Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Olemme pahoillamme tapahtuneesta. Koronatilanteen huononemisen vuoksi olemme joutuneet peruttamaan yleisötilaisuuksia. Valitettavasti Kouvolan Sanomat eivät olleet poistaneet satutuntia tapahtumakalenterista. Varmaa tietoa kirjaston tapahtumista saa kirjastojen verkkosivujen kautta. Osoite on kyyti.finna.fi. Kevään osalta emme vielä uskalla luvata tapahtumien järjestämisestä mitään.
Vuonna 1958 julkaistun Artturi Virtasen Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita -kirjan mukaan Kuopiossa toimi tuolloin seuraavat kirjakaupat:
- P. Ashanin vuonna 1847 perustama kirjakauppa P. Aschan & Co, joka useiden omistajavaihdosten kautta oli libristi Selim Kastegrenin omistuksessa vuoteen 1934 asti, ja seuraavasta vuodesta alkaen siirtyi opettajien yhtymälle Kallan Kirjakauppa Oy:lle.
- Vuonna 1882 perustivat U. V. Telen ja B. Granit kirjakaupan toiminimellä U.V. Telen & Co. Myöhempiä omistajia oli useita. Vuonna 1930 osakkaaksi ja myöhemmin pääosakkaaksi tuli Armas Salla, ja kirjakaupan nimeksi Savolan Kirjakauppa Oy.
- Vuonna 1924 Ida Pelander perusti kirjakaupan toiminimellä Uusi paperi- ja Lähetyskirjakauppa...
Siuntion linnasta tai Suitian linnasta ei ole erikseen tehty kirjaa. Sen sijaan Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 2010 Anu Koskivirran teos "Siuntio : avainkunta kautta aikojen". Se löytyy myös ruotsinkielisenä (Anu Koskivirta: Sjundeå : en nyckelkommun genom tiderna). Kirja on saatavilla sekä Lohjan kirjakaupoista että ainakin Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta.
Siuntion historiasta on ilmestynyt vuonna 1986 myös Matti Favorinin kirjoittama "Siuntion historia". Sen saatavuus saattaa olla vaikeampaa. Sitä voisi kysyä Siuntion kirjastosta tai kunnasta.
Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n sivuilta:
https://makery....
Yhdistyslain mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on tällaisessa tapauksessa oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.
Yhdistyslain 5. luvussa sanotaan näin:
"Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla."
Koko Yhdistyslaki löytyy Finlexistä, Valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Professori Hely Tuorila kertoo Yhteishyvä-lehden verkkoartikkelissa näin: ”Taikina ja valmis leivonnainen maistuvat erilaisilta, koska ne ovat aivan eri tuotteita. Vaikka niissä on samat raaka-aineet, ne ovat rakenteeltaan erilaiset. Taikina maistuu suussa makeammalta, sillä siinä rasva, sokeri ja muut ainekset ovat tiiviimmässä muodossa. Kun taikinaa paistetaan kuumassa uunissa, sen joukkoon sitoutuu ilmaa ja leivonnainen kohoaa. Makeus laimenee, ja paistaessa syntyy uusia aromiyhdisteitä."
Linkki: https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tiedatko-miksi-taikina-maistuu-…
E-kirjojen lainaus noin viikon ikäisessä uudistetussa HelMet -sivustossa ei toimi viel, valitettavasti. Toivomme saavamme e-kirjojen lainauksen toimimaan mahdollisimman pian. Kun palvelu toimii taas tältäkin osin, kannattaa HelMet-kirjaston e-kirjat ladata iPadin Bluefire -reader -nimiseen ohjelmaan. Ohjelman saa ilmaiseksi iPadin sovelluskaupasta (kuvakse App store).
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
Radioteatteri toteutti Stephen Dunstonen kirjoittaman kuunnelman Kuka on Sylvia? (Who is Sylvia?) vuonna 1987. Risto Säämäsen suomentamana ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelman ensiesitys Yleisradiossa oli 15.2.1987. Uusintana Kuka on Sylvia? on kuultu ainakin 18.10.1987 ja 23.3.1992.
