Kysymyksen sitaatti on Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884. Kirje sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet.
"Olen ollut täällä nyt aivan yksin. Annikin [Canth] on Kurkiharjussa. Tuo tietysti on outoa ja ikävää, mutta ainahan sen kestäisi, ellei olisi noita tosi elämän tosi huolia jotka karkoittavat unen ja tekevät sydämmen levottomaksi. Tiedän kuitenkin että ne ovat minulle tarpeelliset, sillä ne pitävät sielun voimia eleillä ja kehittävät hermostoa. Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää." (s. 162, kursiivi lisätty)
Siemenet tulisi varastoida kuivina viileässä paikassa. Useimpien lajien siementen itävyys pysyy hyvänä, vaikka niitä säilytetään yhden talven yli huoneenlämmössä. Parempi on kuitenkin pitää siemenpussit jääkaapissa muovirasiaan tai -pussiin pakattuina tai jopa pakastimessa. Kylmillään oleva mökki ei siis ole ollenkaan huono vaihtoehto siementen säilyttämiseen, mikäli alhaisen lämpötilan lisäksi pystyy takaamaan siemenille suojan mahdolliselta kosteudelta. Muuten itämiskyvyn säilyminen on lajikohtaista. Vihannesten siementen itämiskyky säilyy joitakin vuosia - esimerkiksi sellerillä, kaaleilla, kurkulla, maissilla, pinaatilla ja pavuilla 3-5 vuotta, sipulilla, palsternakalla, persiljalla ja mustajuurella 1-2 vuotta. Myös kukkien siemenet...
Animaatiotaiteilija, kirjailija ja kuvittaja Mikko Kunnas on lastenkirjailija Mauri Kunnaksen veljenpoika. Mauri Kunnas ja Kirsi Kunnas eivät ole sukua toisilleen. Kirsi Kunnaksen vanhemmat olivat taiteilija Väinö Kunnas ja Sylvi Karlsson (ja hänen poikiaan ovat Eppu Normaali -yhtyeen Martti Syrjä ja Mikko Syrjä). Mauri Kunnaksen vanhemmat ovat Martti Kunnas ja Martta Lastunen.
Lähteet:
Kuka kukin on 100 vuotta (Otava, 2008)
Wikipedia: Mikko Kunnas. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kunnas. Luettu 4.2.2019.
Myrskyluodon Maija (Stormskärs Maja) on Lasse Mårtensonin säveltämä. Alkuperäiset sanat ovat ruotsinkieliset ja niiden tekijä on Benedict Zilliacus. Suomeksi sanat on kääntänyt Jukka Virtanen. Tämä selviää esim. Viola-kansallisdiskografiasta,
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Norsulla on ihan vain jalka.
"Norsun ruumista kannattavat pylväsmäiset raajat päättyvät tasapohjaisiin töppöjalkoihin, joissa on kaviokynnen peittämät varpaat. Jalkapohjaa suojaa paksu ja kovaksi känsöittynyt ihokerros, jonka sisällä on pehmeä ja kimmoinen, ihmisen kantapään pehmustetta muistuttava rasvatyyny."
Lähde:
Nisäkkäät. 2 (Weilin + Göös, 1999)
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4v%C3%A4_lause arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä kalliolle, kun muut linnut ovat jo lähteneet etelään. Tuossa muodossa olevassa sanonnassa tapahtuu helposti...
Aurelia on naispuolinen muoto roomalaisesta sukunimestä Aurelius, pohjana sana aureus, kultainen. Katolisessa kirkossa kolmella pyhimyksellä on nimi Aurelia. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 232 tyttöä Suomessa on saanut Aurelia nimen joko ensimmäiseksi tai toiseksi nimekseen 2000-luvulla ja 11 tyttöä tänä vuonna.
Kirjastosi nimikirjoista saat selville muidenkin nimien alkuperän ja merkityksen.
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
Tämän runon metsästys ei valitettavasti tuottanut kummoistakaan tulosta. Kysymyksessä lainattu pätkä löytyy monestakin yhteydestä, mutta siihen se jää. Toisinaan runo on laitettu Eino Leinon nimiin, mutta en kuitenkaan löytänyt sitä hänen teoksistaan. Rohkenenkin väittää, että Leinon kynästä se ei ole.
Sen sijaan löysin muutamia viittauksia runoon, joka kokonaisuudessaan kuuluu:
”On tyyni nyt ei tuule nyt on tuulikin jo tyyntynyt, jos tuulis nyt niin tuuli nyt ei oliskaan tyyntynyt.” Runosta löytyy myös variaatioita, mutta yhteistä niille on leikittely "nyt" ja "tyyntynyt" sanoilla.
Kivaniemi blues -blogin kirjoittaja on julkaissut blogissaan vanhoja päiväkirjoja 1970-luvulta. Näiden tekstien joukossa on maininta kyseisestä runosta,...
Finanssitalous tarkoittaa markkinoita, joilla ostetaan ja myydään rahoitusta, reaalitalous puolestaan todellisten tuotteiden ja kiinteiden investointien (kiinteistöt, työvälineet jne.) tuottamista ja kuluttamista. Alun perin finanssimarkkinoiden tarkoitus oli yksinkertaisesti mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden tuottaminen rahoittamalla sitä - esim. lainaamalla tietyillä ehdoilla yrittäjälle alkupääoma, jotta tuotanto on mahdollista käynnistää. Rahoitus on siis tuotannon välttämätön osa. Nykyään arvopaperikaupasta itsestään on muodostunut merkittävä talouden osa-alue, joka ei välttämättä enää ole yhteydessä konkreettiseen tuotantoon.
Lähteet:
http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/60
Koskela, Mirjam: Kansantalous tutuksi (WSOYpro Oy,...
Runo tunnetaan jostain syystä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Eino Leino ei sitä kuitenkaan ole kirjoittanut vaan Heikki Asunta. Runo on oikealta nimeltään Pieni episodi ja se löytyy kokoelmasta Mustaa ja kultaa vuodelta 1929. Näin menee ensimmäinen säkeistö:
Monta päivää juotuaan,
pessimisti tuskissaan,
tuumii: on jo, jukoliste,
saavutettu päätepiste.
Koko runo on luettavissa mm. Jarkko Laineen toimittamassa teoksessa Putelille puhelen: viinavirsiä. Otava 1978.
Laulusta on sittemmin tehty monta versiota. Joskus 80-luvulla tavaksi on tullut myös ottaa kossuryyppy jo kahden viimeisen sanan välissä odottamatta laulun loppua. Sävel on sama kuin laulussa "Piiri pieni pyörii".
Vemmel (genetiivi vempelen) ja vempele (genetiivi vempeleen) ja muut myös eri murteissa ja suomen sukulaiskielissä esiintyvät samakantaiset sanat tarkoittavat Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan mm. seuraavia asioita:
Kaareksi taivutettu tai taipunut puu; valjasluokki; kaari (etenkin puusta, oksasta tms. luokin tai vanteen muotoon taivutettu), esim. lapsen kehdon yllä, veneen, kelkan, ahkion kaarena, rysän tai lipon (suu)vanteena, tynnyrin vanteena; vitsalenkki, vaula, suksisauvan sompa, somman tapainen suokenkä; päreestä kudottu pyöreä lasten lelu; rautapyydyksen sanka eli leuka; oksavarsta (tuoreesta puusta tehty); viulun tai jouhikanteleen jousi; jäykkä, kovetettu hame; vääntynyt, huonokuntoinen, kömpelö tai joutava esine (esim...
Pirjo on Birgitta-nimen kansanomainen muunnos. Birgitta on puolestaan ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisten tulen ja valon jumalan latinaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigid, Brigit). Nimi pohjautuu kelttiläiseen sanaan brigh, jonka merkitys on 'voima, vahvuus, korkea, ylhäinen'. Kirkolliseen käyttöön nimen toi 500-luvulla irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja pyhä Brigida.
Pirjo-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Se oli 1940- ja 1950-lukujen muotinimi ja vielä 1960-luvullakin varsin yleisesti annettu nimi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
Työterveyslaitoksen sivuilla kerrotaan, että paineilmasuihku ja sen voimasta sinkoutuvat sirut ja kappaleet voivat aiheuttaa vaurioita silmille ja iholle. Siellä myös kielletään paineilman käyttö vaatteiden ja ihon puhdistamisessa. Paineilmaa voi esim. haavan kautta päästä verenkiertoon. Tästä voi aiheutua vakavia vaurioita, jopa kuolema.
http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_eh…
Eli kuulemasi vaara on aivan todellinen.
Kyseessä on Otto Mannisen runo "Kiiski ja lohi". Runo löytyy mm. runokokoelmista "Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja" (WSOY, 1994) ja "Pieni aarreaitta 3 - runoaitta" (WSOY, 1993).
Fraasien, sanontojen ja idiomien alkuperää on useimmiten hyvin hankala selvittää. Tässäkään tapauksessa en onnistunut löytämään mistään käytettävissäni olevista lähteistä tietoa siitä, onko tämä vertaus peräisin jostakin tunnetusta lähteestä.
Sen sisältö sen sijaan on helposti ymmärrettävissä. Perinteisten daalioiden (Dahlia) vanha kansanomainen nimitys on joriini, ja daalioiden juurakot ovat muhkuraisia ja eri suuntiin sojottavia. Kuvia juurakoista näkyy esim. täällä: http://www.asuntomessut.fi/blog/sarin-puutarhat/daalian-talvisailytys
Todennäköisesti joku vain on keksinyt osuvan vertauksen kuvaillakseen mielestään ei kovin kauniita varpaita.
Kysyjä viitannee bändiin Creedence Clearwater Revisited, joka on vuonna 1995 perustettu yhtye. Sen perustivat Creedence Clearwater Revival -yhtyeen basisti Stu Cook ja rumpali Doug Cliffords. He eivät voineet käyttää yhtyeen alkuperäistä nimeä sopimussyistä, joten he muuttivat nimen loppuosaa sen verran, ettei sopimusrikkoa syntynyt.
Yhtyeen nimen alkuosan syntyhistoria tiedetään. "Creedence" tulee Tom Fogertyn ystävän Credence Newballin etunimestä, johon vain lisättiin yksi e-kirjain. "Clearwater" tulee Olympia-merkkisen oluen televisiomainoksesta. Tämän uuden yhtyeen nimen loppuosa tarkoittaa suomeksi lähinnä jälleennäkemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
1700-luvun lopulla Suomessa oli useita eri herätysliikkeitä ja Jaakko Wallenbergin lahko oli yksi näistä. Wallenbergin liike oli separatistinen, eli siinä ei yhteiskirkollisia toimituksia kunnioitettu kovinkaan suuresti: esim. kastetta, ehtoollista ja yhteisiä jumalanpalveluksia ei noudatettu. Jumalan palvelus oli enemmän "sisällistä", mystistä palvelusta. Jaakko Wallenbergin liike syntyi n. 1795/6 Härmässä, hän siirtyi Kauhavalle 1798, jossa perusti yhteisön, jonka profeetaksi itseään kutsui. Wallenberg uskoi mm. että omaisuus oli yhteistä, mutta hän joutui vaikeuksiin tämän yhteisen omaisuuden huvettua. Kirkolliset auktoriteetit eivät katsoneet myöskään hyvällä Wallenbergin oppia ja hänet tuomittiin vankeuteen. Hän kuoli jo samana vuonna...
Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992):
"hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks."
Lyhenteet:
sm = suomi
nr = nykyruotsi
as = alasaksa
ns = nykysaksa
id = idem (samoin)
oik. = oikeastaan
vi = viro
murt. = murteen, murteissa, murteellinen
t. = tai
Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
