Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin...
HelMet-kortin voi tosiaan saada jokainen halukas suomalainen. Henkilökohtainen käynti, jonka yhteydessä myös henkilöllisyys varmennetaan kuvallisella todistuksella, on taas katsottu tarpeelliseksi sekä järjestelmän että asiakkaan oman oikeusturvan takia. Meillä on jo riittävästi akuankkoja tietokannassa, eikä lisää kaivata. Voi olla, että tulevaisuudessa kortin voi saada myös ns. vahvalla tunnistautumisella, mutta ainakaan minun tietääkseni sellaista ei ole vielä tarjolla.
Jos kuitenkin arvioit, ettei HelMet-kortti ole yhden vierailun arvoinen edes ekotehokkaallaa junalla, voi aina yrittää löytää jonkun kortin omistajan, joka suostuu "lainaamaan" tunnuksiaan sinulle esimerkiksi e-kirjojen käyttöä varten.
On myös mahdollista, että...
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren läheisyydessä on myös sellaisia...
Ensimmäisenä Orwell kirjasi humalanpoimintakokemuksiaan päiväkirjoihinsa. "Hop-picking diary" ajalta 25.8.–8.10.1931 on luettavissa esimerkiksi hänen päiväkirjojen kokoelmastaan The Orwell diaries. Orwell kirjoitti kokemuksistaan myös artikkelin Hop-picking, joka julkaistiin alun perin The new statesman and nation -lehdessä 17.10.1931 kirjailijan oikealla nimellä Eric Blair. Teksti on sittemmin julkaistu mm. Orwellin esseiden, lehtikirjoitusten ja kirjeiden koosteessa The collected essays, journalism and letters of George Orwell. Volume 1, An age like this : 1920–1940. Kentin-kokemuksiaan Orwell hyödynsi myös vuonna 1935 julkaistun romaaninsa A clergyman's daughter toisessa luvussa.
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät...
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.
Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Saat suomennokset sähköpostiisi.
Teoksessa Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirpa (2000): Sukunimet (Otava) on kerrottu Muittari nimestä, että taustana voi olla Muittarinkoski, jonka varrella on talo, joka on mainittu Muittarin nimellä 1798. Saarijärvellä on myös kirjattu Henric Muittari 1841 ja Vetelissä Henrik Muitari 1818. Ks. lisää selityksiä ao. teoksesta s. 365.
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Helmet-kirjastojen kokoelmista suomeksi tekstitetty minisarja vuodelta 1985 on lainattavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1973439__SPimeyden%20ytime…
Vaikuttaa siltä, ettei nimellä Eufemiavisorna tunnettuja keskiaikaisia ritariromaaneja ole suomennettu (näitä teoksia kai tarkoitat?) Tutkin mm. Suomen kansallisbibliografiasta sekä nimekkeellä Eufemiavisor että jokaisen kolmen romaanin nimellä erikseen (Herr Ivan, Hertig Fredrik av Normandie ja Flores och Blanzeflor) mutta tuloksetta. Mistään muustakaan suomalaisesta tietokannasta en niitä onnistunut löytämään.
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Jokaisella kiinteällä aineella on ns. pituuden lämpötilakerroin, joka ilmoittaa kuinka paljon metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhdellä asteella.
lämpötilakertoimia:
alumiini 0,000 023
hopea 0,000 019
kupari 0,000 017
messinki 0,000 020
teräs (rauta) 0,000 012
puu 0,000 005 - 0,000 030
Metrin mittaisen terästangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 012 metriä, eli 0,0012 cm, eli 0,012 mm.
Puun lämpötilakertoimen vaihteluväli johtuu käytetystä puulajista.
Muusikoiden.net -keskustelupalstalla on pohdittu aihetta, keskustelijoiden kokemukset vaihtelevat. Keskustelut löytyvät hakusanoilla: kitara lämpötilan. Yleisin toteamus tuntuu olevan, että ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Tori Amoksen nuottikirjoja 8 kappaletta. Kaikki näistä sisältävät myös pianonuotit. Nuottien laina-aika on neljä viikkoa.
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000 kävijää...
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
Todennäköisesti tarkoitat Yhdysvalloissa alkaneita Rock'n'Roll Marathon -juoksutapahtumia, joista ensimmäinen juostiin vuonna 1998 San Diegossa.
Lähde esim:
http://www.coolrunning.com/engine/3/3_6/original-rocknroll-marath.shtml
Ainakin puhuttua kieltä tekstiksi kääntävät AR-lasit on jo olemassa - Vuzix Blade -älylaseihin saa ladattua ilmeisesti useammankin appin, jotka kääntävät puhutun kielen tekstiksi lasien näytölle. Googlen Glass-tuotteelle saa ilmeisesti ladattua Googlen tekstikäännössovelluksen, joka toimii esimerkiksi myös kännykän kameralla. Hinnat ovat tosin vielä hieman kaukana normaalikäyttäjän hintatasosta, mutta molemmat tuotteet ovat siis jo olemassa. En löytänyt mainintaa saako Google-kääntäjän myös noille Blade-laseille, mutta ehkä sekin on mahdollista.
Junien aikataulut löytyvät kausijulkaisusta Suomen kulkuneuvot: Turisti.
Voit tutustua siihen Kansalliskirjastossa.
http:\\fennica.linneanet.fi
http:\\www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html