"Kuunnelmassa rinnastetaan kahden tiedemiehen ja heidän tutkimiensa torakoiden elämäntapahtumat. Kärsimykset mullistavat torakoiden elämän tyystin. Tiedemiehiä järkyttävät perhepiiriin kohdistuvat kohtalon iskut." (Katso 13/1992)
Hei!
Tässä olisi muutamia kirjoja, joista voisit löytää tietoa tutkielmaasi varten:
Lappalainen, Elina: Syötäväksi kasvatetut
Kamara: mitä kaikkea syömmekään (toim. Moby & Miyun Park)
Muuntogeenisen ruoan etiikka (toim. Helena Siipi ja Marko Ahteensuo)
Näitä kirjoja on saatavana kaupunginkirjastoista.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi saattaisi olla Douglas Hillin Klydor-trilogian ensimmäinen osa Avaruuden vangit (Jalava, 1984).
Asutushallintovirasto karkottaa ryhmän sopeutumattomia nuoria maapallolta kaukaiselle Klydorin planeetalle. Klydorille laskeuduttaessa nuoria kuljettavassa rahtialuksessa tapahtuu räjähdys, ja vain osa matkustajista selviytyy hengissä. Yksi eloonjääneistä, Samella-niminen tyttö, alkaa kärsiä kovasta päänsärystä heti nuorten astuttua sukkulan ulkopuolelle.
Klydorille karkotettujen nuorten tarina jatkuu kirjassa Klydorin luolat, mutta trilogian kolmatta osaa Colsec rebellion ei ole julkaistu suomeksi.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Näyttää siltä, ettei ainakaan HelMet-kirjaston isosta kokoelmasta löydy sellaista julkaisua, jossa olisivat sekä nuotit että ranskankieliset sanat. Mutta tässä vaihtoehtoinen yhdistelmä: nuotit löytyvät kokoelmista Hitit Rautainen 70-luku, Suomipopin helmiä 7 ja Suuri pop toivelaulukirja (1) ja sitten ne ranskankieliset sanat netistä vaikka seuraavasta osoitteesta (muistakin varmasti löytyy): http://www.boiteachansons.net/Partitions/Severine/Un-banc-un-arbre-une-…
Nuo nuottikokoelmat löytyvät todennäköisesti kaikista isommista musiikkikirjastoista.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjastot eivät voi ottaa vastaan DVD-levyjä lahjoituksina liittääkseen ne kokoelmiinsa. Tämä johtuu siitä, että läheskään kaikilla DVD-levyillä ei ole kirjastokäyttöoikeuksia lainkaan, ja niistä, joilla ne on, kirjastot maksavat erityishinnan. Niinpä kirjastot voivat hankkia DVD-levyjä vain autorisoitujen sopimustoimittajiensa kautta.
Monissa kirjastoissa kuitenkin on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden vapaasti otettavaksi. En näe mitään syytä, miksi tällaiseen kierrätykseen ei voisi tuoda myös DVD-levyjä. Voit myös tiedustella asiaa esimerkiksi kierrätyskeskuksista ja kirpputoreilta.
Kookospalmun sisältämä kirkas neste on oikeastaan nimeltään kookosvesi. Elintarvikkeenakin tunnettu kookosmaito taas valmistetaan juuri siemenvalkuaisesta jauhamalla, puristamalla ja uuttamalla. Tätä siemenvalkuaista kasvin alkio käyttää ravinnokseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kookosp%C3%A4hkin%C3%A4
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/tiedatko-mita-eroa-on-kookos…
https://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_water
https://en.wikipedia.org/wiki/Coconut_milk
Tammelta ei ole näin kesäloma-aikana ilmeisesti ennätetty vastaamaan, mutta löysin fantasiakirjallisuussivusto Risingshadow'n keskusteluketjuista tiedon, että Mortal Coilin ilmestymisajaksi olisi muuttunut kevät 2013.
http://fi.risingshadow.net/keskustelut/index.php?topic=6136.0
Tammen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.tammi.fi
