Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena Lönnroth esimerkiksi...
Lappeenrannan ensimmäisen vesitornin suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, ja se otettiin käyttöön lopullisesti marraskuussa 1927. - Veden menekin kasvaessa päätettiin rakentaa uusi suurempi vesitorni. Uuden säiliön paikaksi ehdotettiin "entisen säiliön paikkaa, sen yläpuolelle." Lappeenrannan kaupungin rakennustoimistossa tehtiin piirustukset ja suunnitelmat uutta vesisäiliötä varten, joihin konstruktiopiirustukset laati Insinööritoimisto Rosendahl & Fredriksson. Vesitorni tuli käyttöön 8.9.1955.
Lähde: Salla, Pentti: Lappeenrannan vesilaitos 1926-1956, [1956?]
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä ympäri maailmaa. https://www....
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
Kirjan pelastamiseksi mahdollisia toimenpiteitä:
Konservointi ja restaurointi
Kopiointi tai digitointi
Alkuperäinen neutraaliin suojakoteloon
Museoviraston sivulla on tietoja vanhojen kirjojen käsittelystä:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto/tietoa_vanhoista_kirjoista
Kirjansitomoja, joissa kunnostetaan vanhoja kirjoja löytyy Internet-haulla käyttämällä hakusanaa "kirjansitomo".
Seuraavalta sivulta löytyy lisätietoja:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10268.html
Lukutelineitä ei ole tietääkseni ainakaan yleisissä kirjastoissa käytössä, mutta niitäkin löytyy alan liikkeistä, esim.:
http://www.umodel.fi/
Liikkeitä löytyy Internetistä hakusanalla "lukuteline". Hankinnassa kannattaa huomioida, että teline soveltuu...
Kollega löysi tämän:
Kyseessä on Nyhverö Nyyssösen tunnussävel:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/30/heikki-kinnunen-antoi-kasvonsa-aikamatkailija-nyhvero-nyyssoselle
ja
https://areena.yle.fi/1-50104522
Nyhverö Nyyssönen oli Matti Ijäksen luoma sarja ja Nyhveröä esitti Heikki Kinnunen.
Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin...
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://...
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Käytetyin kirjojen listaamiseen käytetty sivu lienee Goodreads, toiseksi yleisin taas lienee LibraryThing. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn - eli Goodreads taitaa olla kuin kirjojen Last.fm, LibraryThing taas kuin kirjojen Discogs. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Miellyttävin sivusto selviää vain kokeilemalla, mutta vastaaja itse on ainakin ollut tyytyväinen Goodreadsin puhelinsovellukseen ja sen listaus- ja arvostelumahdollisuuksiin.
https://www.goodreads.com/
https://www.librarything.com/
Käsitit oikein. OUTI-kirjastoista voi lainata OAMK:n ja Oulun yliopiston kirjaston korteilla. Kortit täytyy ensin rekisteröidä OUTI-tietokantaan. Ota henkilöllisyystoditus mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava, 2000) saa seuraavat tiedot nimestä Keinonen: "1500-luvulta asti on Ristiinassa ollut Keino- eli Keinokangas-niminen talo. Nimen on arveltu sisältävän pyydystä merkitsevän sanan. Murteissa keino onkin 'polku, ansa, eräpolku'. A.V. Koskimies mainitsee Keinosen Ruskealasta, Liperissä 1642 Oloff Keinonen, Oulussa 1640 Matz ja Påfuell Keinonen."
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä Aleksi-artikkeliviitetietokanta, josta voi hakea viitteitä asiasanalla, tässä tapauksessa yrityksen nimellä. Aleksi on aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, josta Seuran ja Suomen Kuvalehden artikkelit löytyvät. Tietokanta antaa haulla viitteet artikkeleihin ja lehdet löytyvät Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta tai Helsingin Yliopiston kirjastosta. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm
Aleksi-tietokanta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneilta, jonne voi varata käyttöaikoja tai haku voidaan tehdä virkailijan avustuksella kirjastojen tietopalvelussa. Kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Helsingin Sanomat on varastoitu...
Rosee- eli teneriffan- eli aurinkopitsin teko-ohje löytyy Internetistä google-haulla mm. sivulta http://www.pikku-k.vuodatus.net/blog/category/Rosee-pitsin+ohje .
Kauneimmat käsityöt 2 -kirjasta (1975) löytyy myös pitsin valmistusohje (s. 298-304).
Jotkut kirjasto saattavat ottaa vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen tulevat yleensä vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat.
Monissa kirjastoissa on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi. Listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste, löydät Helmet-palvelusivustolta, Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Seuraavista kirjoista saat tietoa 1940-luvun lastenkirjallisuudesta:
NUORTENKIRJA Suomessa ennen ja nyt - WSOY, 1966
LAPPALAINEN, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus - W+G, 2. uud.p. 1979
SUOMEN kirjallisuushistoria 3.- SKS, 1999
HEIKKILÄ-HALTTUNEN, Päivi: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi - SKS, 1999
PIENI suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia - Tammi, 2003
HUHTALA, Liisi: Ilosaarten seutuvilta - BTJ Kirjastopalvelu, 2004
LASTENKIRJA aikansa kuvastimena - BTJ Kirjastopalvelu, 2005
Seuraavista linkeistä pääset TY:n, SNI:n ja Turkuamk:n kirjastojen kautta opinnäytteisiin.
http://kirjasto.utu.fi/
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/prohje.htm
http://www.turkuamk.fi/kirjasto/
Hei!
Teos on julkaistu vasta toissa päivänä 24.4, joten se ei ole ehtinyt vielä kirjastoihin. Kirjaa varmasti hankitaan ainakin osaan kirjastoja, mutta siihen menee aikaa muutama viikko. Kannattaa tiedustella kirjaa uudelleen tai katsoa Helmetistä toukokuun puolenvälin tienoilla.
Mukavia sarjoja 10-vuotiaille ovat esimerkiksi:
Gahrton, Måns: Hotelli Kultainen Mysteeri.
Kolu, Siri: Me Rosvolat.
Nopola, Tiina & Sinikka: Risto Räppääjä.
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja (Supermarsu).
