Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa.
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät...
Neiti Etsiviä on ilmestynyt englanniksi yhteensä 175 kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Näistä on suomennettu 105. Täydellinen lista suomennoksista löytyy sivulta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
Ilmeisesti tarkoitat siis Keski-Suomen maakunnan kaikkien yleisten kirjastojen kirjastokimppaa Keski-kirjastoja.
Keski-kirjastojen sivuilla kerrotaan, että voit palauttaa lainasi mihin tahansa Keski-kirjastoon.
https://keski.finna.fi/Content/info#loans-renewals
Kyseessä on kappale nimeltä Tumma virta. Sävel on Kassu Halosen ja sanat kappaleeseen on tehnyt Emil von Retee. Laulu löytyy useammalta Goodmanin levyltä esim.Viimeiset laulut, Ai ai ai kun nuori ois ja 20 suosikkia: laulajan testamentti.
Eila Hämelinin ja Sisko Peltoniemen kirja Edelläkävijät : vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä (Päivä, 1990) mainitsee Jorma Manneron syntyneen Darjeelingissa Intiassa 14.7.1919. Hänen vanhempansa, englantilainen William Mann ja suomalainen Mia Lipponen olivat lähetystyössä Himalajalla, mutta muuttivat pian Jorman syntymän jälkeen Suomeen Terijoelle.
Muutama selkokirja löytyy aiheesta.
Haaveita ja haluja. Selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta. Kirjoittanut Satu Hyttinen.
Niinan juhlapäivä ja muita tarinoita. Kirjoittanut Sirpa Palokari.
Seksistä selkoa. Kirjoittanut Tittamari Marttinen.
Kahden. Rakkaudesta ja seksistä selkokielellä. Kirjoittanut Pertti Rajala.
Avioliittotesti. Kirjoittanut Veera Nieminen. Tämä on romanttinen hyvänmielen kirja siitä millaista parisuhde voisi olla.
Tällä hetkellä Turun kaupunginkirjastossa on 470 japaninkielistä teosta. Tähän lukuun sisältyvät lehdet, musiikki ja kaikki av-materiaali, myös elokuvat. Saat itse kokonaisluvun hakemalla Vaskista http://www.turku.fi/vaski valitsemalla kieleksi japani ja kohdistamalla haun Turkuun ja Turun kirjastoautoihin.
Turussa olevien yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen tietoja täytyy kysyä asianomaisista kirjastoista.
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000 kävijää...
Kysymänne kirja löytyi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ja on tulossa Lammille nimellänne varattuna. Saatte saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun kirja on noudettavissa.
Signeeraus saattaisi viitata taiteilija Kari Juvoseen (s. 1954), josta löytyy hiukan tietoa vuoden 1988 Suomen taiteilijat r.y. -matrikkelista (Suomen taiteilijat, 1988). Juvosen mainitaan tehneen opintomatkoja ja pitäneen näyttelyitä 1980-luvulla. Kuvituksena on hänen kaksi luontoaiheista maalausta.
Muista tutkimistani matrikkeleista ei löytynyt Juvosesta tietoja, joten ehkä hänen uransa ei ole kestänyt kovin kauan.
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi, jotka olivat...
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Teatterikorkekoulun kirjastossa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Eduskunnan puhemiehen oikean käden puolella olevassa aitiossa istuu eduskunnan virkamiehiä, mm. täysistunnon tulkki ja istuntojärjestelmän päivittäjä, jotka avustavat täysistuntotyössä.
Armas Ruotsalaisen teoksen Nuoren äidin kirja (1948, 9. uud. p.) mukaan vauvoilla on käytetty 1940-luvulla alusriepua. "Edullista on tehdä alusrievut pehmoisiksi kuluneesta, vanhasta liina- tai pumpulikankaasta, sillä semmoinen ei paina pienokaisen ihoa, kuten uusi ja vielä kankeahko kangas."
Kehdoissa on käytetty ennen vanhaan myös kosteutta imeviä lampaantaljoja ja olkia ja kehdon pohjassa on ollut reikiä tai kouru, joista pissa on päässyt valumaan pois.
Ensimmäiset kertavaipat kehitettiin 1940-luvulla. Tarve kangasvaippojen korvaamiselle muilla materiaaleilla juontui siitä, että sota-aikana puuvillalle oli tärkeämpää käyttöä. Ruotsissa kehitettiin 1940-luvun alussa kreppiselluloosaa oleva tyyny, jota käytettiin muovihousujen sisällä....
Hei,
Vhs-kasetin digitoiminen dvd-levylle kestää niin kauan kuin vhs-kasetissa on digitoitavaa sisältöä. Kasetti siis pyörii digitoidessa tavallisella katselunopeudella ja tallentaminen tapahtuu siinä samalla. Lisäksi alussa ja lopussa menee muutamia minuutteja dvd-levyn alustamiseen ja viimeistelyyn.
Yhdelle dvd-levylle mahtuu kaksi tuntia videota. Jos dvd-levy täyttyy, laite pysäyttää automaattisesti vhs-kasetin siihen kohtaan ja lopun digitointia voi jatkaa sitten toiselle levylle. Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitilassa on kaksi laitetta vhs-kasettien digitoimiseen, joten neljän tunnin aikana ehtii digitoida lähes kahdeksan tuntia vhs-videota.
Kyseinen Eino Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Runo on järjestyksessä 81. runo ja kokonaisuudessaan se kuuluu näin:
Kun yksi rehkii ja yksi raataa
ja kaikki repii ja kaikki kaataa,
kun yksi kantaa ja kaikki sortaa,
kun yksi muuraa ja kaikki murtaa
ja yks se anteheks antaa vaan –
niin minne yksi se joutuukaan?
https://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649.html
Mahtaisiko kyseessä olla Paula Mattilan kertomus Hutilus.
Tarina on julkaistu Mattilan teoksessa Päivänpaisteisia satuja, Karisto, 1949 ja Lasten joulukirjassa, 56, Karisto, 1966. Molemmat kirjat löytyvät Pasilan kirjavaraston kokoelmista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ , http://www.helmet.fi/
Hutilus kertoo tytöstä, joka on varsin ahkera ja nopea toimissaan, mutta "kuitenkin oli kaikki, mitä hän teki, niin hutiloitua, ettei äitinsä voinut muuta kuin pudistaa päätänsä ja huokaista: - Voi pikku hutilukseni, pikku hutilukseni"
Äiti lähtee kysymään neuvoa viisaalta mummolta, joka kehrää villasta suuren lankavyyhden, jonka hän heittää ilmaan ja antaa toisen pään äidille kotiin vietäväksi. Äidin on annettava langanpää Hutilukselle...
Näihin kirjoihin kannattaa tutustua:
Korhonen, Arvi: Suomen itärajan syntyhistoriaa
Julku, Kyösti: Suomen itärajan synty
Rantatupa, Heikki: Atlas: Suomen historia
Kangas, Tomi: Uudenkaupungin "siunattu" rauha: suuren Pohjan sodan ja isonvihan päätös
Näissäkin karttojen tarkkuus vaihtelee, mutta selaamalla selviää, löytyykö niistä etsimänne. Tätä kirjoittaessani kaikki neljä kirjaa ovat hyllyssä Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyy teos Rytkölä, Heikki: Kainuun raja: 400 vuotta itärajan muutoksia. Kaukolainaksi muista yliopistokirjastoista voi myös tiedustella kirjaa Arpiainen, Heikki: Uudenkaupungin rauhan 1721 raja Virolahdella. Näiden karttojen tarkkuutta en pääse kirjoja...
