Zaghrouta eli ululointi (engl. ululation) on vuosituhansia vanha, vahva tunteen ilmaisu, jota kuulee iloisissa juhlatilaisuuksissa, esimerkiksi häissä. Kyseessä on voimakas korkea ääni, jota värisytetään kielellä. Se kuulostaa pitkältä "ulululu"-äänteeltä. Perinne elää yhä vahvana mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa.Suomenkielisellä Wikipedia-sivulla on kuvailu siitä sekä videonäyte. Lisää esimerkkejä löytyy Youtubesta hakusanoilla zaghrouta ja sound.
Thaimaasta on suomeksi varmaan eniten juuri matkaoppaita, mutta jonkin verran löytyy myös muuta kirjallisuutta. Selailun perusteella ei näytä oikein olevan thaimaalaisten tai thaimaalaisesta näkökulmasta kirjoitettuja teoksia, enemmänkin suomalaisten Thaimaasta kirjoittamia. Tällaisia tapoja, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä teoksia olisi ainakin olemassa:
Hymyillään kun tavataan : faktaa ja fiktiota Thaimaahan tuleville suomalaisille / Kaisa Pudas
Kaakkois-Aasia : historia ja kulttuurit / Marja-Leena Heikkilä-Horn, Jukka O. Miettinen
Kohtalon lait eivät katoa : elämää Pohjois-Thaimaan kylissä / Matti Sarmela
Kulttuuriälykäs bisnesviestijä Aasiassa ja Amerikassa / Unna Lehtipuu
Matkaopas historiaan : Kaakkois-Aasia / J. M. Barwise...
Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä".
Lilius viittaa Ateenan – ja yleensä Kreikan – miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen saaman koulutuksen...
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen lännenkirjallisuuden...
Elinsiirto on vaativa kirurginen toimenpide, jossa potilaan kehoon siirretään kokonainen tai osittainen elin. Jo kertaalleen siirretyn elimen siirtäminen edelleen uudelle potilaalle kuulostaakin varsin riskialttiilta
Verkkoartikkelien mukaan muutama tällainen operaatio vuosittain kuitenkin suoritetaan. Todennäköisimmin mahdollisuus siihen on tilanteessa, jossa potilas on sairauden myöhäisessä vaiheessa saanut uuden maksan tai munuaisen. Mikäli hän kuitenkin kuolee pian elinsiirron jälkeen ja kuolema ei aiheudu siirretystä elimestä, voi jo kertaalleen siirretyn elimen kierrätys toiselle potilaalle olla mahdollista. Ongelmatonta se ei ole. Kertaalleen siirretty elin on jo saanut kestää edellisen siirto-operaation ja kudokset ovat ehtineet...
Minullakaan ei ole Helsingin isojen kirjastojen tarkkoja kokoelmamääriä (ehkä joku ne pystyy kaivamaan esiin ja lisäämään tähän vastaukseen), mutta kyllä Oodi kuuluu isojen ryhmään kuin Pasila, Töölö, Itäkeskus, Kallio ja Malmi. Ehkä kokoelman suuruutta hahmottaa silti paremmin vertailu itsenäisiin naapurikuntiin, joista saa tarkkoja tilastotietoja osoitteesta tilastot.kirjastot.fi.
Radanvarsikunnista Järvenpäällä ja Keravalla on noin 150 000 kirjan kokoelmat, Riihimäellä melkein 200 000. Kirkkonummi on edellisiä hieman pienempi, noin 140 000 kirjaa, Lohja taas huomattavasti suurempi 290 000. Oodia hitusen isompi on Sipoon kokoelma, sitä pienempiä ovat mm. Kauniainen, Askola, Mäntsälä ja Myrskylä. Oodi on siis Helsingin sisällä "suuri",...
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien valtaa ja suuryritysten...
Halosen ensimmäisen kauden ulkopoliittisista kannanotoista voisi varteenotettavana ehdokkaana tarjota vuonna 2002 kärjistynyttä Irakin tilannetta.
Irakia vaadittiin päästämään maahan YK:n asetarkkailijoita aiemmin asetetun asevientikiellon valvomiseksi. Ranskan, Saksan ja Venäjän johtama ryhmä oli valmis antamaan asetarkkailijoille lisäaikaa. EU:n sisällä näkemykset kuitenkin jakautuivat niin, ettei yhteistä kantaa saatu muodostetuksi. Yhdysvallat sen sijaan vaati YK:n turvallisuusneuvostolta voimankäytön oikeuttavaa päätöslauselmaa. Kun se ei sitä saanut, presidentti Bush esitti maailmanjärjestön yleiskokouksessa selkeän uhkavaatimuksen: joko Irakia vastaan ryhdytään toimiin tai Yhdysvallat toimii tarpeen vaatiessa yksin. Bush perusteli...
Helmet-kirjastojen kokoelmista suomeksi tekstitetty minisarja vuodelta 1985 on lainattavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1973439__SPimeyden%20ytime…
Sangen tunnollisesti näyttäisi Bronowskin suomentaja Antero Manninen englanninkielistä alkutekstiä ja sen toistoja seuranneen:
"The personal commitment of a man to his skill, the intellectual commitment and the emotional commitment working together as one, has made the Ascent of Man."
Suomalaisia tinaleimoja löytyy netistä ainakin tältä sivustolta: https://macacke.com/finnishpewter/home/marks-a-z.html#. Osasta valmistajia löytyy lisätietoa linkin takaa, mutta Karjalan tinasta valitettavasti ei.
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy digitoituna Karjalan tinan kuvitettu hinnasto vuodelta 1933: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/347949?page=1. Omistajaksi nimetään veljekset Koivula. VirtuaaliViipuri 1939 -sivuston mukaan osoitteessa Uudenportinkatu 7 on sijainnut sekä Oy Veljekset Koivula (hopea-, uushopea- ja tinateoksia) että Karjalan Tina: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/block/7/plot/70.
Vanessa Brettin Phaidon guide to pewter -kirjassa (1981) esitellään tinaesineitä Yhdysvalloista ja...
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
Jokaisella kiinteällä aineella on ns. pituuden lämpötilakerroin, joka ilmoittaa kuinka paljon metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhdellä asteella.
lämpötilakertoimia:
alumiini 0,000 023
hopea 0,000 019
kupari 0,000 017
messinki 0,000 020
teräs (rauta) 0,000 012
puu 0,000 005 - 0,000 030
Metrin mittaisen terästangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 012 metriä, eli 0,0012 cm, eli 0,012 mm.
Puun lämpötilakertoimen vaihteluväli johtuu käytetystä puulajista.
Muusikoiden.net -keskustelupalstalla on pohdittu aihetta, keskustelijoiden kokemukset vaihtelevat. Keskustelut löytyvät hakusanoilla: kitara lämpötilan. Yleisin toteamus tuntuu olevan, että ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa...
Lyhyesti Tunturipyörän historiaa löytyy Turun kaupungin historia -sarjan osasta 1918-1970:ensimmäinen nide (kirjoittanut Veikko Laakso). Kotimaisten artikkelin viitetietokannasta Artosta löytyy 5 viitettä: Perttu, Paavo: Robotin myötä työ inhimillistynyt - Tuottavuus 1989: 3; Kuva, Heikki: Virkamiehen valinta - Tekniikan maailma 1984; Kuva, Heikki: Tunturi terästää otettaan - Finn sport 1983: 8; Tunturipyörä oy ketterä 60-vuotias - Finn sport 1989: 9; Repo, Elias: Tunturipyörän uusi toimitusjohtaja Pekka Pystynen - Kauppalehti-optio 1966: 7. Yrityksellä näyttää olevan oma lehti Tunturipyörä 1991-.
Googlen avulla hakien löytyi tieto, että Turun maakuntamuseo on saanut tehtaan aineistoa kokoelmiinsa ja siinä yhteydessä dokumentoinut tehtaan...
Valitettavasti Joel Hallikaisen säveltämän laulun Äidille nuotteja ei ole julkaistu, eikä laulu sisälly mihinkään nuottikokoelmaan.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Kyllä sisältää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankista (https://fineli.fi/fineli/fi/index) voit muun muassa tarkastella raaka-aineiden kaliumpitoisuuksia. Tästä linkistä löydät tietoa siitä, miten paljon kaliumia eri lihoissa on:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2192&ingredientClass=MEATTOT&ingredientClass=BEEF&ingredientClass=PORK&ingredientClass=LAMM&ingredientClass=POULTRY&ingredientClass=SAUSAGE&ingredientClass=SAUSCUTS&ingredientClass=MEATCUTS&ingredientClass=MEATPROD&ingredientClass=GAME&ingredientClass=OFFAL
1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista
Veistos on Armas Hutrin tekemä Sortavalan seminaarin muistomerkki vuodelta 1965 ja sen nimi on Tiedon lähteellä. Sen tarkka sijainti on JOensuussa Länsikadun varrella, Kuopiontien ja Tulliportinkadun välissä sijaitsevassa puistossa. Veistoksesta löytyy lisää tietoa Joensuun taidemuseon sivulta
http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=38
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä joitain lukusuosituksia kovasta scifistä, toivottavasti listan kirjat miellyttävät:
Alastair Reynolds: Jäänpuskijat, Aurinkojen huone
Hal Clement: Painovoima 700
Octavia Butler: Aamunkoitto
Pratchett Terry ja Baxter Stephen: Pitkä maa -sarja
Dan Simmons: Hyperion-sarja
Tim Powers: Anubiksen portit
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
