Ollin näytelmä Julius Caesar sisältyy teokseen "Herätyskello ja viisi muuta vallatonta näytelmää". Sitä on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tampereella näyttäisi olevan teosta "Herätyskello ja neljä muuta vallatonta näytelmää". Jos Julius Caesar ei ole tässä kokoelmassa (luultavasti ei olekaan), voit tehdä kaukolainatilauksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjastoon. Ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi!
Lainsäädännöllistä estettä oman kirjaston perustamiselle ei ole. Osuuskuunnan sääntöihin tulee tällöin kirjata kirjastotoiminta osuuskunnan toimialaksi. Osuuskuntalain löydät Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488?search%5Btype%5D=pi…
Tekijänoikeuslaki ei estä teosten lainaamista, Finlexistä voi tarkistaa mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan asian tiimoilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi…
Erityisesti kannattaa huomioida, että oikeus lainata ei koske elokuvateoksia ja tietokoneohjelmia. Niiden kohdalla asiasta pitää erikseen sopia teoksen oikeuksien haltijan kanssa.
Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
Näistä kirjoista löytyy erilaisia kirjainmalleja:
Kirjotut kirjaimet - Muistojen monogrammit, kirjoittajat Helena Raussi-Tihula ja Juhani Seppovaara, Tammi.
Ristipistoja, kirjoittanut Kerstin Lokrantz, WSOY.
Kauneimmat kirjontamallit, kirjoittanut Monica Zetterström, Gummerus.
Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/
Lisää ristipistokirjoja löytyy Aihehaulla, käyttämällä hakusanaa ristipistotyöt.
Ainut löytämäni suomenkielinen autogyroista (käytetään myös nimitystä autogiro) kertova kirja oli Atso Haapasen kirjoittama "Helikopterit Suomessa 1953-2003", joka ei välttämättä sisällä rakennuspiirrustuksia tai ohjeita.
Internetistä löytyy joitakin piirrustuksia mm. suomalaisen autogirojen suunnittelijan Jukka Tervamäen kotisivuilta osoitteesta
http://www.icon.fi/~jtki/jt5autogyro.html, kohdasta Drawings. Varsinaisia rakennusohjeita tällä sivulla ei ole.
Lisätietoja aiheesta voi hakea esimerkiksi ottamalla yhteyttä Suomen ilmailuliittoon, jonka yhteystiedot löytää osoitteesta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/yhteystiedot
Dollarin kurssi oli vuosina 1940-1945 49,35 (1 dollari = 49,35 mk). Ruplaa ei noteerattu Suomessa sodan aikana eikä se siis ollut vaihdettava valuutta. Neuvostoliitossa 5,3 ruplaa oli 1 dollari.
Vanhoja Suomen Pankin valuuttakursseja löytyy mm. täältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet…
Pitkään seisova vesi, joka altistuu bakteereille, voi hyvinkin olla terveydelle vaarallista. Seisovassa vedessä viihtyy erityisesti legionellabakteeri, mutta sen lisääntymisestä varoitellaan pääasiassa putkistoissa seisovan veden yhteydessä silloin, kun putkia ollaan viikkoja tai kuukausiakin käyttämättä. Puhtaassa huoneilmassa ja puhtaassa astiassa säilytetty tuore hanavesi kerää bakteereja myös, mutta hitaammin kuin putkistossa, jota ei samalla tavalla desinfioida.
Huoneenlämmössä joitakin tunteja seisova vesi tuskin ehtii kerätä vaarallista määrää bakteereja, ja keittäessä suuri osa niistä kuolee joka tapauksessa. Vuonna 2016 Vesi-instituutti Wanderin johtaja sanoi, että akuuttia vaaraa tuskin on, mutta "itse en joisi muutaman tunnin...
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Mitään kovin näppärää tapaa siihen ei valitettavasti taida olla olemassakaan. HelMet-verkkokirjastossahan ei ole mahdollista käyttää alkukieltä hakuteminä, joten haku täytyy tehdä Kansallisbibliografia Fennicasta ( https://fennica.linneanet.fi/ ). Sielläkään se ei käy aivan helposti.
Kaiken vironkielestä suomennetun aineiston kyllä saa esille yksinkertaisesti. Valitse Fennican etusivulta Tarkennettu haku ja siellä hakutyypin pudotusvalikosta kohta Alkup.kieli. Kirjoita hakukenttään est ja napsauta Hae. (Kielikoodit löytyvät täältä: https://fennica.linneanet.fi/help/Finnish/language.htm ).
