Aiheesta ei ole kovin paljon kirjoitettu, mutta jotain sentään löytyi:
Raukko, Elina: Morsiamen koristautuminen kertaa hyvin sidontahistoriaa. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 26-29.
Raukko, Elina: Saksalaisilla pitkä morsiussidonnan historia. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 22-23.
Myös kirjassa Häät (951-718-632-7) kerrotaan kukkien käytöstä häissä.
Asiaa voi lähestyä myös valokuvauksen kannalta. Esim. seuraavissa hääkuvausta käsittelevissä artikkeleissa on tietoa myös hääkukista ja koristeista:
Tiirola, Liisa: Vanha hääkuva kertoo. Valokuvauksen vuosikirja 1973, s. 124-131.
Savia, Savu: Ikuistettua rakkautta - 1800-luvun ja 1900-luvun alun häävalokuvat. Sukuviesti 2/2003, s. 10-13.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI) kautta löydät tiedon suomennoksista. Kannattaa etsiä kirjailijan kautta: vanhemmista teoksista ei välttämättä ole viety tietokantaan alkuteoksen nimeä.
Fennica kertoo julkaistusta tuotannosta. Tietoa teoksen saatavuudesta kirjastojen tai kirjakaupan kautta ei sieltä löydy.
Kirjastojen saatavuustiedot löytyvät Frank-monihaun kautta. Voit hakea esimerkiksi maakuntakirjastojen tai yliopistokirjastojen tietoja:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kovin nopea tämä hakutapa ei kyllä välttämättä ole.
Lorna Hillin "Sadlers Wells" -sarjasta on ilmestynyt suomenkielellä toistaiseksi vain yksi osa: "Unelmat toteutuvat, Veronica". Kaiken kaikkiaan sarja kattaa huimat 14 osaa. Näet osien englanninkieliset nimet esimerkiksi täältä: http://www.collectingbooksandmagazines.com/hill.html
Suomenkielisen teoksen julkaisu- ja kustannusoikeudet ovat Gummeruksella. Voit kysyä suoraan heiltä, onko mahdollista, että sarjan muitakin osia suomennettaisiin tulevaisuudessa.
Voit esittää toiveesi joko sähköpostitse info@gummerus.fi tai täyttämällä sähköisen lomakkeen verkossa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=293&component=/accontacts/contac…
Kyllä oli. Miehitetty Viro siirtyi Moskovan aikaan elokuussa 1940. Sodan aikana Viro oli muutamia vuosia Saksan ajassa ja palasi Moskovan aikaan syyskuussa 1944. Syyskuussa 1989 Viro siirtyi Itä-Euroopan aikaan (EET) eli samaan aikaan kuin Suomikin (UTC+2). Molemmissa maissa oli myös elokuussa 1991 käytössä kesäaika (DST, +1).
Lähteet:
Estofennia: https://estofennia.eu/yhteinen-aika-1921/
Time and Date -sivusto: https://www.timeanddate.com/time/zone/estonia/tallinn?year=1991
Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin (visitseinajoki.fi). Etelä-Pohjanmaan murteesta löytyy kirjoja ja ne ovat lueteltuna tässä alla:
Eheroon, taharoon. Karhu. 1998. WSOY.
Lakeuden murresanakirja. toim. Vesala & Väkevä. 2010. Vantaa : 4 print.
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. julk. Kotikielen seura ja Sanakirjasäätiö. 1953. WSOY.
Suomen murrekirja. toim. Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola. 2013. Gaudeamus.
Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin. Tervonen. 2009. Gummerus.
Calpurnia Taten ystävä saattaisi hyvinkin pitää L. M. Montgomeryn tyttökirjaklassikoista, Anna- ja Runotyttö-sarjoista. Niissä on samanhenkistä vanhan ajan elämää ja itsenäiset, ei aina annettuihin muotteihin taipuvat päähenkilöt.
Henna Helmi Heinosen IceLove-sarja kertoo muodostelmaluistelua harrastavista tytöistä ja heidän elämästään. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Nellyn uudet kuviot. