Tove Janssonin kirjan "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" pohjalta
on Teatteri 2000 tehnyt näytelmän, joka on Tampereen kaupungin-
kirjastossa myös samannimisenä videona (tark.n:o 1-03956), jonka on
dramatisoinut Kaija Siikala. Tämä versio on tehty yhteistyössä
Teatteri 2000:n ja TV2/lastenohjelmien toimesta. Tekstiversiota en
löytänyt Treen kaupunginkirjaston kokoelmista, en myöskään Mandasta
(maakuntakirj. yhteisluettelo) enkä Lindasta (tieteellisten kirj.
yhteisluettelo).
Teatteri 2000:n puh. 03-2132 129 (Myyntipalv). -Teatterikeskus ry
Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Arto Paasilinnalta on ranskannettu seuraavat teokset (järjestyksessä käännösvuoden mukaan):
Jäniksen vuosi (1975) - Le lièvre de Vatanen : roman (Éditions du Patrimoine, 1989)
Ulvova mylläri (1981) - Le meunier hurlant : roman (1991)
Ukkosenjumalan poika (1984) - Le fils du dieu de l'Orage (1993)
Hirtettyjen kettujen metsä (1983) - La forêt des renards pendus (1994)
Paratiisisaaren vangit (1974) - Prisonniers du paradis : roman (1996)
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1991) - La cavale du géomètre (Denoël, 1998 ja Gallimard, 2000)
Suloinen myrkynkeittäjä (1988) - La douce empoisonneuse (2001)
Hurmaava joukkoitsemurha (1990) - Petits suicides entre amis (Denoël, 2003 ja...
Lumitunneleista tulee mieleen Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä.
"Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin äänettömiä...
Runon Hyttynen on kirjoittanut Mauri Heikkala ja se löytyy Väinö Mäkelän vuonna 1951 toimittamasta runokirjasta Minäkin lausun s. 36. Kirja on Riihimäen kirjaston kokoelmissa ja lainattavissa.
Ley-linjat keksi englantilainen liikemies Alfred Watkins 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa monet muinaisjäännökset ja niiden päälle myöhemmin rakennetut kohteet näyttivät kartalla tarkasteltuna muodostavan suoria linjoja. Nämä linjat olisivat muinaisia teitä ja kauppareittejä, joiden varrelle asumukset oli rakennettu. Watkins keksi niille nimen ley, joka tarkoitti aukiota, niittyä tai peltoa. Vastaavia linjoja väitetään olevan muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa vastaavista "pyhistä linjoista" oli puhuttu jo vuosisadan alussa. Arkeologinen tutkimus on yleensä suhtaunut kielteisesti Watkinsin teorioihin.
Myöhemmin ley-linjoihin on liitetty erilaisia mystisiä ominaisuuksia. Entinen Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjä Tony Wedd...
2000-luvulla on julkaistu kaksiosainen kirja Kielletyt kartat:
osa 1: Kielletyt kartat, Karjala 1928-1944, Atlasart, 2006
osa 2: Kielletyt kartat, luovutetun Karjalan kylät ja tilat,Atlasart, 2007
Lisäksi on olemassa esim.
- Suomen, Kaukokarjalan ja Kuolan niemimaan kartta. Kirja, 1918.
- Laatokan Karjala 1938 : Pohjois-Karjala ja Savo. Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä no 8, 1991
- Karjalankannas 1938. Karttakeskus, 1991
- Karjalan kartta, julk. Karjalan liitto (noin 180 sivua) jonka karttapohjana on 1:100 000 mittakaavainen taloudellinen kartta, 1997
Osoitteita internetissä:
- luovutetun Karjalan kartta
http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/Karjala.jpg . Hämeenlinnan...
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
"Great balls of fire" on huudahdus, jolla ilmaistaan hämmästystä tai yllättyneisyyttä. Sitä ei siis kannata kääntää sanatarkasti. Vastaava suomalainen ilmaisu voisi olla vaikkapa "tuhat tulimmaista". Otis Blackwellin ja Jack Hammerin kirjoittamassa, Jerry Lee Lewisin tunnetuksi tekemässä laulussa ilmaisu esiintyy yhdessä toisen, samaa tarkoittavan huudahduksen "goodness gracious" kanssa.
The Phrase Finder: https://www.phrases.org.uk/meanings/great-balls-of-fire.html
Dictionary.com: https://www.dictionary.com/browse/goodness-gracious
Songfacts: https://www.songfacts.com/facts/jerry-lee-lewis/great-balls-of-fire
Venäläistä kolanmakuista Baikal-limonadia tuntuu olevan vaikea löytää Suomessa toimivien venäläisherkkujen tai eestiläisten tuotteiden sivuilta, Aqualifen sivulta löytyy hinnat ja tietoa, että juomia voi tilata. Siellä myös kerrotaan, että Baikal-limonadia toimitetaan 30 maahan. Mahtaisiko Aqualifesta saada tiedon, mihin liikkeisiin Suomessa Baikal-limonadia tuodaan https://aqualife.ru/en/catalog/product/baykal-2l-plastik/
Aqualifen lisäksi Baikalia myydään verkkokaupoissa, esim. Russianfooddirect.com:
https://www.russianfooddirect.com/food-drink/beverage/soda/
Tässä venäläisiä ja eestiläisiä ruokakauppoja
http://www.euro-east.fi/
http://itis.fi/fi/myymalat/kalinka
http://www.eestinextrat.fi/
http://www.tuglas.fi/...
Antti Tuomaisen henkilöhistoriasta näyttää olevan melko vähän tietoa saatavilla. Teoksessa ”Miten rikoskirjani ovat syntyneet” (Crime Time, 2012) hän selostaa hiukan opintojaan ja sitä, miten hänen äidinkielenopettajallaan oli ratkaiseva vaikutus kirjailijaksi ryhtymisessä.
Heikki Ollikaisen ”Ruumiin kulttuuri” -lehteen kirjoittamasta jutusta osoitteessa http://www.dekkariseura.fi/rk_111_a.html on kerrottu jotakin ainakin Tuomaisen työhistoriasta. ”Me naiset” -lehden jutussa osoitteessa http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/alkoholin-jattan… Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmista. Joitakin tiedonmurusia voi lukea myös Kirsin Book Club -blogista osoitteesta http://kirsinbookclub.com/kirjat/mies-joka-kuoli/.
Voit...
Helmet-kirjastoissa (Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan kaupunginkirjastot) ei valitettavasti säilytetä näin vanhoja Hämeen sanomia. Kansalliskirjasto säilyttää kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä mikrofilmeinä.
Kansalliskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
KK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Kyseessä voisi hyvinkin olla kangasalalaisen lääkärin Paula Hahtolan (s. 1937) palkittu esikoisromaani Salpalinja. Sukutarinassa liikutaan kahdella aikatasolla, ensin 1950-luvulla, jolloin kertoja on 12-vuotias tyttö ja sitten nykyajassa, jolloin kertoja on kuusikymppinen.
Kirjan arvostelu http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sama+suku+ihan+eri+kielet/HS20090908S…
Kirjan saatavuus HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/record=b1911877~S9*fin
Englannin 'strap muscles' (toiselta nimeltään 'infrahyoid muscles') on suomeksi alemmat kieliluulihakset.
Lähteet:
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Infrahyoid_muscles
Ihminen : fysiologia ja anatomia (WSOYpro Oy, 2011)
Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri".
YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Olen yli 20 vuotta tehnyt Eduskunnan kirjastolle kirjahankintoja. Näiden vuosien aikana en ole kertaakaan kohdannut minkäänlaista ideologista tai poliittista painetta hankintojen tekemiseksi tai kirjojen poistamiseksi.
Historian aikana tällaista toki joskus on voinut tapahtua. Toisen maailmansodan jälkeen - Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti - yleisön saatavilta poistettiin Neuvostoliittoon kriittisesti suhtautuvaa kirjallisuutta. Tiedetään, että tuolloin Eduskunnan kirjastolle kaavailtiin yhteiskunnallista tehtävää, jonka perusteella se olisi vastannut neuvostovastaisen kirjallisuuden poistoista niin suomalaisista kirjastoista kuin kirjakaupoistakin.
Tämä valtioneuvoston suunnitelma ei...
Hei!
Sukunimi Monto on sukunimi Montonen muunnos tai rinnakkaisasu, jota on esiintynyt lähinnä Karjalassa. Monto-nimisiä asui myös viime sotien päättyessä Kivennavalla, Jääskessä, Raudussa ja Säkkijärvellä. Vanhastaan nimi on ollut tuttu myös Länsi-Suomessa: Olof Mondoij 1554 Lempäälä Jokipohjassa ja Sigfrid Mondoij 1546 Längelmäen Tiihalassa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Kirjastoista löytyy kysyttyä teosta lainattavaksi varsin monessa kirjastossa. Kirjastot eivät laadi poistetuista ja myytävästä aineistosta luetteloita, joten tietoja myytävänä olevista kappaleista ei ole saatavilla.
”Suomalainen nimikirja” (Otava, 1984) kertoo, että sukunimi ”Rapakko” on luultavasti siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Nimellä ”Rapakko” tunnettuja taloja on ollut Ylä-Satakunnassa, Päijänteen pohjoisosissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemijoen alajuoksulla. Pohjois-Pohjanmaa on ollut myös sukunimen ”Rapakko” vahvinta aluetta, mikä antaa uskottavuutta teorialle nimen synnystä.
”Rapakko” tarkoittaa kirjakielessä ’kuralätäkköä’ mutta myös etenkin murteissa ’likaista paikkaa, suomaata, mutaa, liejua, savea’. Luultavasti tuo jälkimmäinen merkitys olisi voinut luontevammin olla nimen pohjalla. Talo on saattanut sijaita suomaan lähellä ja saada sitten nimekseen Rapakko. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen kirjallisuuden...
Löysin "Rihmaston" verkkosivuilta seuraavan kommentin : "Sana runous on alun perin tarkoittanut koko sanataidetta. Myöhemmin runoudesta on tullut lyriikan synonyymi. Lyriikka on proosan, suorasanaisen kirjallisuuden vastakohta. Lyriikkaosastolle voi tarjota runoja, aforismeja, laulutekstejä… Runot voivat olla vapaamittaisia, loppusoinnullisia, mitallisia, proosarunoja tai aivan uutta lajityyppiä. Sonetti tai limerikki, haiku tai tanka, kaikki käy, kunhan teksti on hyvää."
Tieteellisessä kirjoittamisessa kannattaa avata ensin aihepiiriin liittyviä /(lähi)käsitteitä ja sen jälkeen päättää, mitä termiä itse omassa tutkimuksessaan käyttää ja samalla perustella miksi.
Rocklyriikka on joka tapauksessa käytännössä vakiintunut termi...
