Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Espoon kaupunginkirjaston kadonneesta tai vahingoittuneesta kirjasta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva niteen hinta, kuitenkin vähintään 17 € aikuisten aineistosta ja 9 € lasten aineistosta. Kysy siis korvaushinta siitä kirjastosta, josta olet kirjan lainannutkin. Jos arvelet vielä voivasi löytää kirjan, uusi lainasi, muuten joudut maksamaan myös myöhästymismaksuja, kun eräpäivä umpeutuu.
Myyttejä maailmankaikkeuden synnystä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant http://luettelo.helmet.fi/record=b1568822~S12*fin
- Itämerensuomalaisten mytologia / Anna-Leena Siikala http://luettelo.helmet.fi/record=b2071025~S9*fin
- Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell http://luettelo.helmet.fi/record=b1204852~S9*fin
- Suuri myyttikirja / kertonut Neil Philip http://luettelo.helmet.fi/record=b1454999~S9*fin
Avaruuden tutkimuksesta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista:
- Tähtitiede : kiehtova maailmankaikkeus / Mark A. Garlick http://luettelo.helmet.fi/record=b1757555~S12*fin
- Tähdet ja maailmankaikkeus / Hannu Karttunen (Mitä-missä...
Ainakin puhuttua kieltä tekstiksi kääntävät AR-lasit on jo olemassa - Vuzix Blade -älylaseihin saa ladattua ilmeisesti useammankin appin, jotka kääntävät puhutun kielen tekstiksi lasien näytölle. Googlen Glass-tuotteelle saa ilmeisesti ladattua Googlen tekstikäännössovelluksen, joka toimii esimerkiksi myös kännykän kameralla. Hinnat ovat tosin vielä hieman kaukana normaalikäyttäjän hintatasosta, mutta molemmat tuotteet ovat siis jo olemassa. En löytänyt mainintaa saako Google-kääntäjän myös noille Blade-laseille, mutta ehkä sekin on mahdollista.
Teoksessa "Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä" (s. 269) sitaatti on käännetty seuraavasti: »Ajattele joka päivä, kun heräät: 'Olen onnellinen, kun saan elää. Minulla on arvokas ihmiselämä. En aio tuhlata sitä'.»
(Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Dalai-lama, Desmond Tutu & Douglas Abrams. Suomentanut Tommi Uschanov. WSOY 2016.)
Jerseyn saari on todellakin kruunun alusmaa, jonka valtion päämies on Britannian kuningas. Sillä on itsehallinto, oma taloushallinto ja omat tuomioistuimet, mutta sitä puolustaa ja edustaa kansainvälisissä yhteyksissä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Jerseyn hallinnon sivulla kerrotaan saaren hallinnollisesta asemasta ja sen historiallisesta taustasta, joka juontuu vuodelle 1204, jolloin Englannin kuningas hävisi Rouenin taistelussa Ranskan kuninkaalle Normandian, johon tuolloin kanaalin saaret kuuluivat. Kanaalin saaret saatiin kuitenkin houkuteltua pysymään Englannin kuninkaan alla ja erikoisasema on säilynyt. Samaisella sivustolla myös mainitaan, että Jersey on osa Brittein saaria, johon kuuluvat myös Guernsey ja Man-saari ja...
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin.
Nuottijulkaisua tästä teoksesta ei ole olemassa. Äänite löytyy Järvenpään Mieslaulajien albumilta Tulkoon joulu (1999), CD-levynä (JMLCD-4) ja LP:nä, joita on kirjastojen lainakokoelmissakin.
Alkuperäinen nuottikäsikirjoitus löytyy Sibelius-museon arkistostosta Turusta. Myös Music Finlandin hallussa on kopio käsikirjoituksesta sekä painetusta kuoronuotista. Heillä ei kuitenkaan ole sopimusta säveltäjän oikeudenomistajien kanssa hänen musiikkinsa levittämisestä. Sune Carlssonin (1892-1966) musiikki on suojattu vuoden 2036 loppuun asti.
Sibelius-museon arkiston yhteystiedot löytyvät museon Internet-sivuilta osoitteesta https://sibeliusmuseum.fi/fi/yhteystiedot/.
Music Finland on suomalaista musiikkia, sen tuotantoa ja levittämistä...
Tässä muutamia kotimaisia kirjailijoita, joiden tuotantoa voisin suositella serkullesi: Virpi Hämeen-Anttila, Sesse Koivisto, Eila Kostamo, Eeva Tikka ja Tuula-Liina Varis. Toivottavasti heistä joku miellyttää!
Voit palauttaa. Nykyään pääkaupunkiseudun kirjastoilla Espoolla, Helsingillä, Kauniaisella ja Vantaalla on sama HelMet- järjestelmä www.helmet.fi, ja kirjoja voi lainata, varata ja palauttaa kirjastosta toiseen.
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.
Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Saat suomennokset sähköpostiisi.
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Irlanti-Suomi-seuran sivuilla kerrotaan Suomen uudesta kansalaisuuslaista ja
siinä yhteydessä, että Irlanti on yksi niistä maista, joka hyväksyy
kaksoiskansalaisuuden: http://www.suomi-seura.fi/index.
php?request=42&language=FI&article=68 .
Dollarin kurssi oli vuosina 1940-1945 49,35 (1 dollari = 49,35 mk). Ruplaa ei noteerattu Suomessa sodan aikana eikä se siis ollut vaihdettava valuutta. Neuvostoliitossa 5,3 ruplaa oli 1 dollari.
Vanhoja Suomen Pankin valuuttakursseja löytyy mm. täältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet…
Kyseinen runo sisältyy Kerttu-Kaarina Suosalmen kirjoittamaan satuun Tuo tyttö jota rakastan. Sadun voi lukea Kerttu-Kaarina Suosalmen teoksesta Sadun lintu ja Takkutukka: tarinoita pienistä tytöistä sekä satukokoelmasta Aurinkoiset kesäsadut.
Salpausselät kulkevat rapakivialueen poikki. Kallioperä on kivilajiltaan rapakiveä, joiden ikä on n. 1,7 miljardia vuotta. - Jääkauden aikana 10 000-20 000 vuotta sitten mannerjää irrotti kallioperästä lohkareita. Mannerjään sulamisen aikana mannerjäätikön reunan peräydyttyä Salpausselän kohdalle noin 10 000 votta sitten näitä kallioperästä irronneita rapakivilohkareita kerrostui syntyviin Salpausselkiin. -Salpausselkien eteläpuolella oli Itämeren varhainen vaihe, Baltian jääjärvi. Jäävuorien mukan rapakivilohkareita kulkeutui pitkin Etelä-Suomen rannikoita, myös Salpausselkien rinteille.
Tämän vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimiston geologilta.
Kirjallisuutta: Savitaipaleen aluueen kallioperäkartta,(...
Tutkimieni lähteiden perusteella yksiselitteistä vastausta tähän(kään) kysymykseen on tuskin edes olemassa: eriäviä näkemyksiä ja lopputulokseen vaikuttavia muuttujia on kuitenkin siinä määrin runsaaasti.
Anu Valveen ja Elina Nuortien kirja Paska juttu tiivistää ihmisen kiinteiden jätösten kompostoinnin vaiheet seuraavasti:
1. Aktiivinen kompostointi: huussiin sonnitaan.
2. Lepovaihe: huussiastiaan ei sonnita eikä sinne laiteta muutakaan, vaan se lepää.
3. Jälkikompostointi: komposti saa kehittyä ja kypsyä aumassa tai kompostorissa sateelta suojassa.
Jälkikompostoinnin voi välttää, jos huussin tyhjennysväli on vähintään vuosi (jolloin siihen ei lasketa uusia päästöjä). Muuten jälkikompostointiaika on 6–10 kuukautta.
Valve ja Nuortie...
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781)
