Kirjastosta voi tosiaan lainata nykyään paljon kaikenlaista, vaikka kirjat ovat toki pitäneet pintansa kirjaston ykköstuotteena. Kirjojen lisäksi yleisimpiä lainattavia ovat lehdet, kartat, CD-levyt ja DVD-levyt. Vanhoja VHS-videoitakin ja lp-levyjä löytyy vielä jonkin verran, samoin CD-ROM-pelejä ja tietokoneohjelmia. Uudempaa valikoimaa edustavat blu-ray-levyt, konsolipelit ja e-kirjat. Helsingissä Pasilan ja Malmin kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä saa lainaan myös e-kirjanlukulaitteita.
Kirjastosta saa lainattua myös monenlaisia esineitä, vaikka niitä on hyvin vähän suhteessa perinteisempään aineistoon. Kasseja saa lainattua monista kirjastoista, jos niitä vain sattuu olemaan paikalla. Sateenvarjoja oli taannoin myös lainattavissa,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Hirvonen perustuu sanaan ”hirvi”. Itse asiassa Hirvi-alkuisten nimien arvellaan esiintyneen jo muinaissuomalaisilla etunimenä, kuten myös sen johdos ”hirvoi”, joten sukunimen perimmäinen tausta on hyvin syvällä menneisyydessä. Arvelevatpa jotkut tutkijat niiden perustuvan muinaisiin heimototeemeihinkin.
Molempien muotojen pohjalta on muodostettu paikannimiä ja sitten sukunimiä. Nimissä on tosin eri-ikäisiä kerrostumia, ja siksi osa Hirvonen-sukunimistä voi olla kohtuullisen uuttakin perua. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Hirvosista ovat Kiteen Anders Hirwoinen vuodelta 1541 ja Pellon Anders hiruoin vuodelta 1602. 1500-luvulla nimi oli yleisimpiä...
Nykysuomen sanakirjan (WSOY 1978) mukaan lautsa on runollinen tai murteellinen ilmaisu ja tarkoittaa lavitsaa, siis istuin- tai makuulavaa. Ilmaisu "kelle joudut lautsan laulajaksi" viitannee tulevaan puolisoon, ainakin Väinämöinen kosii Kalevalassa Pohjolan neitoa pyytämällä häntä tulemaan "joka lautsan laulajaksi". Ks. Kalevalan 8. runo Suomalaisen kirjallisuuden seuran www-sivuilla http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&l=1
"Kanssa kukkakuinen" on ilmeisesti painovirhe, ainakin nuottikokoelmassa Kotimaisia yksinlauluja 1 kyseinen laulun kohta kuuluu "Kaikki seisoi kumminasi kansa kukkakuinen". Mahdollisesti ilmauksella tarkoitetaan kukkaista kansaa eli kukkivaa luontoa. Ainakin laulun ruotsinnoksen sama kohta "Landet i sin blom...
Hämähäkki on saanut aikojen saatossa moninaisia ja keskenään hyvin ristiriitaisiakin merkityksiä. Selitystä piirretylle hämähäkkisymbolille ei valitettavasti löytynyt, mutta jotain voinee päätellä alla kuvatuista hämähäkin yleisesti symboloimista asioista.
Varsinkin Euroopassa hämähäkkiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia kuten epäonnea, pahuutta ja kuolemaa, sillä aikoinaan niiden kuviteltiin levittävän sairauksia, kuten ruttoa. Muualla maailmalla hämähäkki nähdään useammin myös hyvänä, sillä se saalistaa kärpäsiä, jotka usein yhdistetään sairauteen, mädänneisyyteen ja pahaan. Islamilaisessa kulttuurissa valkoisia hämähäkkejä pidetään hyvinä, mustia pahoina (tämä onkin ainut löytämäni viittaus valkoiseen väriin). Vanhassa...
Tässä pieni listaus romaaneista, joissa kissa on merkittävässä osassa. Kirjat ovat eri genreistä, toivottavasti löydät näistä jotakin mukavaa luettavaa!
Amory, Cleveland: Kissa, joka tuli jouluksi kotiin
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelmat
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan
Capuzzo, Michael: Sydämeni kissa
Grass, Günter: Kissa ja hiiri
Herriot, James: Elämäni kissat (novelleja)
Hiraide, Takashi: Kissavieras
Hoffman, E. T. A.: Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa
Hunter, Erin: Soturikissat -sarja
King, Stephen: Uinu, uinu lemmikkini
Lessing, Doris: Kissoista
Michie, David: Dalai-laman kissa
Mäkinen, Heidi: Ei saa mennä ulos saunaiholla
Natsukawa, Sōsuke: Kissa joka suojeli kirjoja
Statovci, Pajtim: Kissani...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla säilytetään Turun Sanomia vuoden ja kuluvan kuukauden ajan irtonumeroina ja sidottuna kolme vuotta. Mikrofilminä meiltä löytyvät kaikki ilmestyneet Turun Sanomat. Uutistorilla on paikanpäällä 17.1.1977- lähtien, näitä vanhemmat lehdet ovat saatavilla varastostamme. Voit tarkemmin tiedustella lehdistä ja mikrofilmeistä uutistorin palvelupisteen numerosta 02-2620621.
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Erik Söderblomin Loppiaisaaton uusimpaan suomenkieliseen laitokseen laatimassa esipuheessa kerrotaan, että Shakespearen alkuperäinen ajatus oli antaa näytelmän nimeksi What you will (Miten vain haluatte, Toiveidenne mukaisesti, Tilauksesta, Pyynnöstänne, Mieliksenne, Sitä saa mitä pyytää). On esitetty, että näytelmä oli kuningatar Elisabethin tilaustyö hovin piirissä esitettäväksi ja että alkuperäisen nimen olisi tarkoitus viitata tähän kuninkaalliseen pyyntöön.
Suunniteltu nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, sillä John Marston oli sen kirjoitusprosessin aikana kantaesittänyt oman samannimisen näytelmänsä. Tämän vuoksi Shakespeare liitti oman työnsä nimeen alkuliitteen Twelfth Night (Loppiaisaatto), ja näin siitä tuli Twelfth Night...
Elle-nimeä on annettu Suomessa reilu tuhat. Usein tuhannella nimellä pääsee jo almanakkaan, joten voi olla että Ellekin sinne vielä tiensä löytää. Luonteva päivä olisi mainitsemasi Ellenin nimipäivä 10.2., koska Elle on lyhentymä Ellenistä. Nythän 10.2. nimipäiviään viettävät Elina, Ellen, Elna, Ella, ruotsinkielisessä myös Elin ja saamenkielisessä Elle, Ello ja Ellá. Kaikki muodot ovat muunnoksia Helena-nimestä, tosin Elle-nimen voi ajatella viittavaan myös ranskan kielen pronominiin elle ('hän' naisesta).
Lähde mm. Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Televisiolähetykset laajenivat koko maan kattaviksi verrattain nopeasti. Viidessä vuodessa (1958-63) televisio saatiin neljän miljoonan suomalaisen ulottuville.
Varsinkin 1960-luvulle tultaessa aloittaneet uudet suurasemat laajensivat television näkyvyyttä nopeasti. Esimerkiksi Ylöjärven suuritehoinen lähetin levitti katselualueen liepeet Vaasan ja Keski-Suomen lääneihin saakka. Syksyllä 1961 Lapuan asema toi television näkyviin Etelä-Pohjanmaalla, ja ennen joulua aloittivat vielä Jyväskylän ja Kuopion asemat. Vuoden lopussa television näkyvyysalueella asui yli kolme miljoonaa suomalaista, kun määrä ennen Ylöjärven suurasemaa oli ollut noin 1,7 miljoonaa.
Vuonna 1962 Joutsenon lähetin toi Etelä-Karjalan television piiriin ja Kolin lähetin...
Nykyinen sanomalehti Pohjalainen on ilmestynyt 1902 - 1984 nimellä Vaasa. Lehdet on mikrofilmattu, ja maakuntakirjastojen kokoelmissa on oman alueensa sanomalehtien mikrofilmirullat. Siis Vaasan pitäisi olla Vaasan kaupunginkirjastossa ja Savon Sanomien Kuopion kaupunginkirjastossa. Mikrofilmirullat voi pyytää tarvittaessa kaukolainaan, ja niitä lukiessaan asiakas tarvitsee kirjaston lukulaitteen. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa kirjastossaan.
Kappale tunnetaan myös nimellä Sydänvika Rock. Etsin sanoja molemmilla nimillä mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Helmet-tietokannasta ja internetistä, mutta tuloksetta.
Kappale löytyy kuitenkin levyltä The Mopott show, saatavuus Helmet-kirjastoista ks.
cd-muotoisena: http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott/tmopott/1%2C1%2C2%2CB/frameset&…
lp-levynä:
http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott+show/tmopott+show/1%2C1%2C2%2CB…
Valitettavasti cd-levyn esiteliitteessäkään ei ollut laulun sanoja. Lp-levyn mahdollista esitettä tms. en pystynyt tarkistamaan, koska se on tällä hetkellä lainassa.
Charles Bukowski syntyi 16.8 1920 Saksassa ja kuoli Yhdysvalloissa 9.3 1994 vietettyään erittäin värikkään elämän. Ennen kirjailijanuraansa hän toimi mm. postimiehenä ja toimittajana. Bukowskin sanotaan olevan 60-luvun beatsukupolven keskeisiä avantgardisteja, jonka tuotanto on voimakkaasti omaelämäkerrallista.
Suomennettuja teoksia:
-Rendezvous
-Siinä sivussa
-Vitsit vähissä
-Amerikan matadori runoja 1969-1974 -
-Hollywood
-Kaupungin kaunein tyttö ja muita kertomuksia
-Lehtileikkeitä
-Lounaalla
-Naisia
-Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten
-Postitoimisto
-Pulp
-Pystyssä kaiken aikaa
-Rakkaus on koira helvetistä runoja
Bukowski on myös kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksen Barfly (ja näyttäytyi elokuvassa itsekin).
Paljon lisää...
Verotus on pääsyy ulkomailla sijaitsevan offshore- yhtiön perustamiseen. Mikäli yhtiö sijaitsee kokonaan ulkomailla, ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa, verotetaan yhtiötä kyseisen maan verotusperiaatteiden mukaan riippumatta omistajan tai omistajien kansallisuudesta. Verotusta voidaan kiertää (tai näkökulmasta riippuen suunnitella) myös siirtohinnoittelulla, jolloin Suomessa verotettava osuus kevenee.
Pääkaupunkiseudun verotoimiston yritysverotuksesta vastaavan veroasiantuntijan mukaan offshore- yhtiöiden valvomiseksi on perustettu väliyhtiölainsäädännöksi kutsuttu säädös, jolla pyritään estämään veronkierto. Säädöksen ulkopuolelle on kuitenkin jätetty joitakin toimialoja.
Laajan oloisen englanninkielisen tietopaketin offshore-...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Tytti” pohjautuu luultavasti sanaan ”tyttö” ja on sen hellittelymuoto. Nimeä on myös vanhastaan käytetty Tyyne-nimisten lempinimenä, joten nimi on saattanut tulla sitäkin kautta. Virallisena etunimenä ”Tytti” on esiintynyt 1900-luvun alkupuolelta asti, vaikka se onkin päässyt almanakkaan vasta 1984.
Mistä sana ”tyttö” on sitten peräisin? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että se on johdettu sanasta ”tytär”. Sen merkitys on deminutiivinen eli pienuutta merkitsevä, jolloin ”tyttö” olisi merkitykseltään ’pieni tytär’. Sana ”tytär” on balttilainen laina mutta sen verran vanha, ettei...
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa...
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa teetä...
Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540. Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.
Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan...
Tällainen tapa todennäköisesti palautuu sukunimikäytänteidemme muotoutumisvaiheeseen ja erityisesti siihen, että ihmisiä on kutsuttu paitsi etu- ja sukunimeltä myös talonnimeltä: "Hannan pirtti oli kauniissa männikössä tiukan metsän reunassa. Siitä pirtti sai nimen Mäntylä ja Hanna nimen Mäntylän Hanna. Nimeä käytettiin niin yleisesti, että kaikki kyläläisetkään eivät tietäneet, että se ei ollut Hannan oikea nimi. Joku saattoi käyttää sitä jopa Hannan kuullen. Silloin Hanna huomautti kipakasti: 'En minä ole mikään Mäntylän Hanna. Minä olen neiti Johanna Sungren."
Läheskään aina varhaiset sukunimet eivät osoittaneet mitään sukua, vaan vaikkapa juuri sitä, missä asianomainen asui. Esimerkiksi torpparia kutsuttiin sen torpan nimellä, missä...
