Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Hei !
Kirjastosta löytyy ryijykirjoja, esim. Tikkurilasta myös käsikirjaston puolelta, sijainti on luokassa 76.2. Kuvia löytyy myös googlen kuvahaulla hakusanalla ruusuryijy. Suomen käsityön ystävät ry:n www.suomenkasityonystavat.fi sivuilla on lisää kuvia ja yhteystiedot kysymyksiä varten. Hinnan arvioinnissa kannattanee turvautua antiikkihuutokauppojen http://www.antiikkilinkit.fi/antiikkihuutokaupat/ asiantuntijoihin.
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Tietoa apurahasta sekä hakulomake löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ kohdasta "kirjallisuus" ja "kirjalilijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat".
"Hakijalta edellytetään vähintään yhtä julkaistua teosta. Apurahaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä kiinnitetään huomiota aikaisempaan tuotantoon ja nykyiseen luovaan työvaiheeseen sekä työsuunnitelmaan."
Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11.
Kannattaa lukea myös Apurahan hakijan opas: http://edmund.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciEDM_Downloa…
Säätiöpalvelun sivuilta löytyy apurahoja ja avustuksia myöntäviä säätiöitä ja muita tahoja:
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/
Muita lähteitä:
http://www....
Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Children´s literature : an illustrated history /edited by Peter Hunt, ISBN 0-19-212320-3 (sid.)
Townsend, John Rowe: Written for children : an outline of english-language children literature, ISBN 0-14-021920-X (nid.)
Darton, F.J.: Children´s Books in England: five centuries in social life, cls0126714.
Green, Roger Lancelyn: Tellers of tales : children's books and their authors from 1800 to 1964. London 1965.
Nämä ovat kirjoja, jotka ovat saatavissa esim. Helsingin kaupunginkirjastosta ja kaukolainattavissa myös muualle maahan. Lisää kirjallisuutta löydät mm. netistä, ks. esim. http://www.scils.rutgers.edu/~kvander/HistoryofChildLit/readhis.html. Yleiskuvaa aiheesta saat esim....
Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005).
Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin:
”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.”
Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia.
Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm
- Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta)
- Oikeusministeriön...
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) neuvoo painovirheiden varalta luetteloijaa seuraavasti:
"Julkaisussa olevat epätarkkuudet ja painovirheet jäljennetään sellaisinaan. Niiden jälkeen voidaan merkitä hakasulkeissa ”sic”. Hakasulkeita edeltää ja seuraa tyhjämerkki( [sic] ). Vaihtoehtoisesti oikea kirjoitustapa voidaan lisätä hakasulkeissa, jolloin korjausta edeltää lyhenne ”i.e.” (id est, se on, tarkoittaa) tai sen vastine muulla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä.
esim. Looser [sic] takes all
Looser [i.e. Loser] takes all
Poisjääneet kirjaimet tai numerot voidaan lisätä väärin kirjoitettuun sanaan hakasulkeissa (tässä tapauksessa ei tarvita edeltävää ja seuraavaa tyhjämerkkiä).
esim....
Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kuluttajavirastoon. Kuluttajaoikeusneuvoja on tavattavissa ma - pe klo 9 - 15.00 puhelimessa 071 873 1901. Voit lähettää asiasi myös sähköisesti kuluttaneuvonnan käsittelyyn.
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yhteystiedot/
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86 ja 884. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997),
Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996)
Kekki: Kirjoittajan eväät (1998)
Suhteellisen kattava linkkikokoelma suomalaisiin kirjallisuusaiheisiin – myös kirjallisuusarvostelut! – sivustoihin löytyy linkkihakemisto Makupaloista: http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#arvostelut Linkeissä on myös tietoa kirjoittajakoulutuksesta, jota on saatavana Internetistä.
Google-haku hakusanalla kirjoittajakoulutus tuottaa runsaasti tuloksia, suurelta osin samoja kuin Makupalojen linkit.
Esim.
Oriveden opisto http://www.kvs.fi/fi/285
Pekkas-Akatemia http://www...
Valitettavasti tuota Sonnet XVII runoa ei suomennettuna löydy.
Katsotut runoteokset: Kapteenin laulut. WSOY 2008, Valitut runot. Tammi 1983, Andien mainingit. Tammi 2005, Kysymysten kirja. Loki-kirjat 1999. Neruda, Pablo: Runoja. Tammi 1971. Yhdeksän sarjaa lyriikkaa. Weilin+Göös 1969. Näin ihminen vastaa -Valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta. Turun sanomalehti ja kirjapaino oy 1964.
Lisäksi tutkittu kirjaston omasta sekä alta löytyvistä tietokannoista, mutta ei tulosta.
http://runotietokanta.kaupung...ahti.fi/
https://fennica.linneanet.fi/...sk=fi_FI
Aiemmassa aihepiiriä käsitelleessä Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa kerrotaan, että tynnyrilliseen tervaa (125 l) tarvitaan 60 - 100 mäntyä. Paanukaton tervaukseen tulee käyttää juuri mäntytervaa. Tervan riittoisuudesta kirkkohallitus on todennut 2017 seuraavasti:"Tervan menekki riippuu paljolti tervattavan paanutuksen laadusta. Tervaa kuluu noin yksi litra kahta– kolmea neliömetriä kohden tai noin puoli kiloa kattoneliötä kohden."
Jos käytämme annettujen lukujen keskiarvoja - tynnyrelliseen tarvitaan 80 mäntyä, litralla saa tervattua 2,5 neliötä - saamme tulokseksi, että sataan neliöön tarvitaan (100/2,5=) 40 litraa tervaa. 40 tervalitran valmistukseen taas tarvitaan (40/125*80=) 25,6 mäntyä.
LähteetKainuun terva. Käyttö nyt....
Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
Helmet-hausta löytyy esimerkiksi seuraavat cd-levyt:
Nationalhymnen : 55 Nationalhymnen
National anthems = Nationalhymnen
Europe into the new millennium : The national anthems of the EU countries in the original languages
World anthems
Music of the world : National anthems
Kaikki kansallislauluja sisältävät äänitteet saat esille Helmet-haulla kansallislaulut. Kohdassa tarkenna hakua, voit jo etukäteen rajata haun vain cd-levyihin.
Vetypommituhoa kirjassa ei ole, mutta silti tekee mieleni ehdottaa Lilian Kallion romaania Ugudibuu, joka sijoittui kolmannelle sijalle Tammen ja Jaana-lehden suuressa viihderomaanikilpailussa vuonna 1975.
"Ugudibuu on vanhan leikin taikasana, jolla esineet muka loihdittiin olemattomiin. Viisi tamperelaistyttöä muisti häkeltyneenä tämän leikin ja tämän sanan, kun he kertasivat sen mielikuvituksellisen päivän tapahtumia, jolloin muut ihmiset lakkasivat olemasta, yksinkertaisesti vain katosivat, vaatteineen kaikkineen, silmälaseineen, hattuineen, kravatteineen. Heitä ei enää ollut. Oli vain helteinen elokuun päivä, palavia murskaantuneita autoja joiden kuljettajan paikalla ei ollut ketään, tyhjiä kauppoja, autioita katuja joilla irtipäässeet...
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim...
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ehtatähti, ehdan tähti eli ehtootähti ("iltatähti...
Hugo Backmansson löytyy Suomen taiteilijaseuran Kuvataiteilijat matrikkelista.
Wille Salosen tietoa ei löydy taiteilijamatrikkelista.
Olli Joen tietoa ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista mutta hänet mainitaan ARS Taitelijahakemistossa, 2007.
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Teoksessa "Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä" (s. 269) sitaatti on käännetty seuraavasti: »Ajattele joka päivä, kun heräät: 'Olen onnellinen, kun saan elää. Minulla on arvokas ihmiselämä. En aio tuhlata sitä'.»
(Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Dalai-lama, Desmond Tutu & Douglas Abrams. Suomentanut Tommi Uschanov. WSOY 2016.)
