Kirjaa ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kansalliskirjastossa on vain kirjastossa luettava kappale. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos menet lukemaan heidän kirjaansa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska pääkaupunkiseudulta ei löydy lainakappaleita, voit pyytää kirjan kaukolainaksi muualta maasta. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainauksesta ja kaukolainalomake löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Elokuvissa vilahtavat ylimääräiset pallot tai ristit olivat entisaikoina elokuvateatterien koneenkäyttäjiä varten filmeihin tehtyjä "varoitusmerkkejä", jotka ilmaisivat, että filmikela on loppumassa ja että on aika käynnistää seuraava kela. Yhdelle filmikelalle mahtui 35 millimetrin filmiä noin 10 minuutin ajaksi (mykkäelokuvaa noin 15 minuutiksi), joten pitkien elokuvien keskeytymätöntä esitystä varten elokuvateattereissa oli kaksi projektoria, ja koneenkäyttäjän tehtävänä oli huolehtia mahdollisimman saumattomasta siirtymästä projektorilta toiselle. Meneillään olevan kelan lopun lähestymisen osoittamiseksi kehitettiin vuosien mittaan useita erilaisia menetelmiä, joista filmiin itseensä tehdyt merkinnät olivat yleisin tapa viestiä...
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika...
Bassokitaran soitonoppaat löytyvät kirjaston hyllystä luokasta 78.69 ja 78.6907. Esim. seuraavat oppaat löytyvät Kyyti-tietokannasta:
-Dean, Dan (opett.): Sähköbasso : Dan Deanin uusi bassokoulu
-Engblom, Janne: Rock & pop basson alkeet: harjoitusvihko
-Kinnunen, Jussi: Rockbasso-treenejä
Myös muuta materiaalia löytyy, esim. tämä dvd-levy:
-Kringel, Chris (opett.): Play bass today!
Kiitokset visaisesta kysymyksestä. Vastaus riippuu pitkälti kysymyksen määrittelystä. Lasketaanko esimerkiksi mukaan vain yhden taiteilijan yhteen tilaan tekemät teokset vai lasketaanko myös vaikkapa muraalit ja muut seinämaalaukset? Olen kysynyt asiaa lukuisilta alan asiantuntijoilta. Seuraavassa joitakin heidän ehdottamiaan vaihtoehtoja.
Lennart Segerstråle maalasi 1930-luvulla Gösta Serlachiuksen toimeksiannosta kolme freskoa Mänttään. Suurin niistä on Kirjallisuuden synty –niminen kattomaalaus (400 x 1500cm). Kaksi muuta maalausta ovat nimeltään Maa ja Metsä. Voidaan kuitenkin keskustella siitä, muodostavatko nämä kolme freskoa teossarjan, sillä ne sijaitsevat eri rakennuksissa.
Segerstrålen maalaama Varkauden kirkon Tulkoon sinun...
Ehkä lakien etsimistä helpompaa olisi kysyä apua vammaisjärjestöistä. Invalidiliiton vammaisten neuvontapalvelu lupaa, että "Invalidiliiton asiantuntijat auttavat vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinua eteenpäin oikean tahon puoleen", ja se vaikuttaisi hyvältä reitiltä päästä asiassasi eteenpäin.
Sekä Tapiolan että Sellon kirjastossa saa LP-levyt digitaaliseen muotoon.
Lisätietoja Sellon kirjastossa: p. 09 816 57615
Varaa itsellesi aika digitointilaitteelle Tapiolan kirjastosta: p. 09 8165 7300.
Kyseessä on varmaankin Steven Caldwellin kirja Avaruuden vartijat (Kirjayhtymä, 1981). Samaan sarjaan kuuluu kolme muutakin kirjaa: Avaruuden muukalaisia, Näkymätön planeetta ja Tähtien sankarit.
Jokaisella on oikeus saada hautasija kotikuntansa evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalta tai sen tunnustuksettomalta hauta-alueelta. https://minedu.fi/hautaustoimi
Evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita (Hautaustoimilaki 2. luku, 3. pykälä).
Myös ortodoksinen seurakunta, valtio, kunta tai kuntayhtymä voi ylläpitää hautausmaata (3. luku, 7. pykälä).
Hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta (sama, 5. pykälä).
Muut uskonnolliset tai uskonnottomat yhteisöt voivat anoa lupaa perustaa hautausmaa. Hautapaikka voi olla myös yksityinen. Näistä luvista päättää...
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’.
Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä...
Kyseessä on katkelma Pablo Nerudan runosta Alberto Rojas Giménez viene volando (kokoelmasta Residencia en la tierra II, 1931-1935). Pentti Saaritsa on suomentanut runon nimellä Alberto Rojas Jiménez saapuu lentäen. Runo on luettavissa teoksista Pablo Neruda: Runoja (1964) sekä Pablo Neruda: Valitut runot (1983).
Pablo Neruda: Valitut runot (1983)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.neruda.uchile.cl/obra/obraresidencia2i.html
Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
Kappale löytyy ainakin levyltä Vaaras-Perttunen, Liisa: Omalle äidilleni, julk. v. 2000.
Pikku Liisa niityllä kukkia taittaa.
Pikku Pekka aidalta hälle huudahtaa:
"Kuules tyttö tanssikaamme,
tanssikaamme, tanssikaamme,
yhdessä nyt tanssikaamme
kunnes ilta saa!"
"En mää taida tulla, ei aikaa oo mulla,
turha vaiva sulla on mua odottaa.
Poimin päivänkakkaroita, kaunokkeja, sauramoita.
Kukkakimpun sitten multa
äiti-kulta saa."
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim...
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä...
Tietoa etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
BEATRICE
Johtuu latinan sanasta beatus, joka merkitsee onnellista ja autuasta.
ISABELLE
Ranskalainen muunnos nimestä Elisabet (kaunis Elisabet), joka taas on alunperin hebrealainen nimi, joka tarkoittaa ’Jumala on valani’ tai ’Jumala antaa avun’.
PRICILLA
Laajentuma Priscasta, joka on latinaa ja tarkoittaa aikaisempaa, entistä, vanhempaa.
TONI
Lyhentymä nimestä Anttoni, Anton, joka pohjautuu roomalaisesta suvunnimestä Antius johdettuun henkilönnimeen Antonius. Antius-nimen alkuperää ei tunneta. Erään tulkinnan mukaan sen taustalla olisi kreikan kukkaa merkitsevä sana anthos.
JESSE...
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Mainitun tyyppinen kädenlämmitin sisältää ylikylläistä natriumasetaattiliuosta geelinä. Liuoksessa kuumaan veteen on lisätty niin paljon suolaa kuin siihen tuossa lämpötilassa pystyy liukenemaan. Jäähtyessään kylläinen liuos muuttuu ylikylläiseksi eli siinä on enemmän natriumasetaattia kuin siihen voisi liueta. Ylikylläinen liuos on epävakaa ja pyrkii kiteytymään.
Kun metallilevyä taivutetaan, siitä irtoaa metallihiukkasia. Hiukkaset toimivat kiteytymispisteinä ja laukaisevat nopean kiteytymisreaktion natriumasetaattiliuoksessa. Natriumasetaatin muuntuminen kiteiseen muotoon on eksoterminen reaktio eli siinä vapautuu lämpöä. Jäähtynyt kädenlämmitin voidaan aktivoida uudelleen lämmittämällä sitä, jolloin geelin kiteet liukenevat uudelleen...
