Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Gallay, Claudie: Tyrskyt
Gallay kuvaa ihmisiä ja karua rannikkoa maanläheisesti ja runollisesti. Normandian uloin niemenkärki, La Hague, on kylä meren ja tuulten sylissä. Tyrskyjen kertoja on muukalainen, lintujen tutkija - nainen, joka ei haluaisi katsoa taaksepäin. Kevätmyrskyn puhjetessa hän kohtaa satamaravintolan terassilla miehen, joka on tullut La Hagueen etsimään menneisyyttään.
Jalonen, Olli: Taivaanpallo
1600-luvulle sijoittuva romaani kertoo Saint Helenan saaren brittiläisessä siirtokunnassa syntyneen Angus-pojan tarinan. Hänen elämänsä saa suunnan, kun tiedemies Edmond Halley tulee tutkimusmatkalle ja värvää hänet apulaisekseen. Angus kertoo tarinansa omalla kielellään ja omien silmiensä kautta...
Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-...
Varhaisin auton suunnanosoituslaite oli tiettävästi J. B. Freemanin vuonna 1893 auton perään asentama rulla, johon kytketyn narun avulla se saatiin näyttämään sanoja "stop", "vasemmalle" ja "oikealle". Tätä seurasivat erilaiset mekaaniset varret, jotka työntyivät ulospäin vastaavalle puolelle autoa kuin kuljettaja siirsi säätövipua. Vuoteen 1905 mennessä tällaiset semaforit olivat muuttuneet pneumaattisesti toimiviksi ja itsepalautuviksi F. Bergerin keksinnön mukaisesti.
Kolme vuotta myöhemmin italialainen Alfredo Giansanti Barrachini käytti erillisiä semaforivarsia, jotka oli valaistu sisäpuolelta sähkölampuilla. Vaikka hän alun perin käytti varsia vaijereilla, niissä oli mahdollisuus myös sähkön avulla tapahtuvaan nostoon. Vuonna 1916...
Runon nimi on "On, on niitä nähty" ja se löytyy Maaria Leinosen teoksesta Suven ja talven välimerkit. Kustantaja Kirjapaja vuonna 1992. ISBN: 951-625-092-0.
Kirjaston aineistotietokannasta Helmetistä löytyivät seuraavat fantasia romaanit:
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua : lumen ja jään maa, Nummelin, Aki: Tuhon hetki.
Voit itse etsiä mahdollisia muita kirjoja ja katsoa näiden kirjojen sijainnin osoitteesta www.helmet.fi. Kaunokirjallisuus on myös asiasanoitettu, joten voit etsiä hakusanalla lohikäärme.
Ennen hankintaa kannatta perehtyä Jarmo Saartin toimittamaan Kirjastojärjestelmän hankkijan opas : kirjastojen atk-järjestelmien tarkoitus, standardit ja toiminnot (BTJ 2002). Saartin aiempi raportti (Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-järjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet) löytyy myös verkosta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2000/suomalaisten_yleisten_kirjastoj…
Yleisillä kirjastoilla on käytössä kymmenkunta erilaista järjestelmää. Useimmilla PallasPro tai Atp-Origo. Molemmat ovat kotimaisia järjestelmiä ja niitä käyttävät pienet ja suuret kunnat. PallasPro:ta ylläpitää nykyään Axiell kirjastot Oy: http://www.axiell.fi/ ja Atp-Origoa Akateeminen Tietopalvelu: http://www.atp.fi/
Muita...
Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000
Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen.
Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807
HUSsin sivusto kertoo näin:"Jos epäilet, että tietojasi on käsitelty ilman perustetta, voit pyytää asiasta kirjallisen selvityksen Selvityspyyntö potilastietojen käsittelystä -lomakkeella. Kirjallisen selvityksen voit pyytää myös vapaamuotoisesti. Kumpaa tapaa tahansa käytät, kirjaa perusteet ja tiedossasi olevat seikat, joiden perusteella pyydät selvitystä. Selvityspyynnön voi tehdä myös huoltaja tai muu laillinen edustaja." HUS
Selvityspyyntö lomake tai vapaamuotoinen pyyntö kelpaavat yhtä hyvin.
Iltalehti kertoo artikkelissaan:"
Jos koet, että potilastietojasi on käytetty väärin, voit tehdä poliisille tapauksesta rikosilmoituksen. Kyseessä voi olla henkilörekisteririkos, josta voi saada sakkoja tai enintään vuoden vankeutta.
–...
Viestistäsi ei ilmennyt, onko kyse vain suomenkielisestä aineistosta. Oletan kuitenkin, että haluat aineistoa, jota voi saatavissa Helmet-kirjastoista tai verkosta vapaasti. Ongelmana näissä vanhoissa kirjoissa on se, että teosten täsmällistä ilmestymisaikaa on vaikeaa tietää. Usein kirjoittajienkin elinaika tiedetään vain summittaisesti. Tässä kuitenkin joitakin ehdotuksia. Tietoja on kerätty Helmet-tietokannasta, kustantajien mainoksista, Wikipediasta.
Seuraavat kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista
400-luku
Augustinus : Jumalan valtio. Osa 1. Suomentanut Heikki Koskenniemi. WSOY, 2005. Augustinus oli piispa ja kirkkoisä, joka eli 354 - 430. Jumalan valtakunnasta on ilmeisesti kirjoitettu 413-426
Augustinus : Usko, toivo...
Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,...
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
Kysyin tätä julkisen sanan neuvostolta.
He vastasivat:"Journalistin ohjeessa 7 todetaan ”Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”.
Ohjetta on täsmennetty periaatelausumassa lainaamisesta:https://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/
Neuvosto on tulkinnut näitä ohjeita päätöksissä, joita voit hakea nettisivuiltamme esimerkiksi haulla JO 7 tai hakusanalla lainaaminen."
Linkin periaatelausumana:" Neuvoston kanta: Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.
Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä...
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):
Toivelauluja : kokoelma suosittujen...
