivaita taisteluja toisiaan vastaan.
20-luvulle tultaessa sisäisesti hajanainen Kiina oli jakautunut käytännössä kolmeen osaan: Etelä-Kiinaa hallitsi Sun Jat-sen, jonka lähin mies oli sotilaskomentaja Tšiang Kai-šek; maan keskiosia valvoi kenraali Wu Pei-fu, ja pohjoisosat olivat kenraali Tseng Tso-Linin hallinnassa.
Vuoden 1923 aikana Kiinan eri vallanpitäjät ajautuivat laajamittaiseen sisällissotaan. Sun Jat-senin kuoltua...
