Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää.
Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta liikaa ja tekivät...
Ainut löytämäni suomenkielinen autogyroista (käytetään myös nimitystä autogiro) kertova kirja oli Atso Haapasen kirjoittama "Helikopterit Suomessa 1953-2003", joka ei välttämättä sisällä rakennuspiirrustuksia tai ohjeita.
Internetistä löytyy joitakin piirrustuksia mm. suomalaisen autogirojen suunnittelijan Jukka Tervamäen kotisivuilta osoitteesta
http://www.icon.fi/~jtki/jt5autogyro.html, kohdasta Drawings. Varsinaisia rakennusohjeita tällä sivulla ei ole.
Lisätietoja aiheesta voi hakea esimerkiksi ottamalla yhteyttä Suomen ilmailuliittoon, jonka yhteystiedot löytää osoitteesta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/yhteystiedot
Dollarin kurssi oli vuosina 1940-1945 49,35 (1 dollari = 49,35 mk). Ruplaa ei noteerattu Suomessa sodan aikana eikä se siis ollut vaihdettava valuutta. Neuvostoliitossa 5,3 ruplaa oli 1 dollari.
Vanhoja Suomen Pankin valuuttakursseja löytyy mm. täältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet…
Ohessa Naantalin Musiikkijuhlien 6.6.2015 konsertin tiedot:
LAUANTAI 6.6.
klo 19.00
Naantalin kirkko
49/28 €
MUSIIKKIJUHLIEN MESSU
BACHIANAS
J.S.Bach:
Fantasia ja fuuga g-molli, BWV 542
Sonaatti sellolle ja cembalolle nro 3 g-molli
Konsertto kahdelle viululle d-molli, BWV 1043
Pianokonsertto nro 1 d-molli, BWV 1050
Sarja nro 2 h-molli, BWV 1067
Christian Altenburger, Ju-Young Baek, Cho-Liang
Lin, Elina Vähälä, viulu, Bruno Pasquier, alttoviulu,
Hannu Kiiski, Martti Rousi, Niklas Schmidt sello,
Teemu Kauppinen, kontrabasso, Patrick Gallois,
huilu, Joseph Kalichstein, piano, Irina Zahharenkova,
cembalo, Kari Vuola, urut
https://docplayer.fi/5654473-Naantalin-musiikkijuhlat-2-13-6-2015.html
Varsinaisia naruverkon kudontaohjeita en löytänyt, mutta kalaverkon ohjeista saattaisi olla hyötyä soveltaen. Seuraavia kirjoja saa pääkaupunkiseudun kirjastoista (saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta, http://www.helmet.fi/ ):
Pekka Heikkilä: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. Pyydysjata 2000
Kalamiehen tietokirja, osa 3. WSOY 1990. S. 378: Verkonkutojan solmuja
Jaakko Tammelin: Verkon paikkaus. Suomen kalastusyhdistys, 1977.
Peräkärryn kuormanpeitteenä käytettävän verkon on luonnollisesti oltava vahvempi kuin kalaverkon. Vahvuuksia on mainittu erään kuormapeitteitä myyvän yrityksen Internet-sivulla:
http://personal.inet.fi/yritys/silverplast/tuotteet.html
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy alueen sanomalehtiä mikrofilmeinä. Kirjaston lehtiluettelot löytyvät kirjaston www-sivuilta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Ilkka-lehteä säilytetään mikrofilmattuna vuodesta 1906 lähtien. Kirjaston neuvonnasta voi varata ajan mikrofilmien lukulaitteelle, puh. (06) 416 2318 tai (06) 416 2326. Yhdellä laitteista voi myös ottaa kopioita. Kopiointitarpeesta kannattaa mainita laitetta varattaessa. Kopion hinta on 0,20 €. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat kirjaston kellarikerroksessa.
Kyseessä on Raymond Queneaun runo, joka tunnetaan joko nimellä C’est bien connu tai alkusäkeensä mukaisesti Si tu t’imagines. Runosta on kaksi suomennosta.
Toinen näistä on Aale Tynnin Jos kuvittelet -nimellä. Tästä käännöksestä löytyvät mm. säkeet "jos pikkuinen / sinä luulet ohoo / iho ruusuinen / ja ampiaisvyö" sekä "jos luuletkin / niin aina aina on / yhä eteenkinpäin / olet pöhköpää / tytöntypykkä / olet pöhköpää". Runo löytyy kokonaisuudessaan ranskalaisen runouden Tulisen järjen aika -antologiasta. Antologian saatavuuden Vaski-kirjastoissa pääset tarkistamaan tästä:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113963?sid=2899379215
Kysyjän muistelema käännös taas sisältyy osana Jaakko Ahokkaan esseeseen Herrojen narrit eli I.P.V., joka on...
Alla on esimerkkejä ranskalaisten kirjailijoiden nuortenkirjoista tai nuorille sopivista kirjoista.
Bujor, Flavia: Ennuskivien mahti (Gummerus, 2004)
Clément, Catherine: Theon matka (WSOY, 1998)
Gavalda, Anna: 35 kiloa toivoa (Gummerus, 2004)
Saint-Exupery, Antoine de: Pikku prinssi (WSOY)
Tournier, Michel: Robinson ja Perjantai (Otava, 1982)
Dumas, Alexandre: Kolme muskettisoturia
lisäksi Sempén Nikke-kirjat sekä Jules Vernen nuortenkirjat
Celian oikeus valmistaa ja tarjota äänikirjoja lukemisesteisille perustuu tekijänoikeuslain 17 a §:ään. Laki rajaa käyttäjäryhmän ainoastaan lukemisesteisiin, eikä Celialla ole oikeutta jakaa materiaaleja muille ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Celian sivuilta osoitteesta https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/ löytyy tietoa sen palveluihin oikeutetuista lukemisesteisten ryhmistä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on satoja espanjankielisiä lastenkirjoja. Espanjakielistä Aku Ankkaa tai Mikki Hiirtä kokoelmista ei kuitenkaan löydy.
Voit etsiä espanjankielistä lastenkirjallisuutta Helmet-haulla vaikkapa näin. Kirjoita Helmetin aineistohakuun esimerkiksi hakusanat lastenkirjallisuus kuvakirjat. Jos jätät kuvakirjat-sanan pois, saat tulokseen myös vähän enemmän tekstiä sisältäviä lastenkirjoja. Rajaa sitten hakutulos tulossivun vasemmassa laidassa olevalla kielirajoittimella espanjankielisiin teoksiin. Voit tilata kirjoja omaan lähikirjastoosi. Varaaminen on maksutonta.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoista eniten lastenkirjoja espanjaksi on Pasilan, Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa. Sinun...
Kysytyn kaltaisia kirjoja löytyy kyllä muitakin. Tarjolla on niin tositapahtumiin perustuvia kaunokirjallisia romaaneja kuin myös tietokirjallisuutta. Jo kysymyksessä mainittu Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut useampia tosipohjaisia historiallisia romaaneja, kuten Metsän poika tahdon olla ja Satujen kuningas. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut tositapahtumiin perustuvia historiallisia nuortenkirjoja tunnettujen kulttuurivaikuttajien nuoruusvuosista. Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi Ei ole minulle suvannot ja Aurora, keisarinnan hovineito. Leena Virtanen puolestaan on viime vuosina julkaissut nuorille suunnatut tietoteokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä ja Eeva Kilvestä. Niin ikään nuorille suunnatussa Pieni opas suureen elämään...
Rasvapolton tarkoituksena on estää ruoan tarttuminen pannuun. Pinnoittamattomassa pannussa ruoka-aineet, erityisesti proteiinit, muodostavat kemiallisia sidoksia pannun metallin kanssa.
Pinnoitettuina myytävissä pannuissa pinnoitteen (esim. Teflon) tarkoitus on estää tämä. Valurauta- tai hiiliteräpannuissa pinnoite luodaan rasvapolton avulla. Kovassa kuumuudessa rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi, jotka hapettuvat ja polymerisoituvat eli yhdistyvät uudelleen pitkiksi molekyyliketjuiksi.
Lähteet:
Paistopintaa syvemmältä -blogi: https://paistopinta.net/valuraudan-ja-hiiliteraksen-rasvapoltto/
Sciance of cooking -sivusto: https://www.scienceofcooking.com/why_food_sticks.htm
Täysin yhdenmukaista linjaa aakkostukseen kirjastoilta ei tietenkään löydy, mutta Suomessa kirjastot aakkostavat pitkälti standardin SFS 4600 mukaisesti: https://www.jkorpela.fi/abc.htmlToisin sanoen vastaukset kysymyksiisi ovat seuraavanlaiset: Numerot tulevat aakkostuksessa omana kategorianaan ennen kirjaimia. Sanaväli tulee aakkostuksessa ennen mitään merkkiä. Ajatusviiva on toiminnallisesti sanaväli, joten myös se tulee ennen mitään merkkiä (joten esimerkiksi nimekkeessä "Suomi–viro-suursanakirja" esiintyy aakkostuksen kannalta väli). Väliviivaa (kuten sanassa "oppi-isä") ei kuitenkaan huomioida aakkostuksessa, eikä huomioida mitään muutakaan merkkiä, kuten @, ?, / tai #.
Kysyitpä hauskan kysymyksen.
Lähdin selvittelemään sitä Google-kartan avulla, hakusanana Kirjasto.
Suomessa on niin paljon vesistöjä, että aluksi kaikki kirjastot näyttävät olevan jokin veden rannalla.
Tarkemmin katsottuna ne kuitenkin ovat usein noin. puolen kilometrin päässä vesistöistä.
Yritin katsastaa Googlen katunäkymällä, että kirjastosta on näköyhteys veteen eli mereen, järveen tai jokeen.
Tässä listassa ei varmaan ole läheskään kaikkia ranta-kirjastoja. Toivottavasti kommentoijat auttavat.
Meri:
Pyhtään kirjasto http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/kirjasto
Tietokeskus Wellamo https://www.merikeskusvellamo.fi/tietokeskus
Oulun pääkirjasto https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/paakirjasto
Tiedekirjasto Tritonia https://www....
Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot asiasta ovat vuodelta 2017. Osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ löytyvän StatFin-tietokannan Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Ikä, Siviilisääty ja Sukupuoli -taulukko kertoo, että 18 vuotta täyttänyttä väestöä oli 4 446 869 henkilöä ja heistä naimisissa 1 987 495. Naimisissa olevien prosenttiosuudeksi tulisi siten noin 44,7 % väestöstä. Lukuun eivät luonnollisestikaan sisälly eronneet, lasket tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat.
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