Kaunokirjallisuuden suodattaminen erilleen tästä hausta ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä onnistu, koska Linnea-tietokantojen luettelointiformaatti...
Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Tavallaa, muttei niin yksinkertaisesti kuin tietokoneella.
"Muisti on myös erittäin monimutkainen asia. Se on sähköä, kemiaa ja biologiaa." toteaa professori Laura Hokkanen Helsingin yliopiston ylioppilaslehdessä 6.3.2020.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/miten-muisti-pelaa-elaman-eri-vaiheissa
Samassa artikkelissa solubiologi, dosentti Pirta Hotulainen Helsingin yliopistosta kuvailee aivotapahtumia näin:
"Ihmisen aivoissa on sata miljardia hermosolua, joista jokaisella on tuhansia yhteyksiä. Hermosolut eri puolilla aivoja muodostavat keskenään verkostoja, joiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyy kaikki älyllinen toiminta, muun muassa muistaminen.
Hermosolujen välillä on kanavia, joita avataan tai suljetaan. Kanavien...
Kyseessä on Sirkka Turkan runo Syksy, joka alkaa rivillä "Ääneti oksassaan omena".
Runo sisältyy mm. kokoelmiin Sirkka Turkka Runot : 1973-2004 (2005) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (1987, useita lisäpainoksia).
https://finna.fi/
Tomaattiin suhtauduttiin pitkään penseästi. Sen kuuluminen myrkyllisten koisokasvien heimoon arvelutti ja Euroopassa tomaattia kasvatettiinkin pitkään ainoastaan koristekasvina. Eurooppalaisten mukana ennakkoluulot tomaatin myrkyllisyydestä kulkeutuivat Amerikkaan. Sonja Lumme kertoo Tomaatti!-kirjassaan tarinan, joka oivallisesti valottaa näitä syvälle pinttyneitä käsityksiä: " -- vuonna 1820 maanviljelijä ja kasviharrastaja, eversti Robert Gibbon Johnson seisoi oikeustalon rappusilla Salemissa, New Jerseyssä, ja ilmoitti syövänsä kokonaisen korillisen tomaatteja todistaakseen niiden myrkyttömyyden. Kansa hurrasi ja odotti everstin heittävän henkensä ensimmäistä puraistuaan. Mutta rohkea tomaatinsyöjä jäi kuin jäikin eloon ja todisti...
Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjan kirjoja on julkaistu tähän mennessä yhdeksän, joista kahdeksan on tällä hetkellä saatavissa suomeksi. Yhdeksäs kirja Kertokaa se mehiläisille on tulossa suomeksi tänä vuonna 2023. Kirja julkaistaan kahdessa osassa. Sarja ei pääty vielä, vaan Gabaldon kirjoittaa parhaillaan sarjan kymmenettä kirjaa, jonka julkaisuaikataulu ei ole vielä tiedossa. Ainoastaan seitsemässä ensimmäisessä osassa on Mika Launiksen kansikuvitus.
https://www.gummerus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/cqdjyv0ESsCjm_q5O-BOLA/diana-gabaldonin-matkantekija-saa-vihdoin-jatkoa-gummerus-julkaisee-sarjan-yhdeksannen-romaanin-ensi-kevaana/
https://www.dianagabaldon.com/misc/when-will-the-next-book-be-out/
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Runo esiintyy Cynthia Voigtin kirjassa Tuulta purjeisiin tässä muodossa:
"On kotiin palannut metsämies, kotiin kukkuloilta, on kotiin palannut merimies meriltä kaukaisilta." Kirjassa ei ole tietoa runon kirjoittajasta eikä siitä onko suomentaja sama kuin koko romaanin (Sirkka Salonen).
Runo on osa R.L.Stevensonin kirjoittamasta "Requiem"-runosta. Koko runo on netissä useilla sivustoilla englanninkielisenä, esim. http://digital.nls.uk/rlstevenson/requiem.html ja http://www.funeralhelper.org/requiem-r-l-stevenson.html
Kirjailja Jukka Parkkisen nettisivulla on Patsaita ja jalustoja -niminen osa, jossa on myös tietoa R.L.Stevensonista sekä kyseinen runo http://www.parkkinen.org/stevenson.html. Siellä on runosta myös toinen suomennos, jonka on...
