Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Kaivattu satu saattaisi olla Clemens Brentanon Satu Ruusunnupusta, joka ilmestyi suomeksi Lisbeth Zwergerin kuvittamana kirjana vuonna 1985. Tarinan alussa kuvauksen keskipisteenä on Rosmitalin herttuan kaunis sisar Rosaliina, jolla on kaksi intohimoa: kukat, erityisesti ruusut, ja hänen kaunis tukkansa, jota oli alinomaa palmikoitava ja kammattava. Hänen tyttärensä Ruusunnuppu varttuu päivä päivältä yhä suuremmaksi ja viehkeämmäksi ja jonka hiukset kasvavat yhtä ihaniksi ja pitkiksi kuin äidin hiukset. Kateus alkaa versoa Rosaliinan sydämessä, sillä lapsen tukka oli paljon kauniimpi kuin hänen omansa. Taivas rankaisee Rosalinaa: näkymättömien saksien napsutus alkaa kuulua hänen yläpuoleltaan ja keritsevät hänen päästään kaiken tukan....
Seuraavista voisi löytyä tyylin ja aiheiden perusteella hengenheimolaisia:
Riikka Ala-Harja (esim. Tom Tom Tom), Juha Seppälä (esim. Supermarket), Tuuve Aro (esim. Harmia lämpöpatterista, Sinikka Tammisen outo tyhjiö, Karmiina),Petri Tamminen (esim. kaikki teoksensa), Kreetta Onkeli (Ilonen talo, Beige), Hanna Hauru (Raaka, punainen marja, Eivätkä he koskaan hymyilleet) ja Maria Peura (Valon reunalla, On rakkautes ääretön). Jälkimmäiset kaksi ovat kirjoittaneet pohjoiseen Suomeen paikantuvaa proosaa. Murteella kirjoittavista ei tule yhtä absurdia ja groteskia huumoria tekevistä kotimaista proosavertailukohtaa mieleen, ulkomaisista suosittelen Daniel Harmsia.
Jos pidät Liksomin teosten monikulttuurisuudesta, niin listalta epäilemättä...
Kuntien kirjastojen kelluvat kokoelmat eivät ole yleisiä ainakaan vielä. Ainakin näissä kirjastoissa Suomessa aineistot kelluvat joko kokonaan tai osittain:
- Keski-kirjastoista Saarijärven ja Wiitaunionin kirjastot (Pihtipudas, Viitasaari, Wiitaunionin kirjastoauto). Osittainen kellutus on käytössä Jyväskylässä ja Jämsässä. Laukaa ja Hankasalmi harkitsevat osittaista kellutusta.
- Heinäveden kunnankirjasto
- Oulun kaupunginkirjastossa on aloitettu kellutus vuoden 2015 alusta.
- Helmet-kirjastoista Vantaalla ja Espoossa alkaa kellutukseen liittyvä projekti tänä vuonna (2015):
http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kelluva-kokoelma-ei-sammaloidu
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten - muistini mukaan edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla http://www.lib.hel.fi/ , kohdassa Asiointi kirjastossa, kerrotaan seuraavaa:
Maksuista voit hakea vapautusta
Kirjaston perimästä maksusta voit hakea vapautusta tai maksun alentamista vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksessa tulee olla hakijan ja mahdollisen takaajan nimi, henkilötunnus, osoite ja...
Olet ehkä nähnyt Ylen Akuutti-ohjelman kuuroudesta ja musiikista. Ylen sivuilta löytyy tietoa ohjelman sisällöstä. Sen mukaan kuuro ihminen voi oppia tuntemaan musiikin värähtelyä ja erottamaan tiettyjä ääniä, vaikka ei niitä kuulekaan. Matalat äänet on helpompi aistia kuin korkeat. Erityisen herkästi aistitaan bassotaajuudet, joiden aiheuttamat värähtelyt ovat voimakkaimpia. Lisää tietoa ohjelman sisällöstä löytyy täältä:
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/kuurokin_soittaa_nauttii_musiiki…
Kuuroudesta ja musiikista on tehty tutkimuksiakin, ainakin nämä:
- Musiikkikasvatus Suomen kuurojen kouluissa - kartoitus opetuksen toteutumisesta ja menetelmistä / Pia Kuusipalo. (pro gradu –työ, Jyväskylän yliopisto, 1996)
- Musiikki kahden...
Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Laukaan ryijy on niin kutsuttu elämänpuuryijy. Elämänpuuryijyjä on kudottu pääasiassa Saarijärvellä, mutta tavattu myös Karstulasta, Laukaasta, Äänekoskelta, Uuraisilta, Hankasalmelta ja Rautalammilta. Puu on ornamentiikan suosituimpia kuvioaiheita. Sillä on lähtökohtansa toisaalta assyrialaisessa elämänpuussa, toisaalta Vanhan testamentin hyvän ja pahan tiedon puussa. Yksityiskohdista saa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä: Keski-Suomen ryijyt, 1982. Sihvo, Pirkko: Rakas ryijy : suomalaisten ryijyt, 2009.
Kollegalta tuli ehdotus, voisiko olla tämä?: Äidin rohkea päätös In God's Country, draama, Kanada, 2007) Judith Joseph pakenee viiden lapsensa kanssa moniavioisesta yhteisöstä, jonka kurimuksessa perhe on elänyt vuosia. Uusi elämä ulkomaailmassa katkeaa alkuunsa, kun Judithin naiivi 16-vuotias tytär karkaa takaisin lahkoon. 86 min. Ohjaus: John L'Ecuyer. Pääosissa: Kelly Rowan, Richard Burgi, Martha MacIsaac. Esitetty Suomessa televisiossa 2013.
Tällaiseen kysymykseen on mahdotonta löytää ja antaa vastausta, koska ei ole mitään täsmällistä keinoa selvittää musiikkiartistien tunnettavuutta. Vaikka kaikille suomalaisille lähettäisi kyselyn, monet eivät siihen vastaisi ja ongelmana olisi, täytyisikö siinä olla valmiina esimerkiksi 100:n tunnetun artistin nimi vai pitäisikö kysyä, keitä vastaajat tuntevat. Jälkimmäiseen ani harva vaivautuisi vastaamaan, koska se olisi työlästä. Myös etukäteiseen listaan vastaaminen olisi erittäin työlästä, ellei nimiä etukäteen karsita. Mutta asiaa voi silti pohtia.
Sanoisin pitkähköllä elämän- ja työkokemuksella musiikkikirjastosta, ettei koko kansan tuntemia artisteja enää ole. Kun aikaisemmin (1900-luvulla) elettiin ns. yhtenäiskulttuurin aikaa,...
Alice Tegnér (1864-1943), o.s. Sandström, on ollut kotiopettajana Grotenfeltin suvun omistamassa Järvikylän kartanossa Joroisilla syksystä 1883 seuraavaan kesään asti.
Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), o.s. Ahnger, ei ole asunut Nokialla 1930-luvulla, sillä hän kuoli jo vuonna 1915. Hän oli naimisissa Eduard Polónin kanssa vuodesta 1891 kuolemaansa asti.
Löytämistäni artikkelilähteistä ei ilmene, että Alice ja Edit olisivat tavanneet tai tunteneet toisensa tai että heillä olisi ollut mitään erityistä yhteyttä toisiinsa. Kumpikin oli kiinnostunut musiikista ja kasvatustyöstä. Tosin lyhyissä artikkeleissa asioita ei käsitellä perusteellisesti, joten yksityiskohtaisempaa tietoa voisi löytyä esimerkiksi elämäkerrasta. Edit Polónista on...
Hei,
Uutistorilla onnistuu skannaus. Skannaus ei maksa mitään ja aikaa ei tarvitse varata skanneria varten. Nopeimmin skannaus onnistuu kopiokoneellamme kunhan tuot muistitikun mukanasi.
Lisätietoja voit kysyä uutistorin neuvonnasta.
02-2620621
uutistori.kaupunginkirjasto@turku.fi
Kirjojen epäiltiin levittävän mm. tulirokkoa ja lavantautia, mutta ennen kaikkea pelättiin keuhkotuberkuloosia. Ensisijaisena ohjeena oli
-Kirjat asetetaan avattuina seisomaan auringonpaisteeseen esim. avonaiseen akkunaan. Valo ja ilma ovat aina tartunta-aineiden vihollisia ja tappavat ne nopeasti.
-Kirjoja myös kaasutettiin form-aldehylillä. Ns. form-alnitabletit normaalissa huoneenlämmössä kaasuuntuivat ja desinfiovat kirjan.
-Kirjojen desinfiomista varten suositeltiin pienempiin kirjastoihin tehtäväksi tiivis puulaatikkoa, missä formalehydiidi puhdisti kirjat.
-Viheriäsuopavesi oli tehokas keino puhdistaa kirjan kansia ja selkää, jos ne kestävät materiaaliltaan nestettä.
Nämä ohjeet löytyivät tästä lehdestä :
Kansanvalistus ja...
Laulujen sanat ovat usein sellaisia, että ne aukeavat eri kuuntelijoille eri tavalla, riippuen siitä, miten kuuntelija ne tulkitsee. Tämänkaltaiseen kysymykseen ei siis ole vain yhtä oikeaa vastausta.
Minun tulkintani mukaan Dion laulaa kyseisessä laulussa siitä, miten sekä muisto että rakkaus pois mennyttä rakasta kohtaan säilyy ikuisesti sydämessä, vaikka tämä henkilö ei enää luonamme syystä tai toisesta ole.
Laulun sanat löytyvät itse kunkin tulkittavaksi vaikkapa täältä:
https://www.azlyrics.com/lyrics/celinedion/myheartwillgoon.html
Tässä joitakin koiran tai muun lemmikkieläimen kuolemaan liittyviä kirjoja. Kirjat löytyvät kirjastoista.
Lasten- ja nuortenkirjoja
- Vaarin laika / kirjoittanut Mats Wahl
- Koirista parhain / Helena Meripaasi
- Kissaenkeli muuttaa taivaaseen / Tuula Korolainen
- Rakas koira, rakas kani / kirj. Martin Waddell ; kuv. Barbara Firth
- Koirien taivas / Emma Chichester Clark
- Eero / Posy Simmonds
- Petterin koiranpentu / Irmelin Sandman Lilius
Aikuisten kirjoja
- Amanda / Mirjami Hietala
- The curious incident of the dog in the night-time / Mark Haddon
- Sitä koiraa en unohda koskaan / toimittanut Aili Palmén
Tietokirjoja
- Spritea pelastamassa: tarina koiranomistajan ilosta ja tuskasta / Mark Levin
- Pet loss: a apiritual guide / Julia Harris
HelMet-asiantuntijamme sanoo, ettei rivinvaihto ikävä kyllä ole mahdollista. Kaikki HelMetin kirja-arvostelut tulevat yhtenä kappaleena.
Tässä vielä Helmetin ohje kirjojen arvioimiseen:
Aineiston arvioiminen
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Hae esille teos, jonka haluat arvioida. Kohdassa Asiakasarviot voit napsauttamalla antaa teokselle yhdestä viiteen tähteä.
Voit muuttaa omia arviointejasi napsauttamalla Omissa tiedoissasi painiketta Omat tähdet ja sen jälkeen aiemmin antamiasi tähtiä.
Omissa tiedoissasi näet omat arviointisi oransseina tähtinä. Omien tietojesi ulkopuolella näet ryhmäarvioinnit vihreinä tähtinä. Harmaat tähdet merkitsevät, että teosta ei ole arvioitu.
Jos tahdot antaa teoksesta sanallisen arvion, avaa teoksen täydet tiedot...
HelMet-kortin voi tosiaan saada jokainen halukas suomalainen. Henkilökohtainen käynti, jonka yhteydessä myös henkilöllisyys varmennetaan kuvallisella todistuksella, on taas katsottu tarpeelliseksi sekä järjestelmän että asiakkaan oman oikeusturvan takia. Meillä on jo riittävästi akuankkoja tietokannassa, eikä lisää kaivata. Voi olla, että tulevaisuudessa kortin voi saada myös ns. vahvalla tunnistautumisella, mutta ainakaan minun tietääkseni sellaista ei ole vielä tarjolla.
Jos kuitenkin arvioit, ettei HelMet-kortti ole yhden vierailun arvoinen edes ekotehokkaallaa junalla, voi aina yrittää löytää jonkun kortin omistajan, joka suostuu "lainaamaan" tunnuksiaan sinulle esimerkiksi e-kirjojen käyttöä varten.
On myös mahdollista, että...
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen rekisteriin voitte tehdä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, myös Myllypuron mediakirjastossa. Puhelimitse nimenmuutos ei onnistu, sillä tietojen muuttaminen edellyttää kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä. Jos käytössänne olevissa henkilötodistuksissa on vielä vanha nimi, niin henkilötodistuksen lisäksi tarvitaan maistraatin todistus asiasta. Tämä siksi, ettei kirjastolla ole pääsyä maistraatin yms. rekistereihin.
Uusi kortti on maksuton, jos vanha kortti on olemassa (mukana).
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti yhteen...
