Googlen PageRank määrittelee sivuston painoarvon. Se on Google-hakukoneen käyttämä järjestelmä, jolla mitataan sivujen tärkeyttä niihin johtavien linkkien perusteella asteikolla 1-10. Sivuston ikä, sisään tulevat linkit, niiden arvo (linkittäjien PR) ja moni muu seikka vaikuttaa sivuston PageRankiin. Mitä tärkeämpi sivusto on Googlen silmissä, sitä paremmin ja korkeammalle se huomioi hakutuloksissaan sivun avainsanat. Mitä korkeampi PR, sitä paremmin sivu näkyy Googlen hakutuloksissa. - Maaliskuun 2016 jälkeen PageRank-data ei ole enää ollut julkisesti nähtävissä, vaikka Google edelleen sitä hyödyntää.
Sanna-Mari Tavola, Hakukoneoptimointi : ulkoinen sekä sisäinen optimointi sekä tärkeimmät toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi | https...
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000)
Egnerin Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä -kirjasta on tosiaan kaksi eri käännöstä.
Ensimmäisen painoksen (1956) laulut on kääntänyt Aila Nissinen.
Vuonna 1979 ilmestyneen laitoksen laulut on kääntänyt Panu Pekkanen.
1980-luvulla ilmestynyt äänikirja tehtiin tästä versiosta. Nykyään
saatavissa taitaa olla taas kirjan alkuperäistä versiota.
Molempia kirjoja on saatavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Minkäänlaista vakiintunutta suomenkielistä käännöstä termille ’informal justice’ ei valitettavasti näyttäisi olevan. Esimerkiksi Matti Joutsenen Lakikielen sanakirjan vuosien 2000 ja 2005 laitoksista ei kummastakaan löytynyt termiä ’informal justice’. Myöskään oikeustieteen termipankista (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) emme tätä käsitettä löytäneet.
YK:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta seuraavasti:
“Informal systems are also often referred to as “traditional”, “indigenous”, “customary” or “non-state” justice systems.”
https://www.un.org/ruleoflaw/thematic-areas/access-to-justice-and-rule-of-law-institutions/informal-justice/
Termin vapaamuotoinen suomenkielinen käännös voisi olla ”epämuodollinen oikeus”. Tätä termiä...
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
Japaniksi Jatta kirjoitettaisiin kolmella katakana-merkillä. Internetistä löytyy useita sivustoja, joissa katakana-merkit on lueteltu. Osoitteessa http://www.users.pjwstk.edu.pl/~s4087/katakana.html on näytetty myös merkkien kirjoitustapa.
Japanilaiset kirjoittaisivat nimen kolmella merkillä, jotka ovat 'ya', pieni 'tsu'-merkki ja 'ta'. 'Tsu' täytyy kirjoittaa pienellä, koska silloin se viittaa t-konsonantin kahdentamiseen eikä siis 'tsu'-äänteeseen. Wikipedian katakana-artikkelin loppuosassa löytyy joitakin esimerkkejä tapauksista, joissa 'tsu'-merkkiä on käytetty konsonantin kahdentamiseen esimerkiksi sanan 'intânetto' yhteydessä.
Linkit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.learn-japanese.info/katakana.html
http://www.users...
Sodan jälkeen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle menetettiin lähteestä riippuen n. 10-11% maan peltoalasta. Kahdessa lähdeteoksessa mainitaan myös menetetyn peltoalan hehtaarimäärä 285 000 hehtaaria.
Suomen maatalouden historia. 2 : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen (SKS, 2004)
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä (SKS, 2008)
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita (BSV Kirja, 2012)
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ovat saatavissa "Eino Leinon toiverunot", osat 1 ja 2, Yrjö Jyrinkosken lausumina. Vantaalla näitä levyjä on vain Tikkurilan kirjastossa ja ne ovat tällä hetkellä lainassa, mutta Helsingissä niitä on hyllyssä monessa kirjastossa ja niihin voi tehdä varauksen missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa tai Helmet-järjestelmän (www.helmet.fi) kautta miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internet-yhteys.
Närhi on todellakin harvinaisempi ilmestys kaupungeissa. Varsinkin keväällä ja kesällä närhet pysyttelevät tiiviisti metsän kätköissä, mutta syys- ja talvisaikaan ne siirtyvät pellonreunojen ja lintulautojen läheisyyteen ravintoa kärkkymään. Syksyllä närhi myös varastoi ruokaa (mm. tammenterhoja, pähkinöitä jne.) talven varalle. Vastaus pohjautuu Pertti Koskimiehen "Suomen lintuopas" -teoksen (2005) antamiin tietoihin.
Merenkulkualaa koskevaa kirjallisuutta ja merenkulkualan tutkimuksia voit hakea suoraan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Internetsivuilta osoitteesta http://mkk.utu.fi
Helsingissä löydät tällä erää merikirjallisuuden bibliografioita Kansalliskirjastosta. Tässä luettelo bibliografioista:
- Aav, Yrjö: Suomen merikirjallisuuden bibliografia(julk. Suomen laivastoliitto,1963)
- Aav, Yrjö: Meribibliografia, Suomessa 1863-1968 painettua merenkulkukirjallisuutta(julk.Meriliitto,1970)
Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja:
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 3(1969-1974)(julk.1976)
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 4(1975-1979)(julk. 1981)
- Vähäkyrö, Ilse: Suomen...
1) Paganin 24 capriisia löytyy cd-levyltä Paganini, Niccolo: 24 Caprices (724356723726). Levyä löytyy useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
2) Massenet'n Meditation (oopperasta Thais) löytyy cd-levyltä Kreisler, Fritz: Fritz Kreisler plays encores (GEMMCD9324). Levyä löytyy Sellon ja Tikkurilan kirjastoista.
3) Gackt-yhtyeen cd-levyä Love Letter ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. En löytänyt sitä myöskään Frank-monihaussa muista Suomen kirjastoista. Levy löytyy googlaamalla monestakin kaupasta.
Kirjasto 10:ssä, Myllypuron mediakirjastossa sekä Sellon ja Tapiolan kirjastoissa on äänitallenteiden digitointilaite, jonka avulla c-kasettien digitointi cd-muotoon onnistuu. Aika laitteen käyttöön täytyy varata etukäteen.
HelMet-palvelusivustolta http://www.helmet.fi/fi-FI löytyy Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut pudotusvalikko, jonka avulla voi etsiä kirjastoja, joissa on tietty palvelu.
Lintunimistömme kehityksestä kiinnostuneen kannattaa etsiä käsiinsä Kaisa Häkkisen mainio teos Linnun nimi (Teos, 2004), joka tekee seikkaperäisesti selkoa kirjakielemme linnunnimistä ja niiden alkuperästä. Sen Historiallinen lintusanasto -osio on systemaattisesti järjestetty esitys Suomen linnuista ja niiden eri-ikäisistä kirjakielisistä nimityksistä.
Mustarastas näyttää olleen melko johdonmukaisesti musta rastas, musta-rastas tai mustarastas, lukuun ottamatta 1800-lukuisia yrityksiä nimetä se kulorastaaksi ruotsin koltrast-sanan mukaan (Sadelin, Fauna fennica. 1810; Lönnrot, Suomalainen lintukirja. 1861). Mustarastaan kulorastaaksi nimennyt Sadelin oli varannut mustarastas-nimityksen kottaraiselle; myös 1600-luvulta peräisin olevissa...
Antiikin tarustossa omena liityy Pariksen tuomioon, kohtaukseen, joka aloittaa tarut Troijan sodasta, samoin se liittyy Herakleeseen ja Heraan. Muinaispohjoismainen jumalatar Iduna vartioi omenaa, kelttien tarustoon kuuluu Avalon, Omenamaa, joka on ylimaallisen rauhan symboli. Näistä kerrotaan mm. teoksissa Suuri tarukirja ja Suuri symbolikirja. Raamatussa 1. Mooseksen kirjassa 3. luvussa on kertomus syntiinlankeemuksesta. Siinä Eeva tarjoaa Aatamille hedelmän (joka Suomessa usein mielletään omenaksi, vrt. aataminomena) ja Laulujen laulussa (aik. Korkea veisussa) mainitaan omena parissa kohtaa.
Tunnettuja suomalaisia teoksia, joissa omenalla on sijansa ovat esim. Mika Waltarin näytelmä Omena putoaa ja Joel Lehtosen pienoisromaani Kuolleet...
Helsingin Sanomissa on sopivasti tänään 7.10.2021 julkaistu juttu suppilovahveroista (maksumuuri, jos ei ole omaa tilausta, jutun voi lukea kirjastossa). Siinä biologi, sienitutkija ja -kirjailija Jarkko Korhonen arvioi, että suppilovahveron suosio alkoi sienikirjojen havainnollisista värikuvista. Hänkin muistelee, ettei hänen lapsuudessaan 1980-luvulla vielä etsitty suppilovahveroita. Sen jälkeen suppilovahveroiden käyttö ruokasieninä on yleistynyt.
Nordea-pankin sivulla olevan laskurin mukaan osakkeiden ostohinnan nykyarvo olisi laskettavissa näin: 3 kertaa 1000 kertaa 0,128 = 384,00 plus 20 kertaa 100 kertaa 7,519 = 15422,00. Oikeaa hintaa ja Km-yhtiön asioita emme osaa kommentoisa, mutta arviolta ostaja on kovin kiinnostunut, kun kerran lähestyy kirjallisella tarjouksella.
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/
Hei,
Tämä on Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo, tämä kohta (ja koko runonäytelmä) löytyy Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12, joka löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä:
Tässä linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
