Katso esim. sivuja
http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256…
Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm
Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945.
Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani.
Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi.
Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita.
Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Kuusta näkyy aina sama puoli maahan, myös eri puolilla maailmaa. David Whitehouse kertoo teoksessaan Kuun elämäkerta seuraavasti: "Koska kuu pyörii akselinsa ympäri samaan tahtiin kuin kiertää radallaan maata, se kääntää aina saman puolen meitä kohti. Näin on ollut luultavasti jo miljardeja vuosia. Koska kuun rata on kuitenkin hivenen soikea, Kuu-ukko näyttää hieman heiluttelevan ja nyökyttelevän naamaansa, niin että näemme ajan mittaa 59 prosenttia sen pinnasta, vaikka reuna-alueet näkyvätkin vain erittäin viistosti."
Tässä joitakin koiran tai muun lemmikkieläimen kuolemaan liittyviä kirjoja. Kirjat löytyvät kirjastoista.
Lasten- ja nuortenkirjoja
- Vaarin laika / kirjoittanut Mats Wahl
- Koirista parhain / Helena Meripaasi
- Kissaenkeli muuttaa taivaaseen / Tuula Korolainen
- Rakas koira, rakas kani / kirj. Martin Waddell ; kuv. Barbara Firth
- Koirien taivas / Emma Chichester Clark
- Eero / Posy Simmonds
- Petterin koiranpentu / Irmelin Sandman Lilius
Aikuisten kirjoja
- Amanda / Mirjami Hietala
- The curious incident of the dog in the night-time / Mark Haddon
- Sitä koiraa en unohda koskaan / toimittanut Aili Palmén
Tietokirjoja
- Spritea pelastamassa: tarina koiranomistajan ilosta ja tuskasta / Mark Levin
- Pet loss: a apiritual guide / Julia Harris
HelMet-asiantuntijamme sanoo, ettei rivinvaihto ikävä kyllä ole mahdollista. Kaikki HelMetin kirja-arvostelut tulevat yhtenä kappaleena.
Tässä vielä Helmetin ohje kirjojen arvioimiseen:
Aineiston arvioiminen
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Hae esille teos, jonka haluat arvioida. Kohdassa Asiakasarviot voit napsauttamalla antaa teokselle yhdestä viiteen tähteä.
Voit muuttaa omia arviointejasi napsauttamalla Omissa tiedoissasi painiketta Omat tähdet ja sen jälkeen aiemmin antamiasi tähtiä.
Omissa tiedoissasi näet omat arviointisi oransseina tähtinä. Omien tietojesi ulkopuolella näet ryhmäarvioinnit vihreinä tähtinä. Harmaat tähdet merkitsevät, että teosta ei ole arvioitu.
Jos tahdot antaa teoksesta sanallisen arvion, avaa teoksen täydet tiedot...
Helmet-sivulla on tällainen tieto:
"
Tyynynaluskirja / Sei Shonagon ; suomentanut : Miika Pölkki. /ILMESTYMINEN EPÄVARMAA, TILAUKSET PERUTTU. EI VOI VARATA
Shonagon, Sei
Kirja | Teos | 2016-04-15 /uusi ilmestymispäivä 15.03.2018. Uusi ilmestymispäivä 15.3.2019."
Kustantaja ei siis ole saanut kirjaa ulos ja ilmestyminen on epävarmaa. Jos haluat tietää tarkemmin, kannattaa kysyä suoraan kustantajalta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pääkirjaston on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Kirjastorakennus valmistui Lukiokadun varrelle vuonna 1983.
Katkelma on kansansävelmään pohjautuvasta laulusta Kaikki linnut laulelevat, jota M. A. Numminen on esittänyt. Laulu on kuultavissa useilla Nummisen äänitteillä, mutta painettuna sanoja ei valitettavasti löydy. Laulun sanat on näin ollen "poimittava" äänitteeltä.
Laulu Kaikki linnut laulelevat sisältyy esimerkiksi M. A. Nummisen äänitteille Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000), M. A. Nummisen 60-luku : kielletyt laulut (2009).
https://finna.fi/
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://www.helmet.fi/fi-FI
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
Grimmin veljeksistä näyttää olevan suomeksi elämäkerrallista tietoa yllättävän vähän verrattuna siihen, kuinka tunnettuja he ovat. Ainoa löytämäni edes jonkinlainen artikkeli löytyy Mervi Kosken teoksesta ”Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 1998; uusi painos Avain, 2011). Siihen kannattaa tutustua. Vanhoissa lehdissä on ollut lyhyitä veljeksiä käsitteleviä artikkeleita, mutta niitä on vaikea saada käsiinsä ja ne saattavat käsitellä enemmän heidän satujaan kuin itse miesten elämää.
Jos sinulta sujuu mitenkään englanti, Grimmin veljeksien elämästä löytyisi paljon tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brothers_Grimm. Toinen englanninkielinen lähde voisi olla Encyclopædia Britannican...
Vaikuttaa siltä, että kysyttyä kirjaa ”Yhden asian mies : Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi / Liisa Laukkarinen, Marius Rüfenacht. Helsinki : Tammi, 1998; ISBN 951-31-1304-3” ei tosiaankaan ole enää myynnissä missään. Tarkistin mm. Booknet-nettikaupan. Siellä myydään sekä käytettyä että uutta kirjallisuutta, mm. poistoeriä. Myöskään antikvariaattien Antikka.net -verkkokirjakaupassa ei kirjaa ole myynnissä.
Koska Antikkaan kuuluu lukuisia suomalaisia antikvariaatteja, se lienee kuitenkin suhteellisen tehokas myyntikanava. Antikassa on Puutelista-lomake, jonka avulla voi ilmoittaa tiedot halutusta teoksesta.
Kirjatoiveen voi esittää myös yksittäiselle antikvariaatille.
Myöskin nettihuutokauppaan Huuto.net kannattanee laittaa kirjasta kysely...
Alpakka ja laama ovat molemmat kamelieläimiä eli kameli on niiden sukulainen. Niitä erottavat alkuperä, koko ja käyttötarkoitus. Alpakka on jalostettu vikunjasta ja sitä on ensisijaisesti käytetty villantuotantoon. Laama taas on jalostettu guanakosta, ja se on alpakkaa isompi, painavampi ja lihaksikkaampi. Klassisen laaman karva ei ole yhtä pehmeää kuin alpakan karva ja lisäksi karvoitus on ohutta laaman päässä ja jaloissa. Karvoitus ei tartu yhtä helposti risukkoihin ja laama pärjää vielä korkeammalla vuoristossa kuin alpakka. Siksi laamaa on käytetty ensisijaisesti kantojuhtana. Alpakka on myös luonteeltaan rauhallisempi ja itsenäisempi, laama taas aktiivisempi ja seurallisempi.
Soiluva, Maire. Avuliaat alpakat ja lempeät laamat...
Soitin Yleisradion äänilevystöön ja sieltä kerrottiin, että asiaa on vaikea selvittää. Suosituimpien soitettujen kappaleiden joukkoon tämä kyseinen Feneste che lucive ei ainakaan 1950-luvulla ole kuulunut. Vastaanvanlaisissa kysymyksissä voi ottaa myös suoraan yhteyttä osoitteeseen: info.yle@yle.fi
Nykysuomen sanakirja (1988) ei anna sanahelinästä määritelmää vaan ainoastaan esimerkkejä: "Korea, halpahintainen sanahelinä", "Koko puhe oli onttoa sanahelinää" ja "Ei pelkkä sanahelinä ole runoutta". Uusi suomen kielen sanakirja (Timo Nurmi, 1998) määrittelee, että kyseistä sanaa käytetään halventavasti koreilevasta puheesta tai kirjoituksesta. Suomen kielen perussanakirjan (1994) mukaan sitä käytetään vaikuttavuutta tavoittelevasta sisällöttömästä kielenkäytöstä.
Oman kielitajuni mukaan sanahelinässä on kysymys jollain tavalla katteettomasta puheesta; kuulija ei voi käsittää puhujan sanojen merkitystä vaan joutuu pitämään niitä onttoina sanoina. Tulee mieleen ns. puppusanageneraattori, jonka sanotaan kokoavan muodoltaan...
Suomalainen mentaliteetti on paljolti moniheimoinen asia: pohjalaisuus poikkeaa esimerkiksi karjalaisuudesta melko lailla. Koska Väinö Linnan romaania Täällä Pohjantähden alla ei ole käännetty islanniksi, ehdottaisin sen sijaan Tuntematonta sotilasta. Se on ruotsiksi Okänd soldat, tanskaksi Den ukendte soldat, norjaksi Ukjent soldat ja islanniksi Opekkti hermadurinn. Tiedot ovat peräisin Sulo Haltsosen ja Rauni Purasen teoksesta Kaunokirjallisuutemme käännöksiä. Uudemmaksi suomalaiseksi kirjaksi valitsisin Arto Paasilinnan
pohjoismaisille kielillekin käännetyn Jäniksen vuoden.Eikö päähenkilö Vatasen maallepaossa olekin jotakin perin suomalaista? Se on ruotsiksi, tanskaksi ja norjaksi Harens år. Islanniksi se on Ar hérans.
Pohjoismaista...
Äänikirjojen lukijoiden rekrytoinnista vastaavat yleensä äänikirjatuotantoyhtiöt, joten kannattaa olla heihin suoraan yhteydessä ja tutustua heidän rekrytointivaatimuksiinsa. Joillakin yhtiöillä on vaatimuksena näyttelijäkoulutus ja ne vaativat yleensä myös muutaman minuutin pituisen ääninäytteen hakemuksen yhteydessä.
Äänikirjoja tuottavia tuotantoyhtiöitä ovat esimerkiksi
Dramafoni: https://www.dramafoni.fi/
Silencio: http://www.silencio.fi/index.php
Book Brothers: https://www.bookbrothers.fi/
Hakusanalla äänikirjatuotantoyhtiö löytyy useita pienempiä ja suurempia äänikirjapalveluita tuottavia studioita. Kaikilla niillä ei ole selkeitä rekrytointisivuja, mutta niihin voi tietenkin olla suoraan yhteydessä ja kysyä mitä kautta he...
Kappale on Aapeli Rummukaisen (eli Veikko Huuskosen) esittämä "Äetin hauva". Sen on säveltänyt Veikko Huuskonen ja sanoittanut Lassi Kettunen. Se sisältyy Aapeli Rummukaisen cd-levyille "Huumorilla ja tunteella" (Finedit Oy, [2000]) ja "Aapelin parraat" (Ohjelmapalvelu Vihtori, 2001). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Kappale on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Aapeli Rummukaisen tiedot Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000194101
Aapeli...
Moro-refleksi on saanut nimensä itävaltalaisen lääkärin Ernst Moron (1874-1951) mukaan. Moro löysi ja kuvasi ensimmäisenä kyseisen ilmiön.
http://en.wikipedia.org/wiki/Moro_reflex
Suomessa ilmiöstä käytetään myös nimeä Moron heijaste:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://yle.fi/akuutti/arkisto2007/200207_d.htm
Olisikohan kyseessä Bob Shawn teos Kukahan minä olen?. Kirja on ilmestynyt suomeksi Jalavan ksutantamana 1988.
Takakannen tekstin mukaan päähenkilö Warren Peace värväytyy avaruuslegionaan, jossa tulevilta alokkailta pyyhitään muisti. Warren haluaa tietää, kuka hän on ja karkaa ja joutuu kohtaamaan epämiellyttävän totuuden.
Kyseessä on mitä todennäköisimmin komediasarja Hynttyyt yhteen, jota esitettiin MTV3:lla v. 1991-95. Pääosissa olivat Eija Vilpas (Vappu) ja Hannele Lauri (Virpi). Wikipediasta löytyy sarjaa käsittelevä laaja artikkeli juonikuvioineen. Toisella kaudella eli keväällä 1993 Vappu palkkaa vasta perustamaansa ravintolaan vietnamilaisen miehen tarjoilijaksi (ja myös majoittaa tätä luonaan) – olisikohan se hän, jota on perehdytetty karjalanpiirakan leipomisen saloihin? Näin tarkkoja tietoja juoniselostuksesta ei löytynyt eikä jakson numerokaan siitä selviä. Sarja on kuitenkin julkaistu DVD:inä, joten niitä katsomalla asia selviäisi. Kyseinen jakso sisältyy joko ensimmäiseen tai toiseen DVD:hen: Hynttyyt yhteen – Uus elämä (v.1991-93) tai Hynttyyt...
Kyllä saa. Osoite voi olla muualla kuin Helsingissä.
Nykyään saa myös varausilmoituksen sähköpostiin, jos haluaa, joten sähköpostiosoitekin kannattaa ilmoittaa.
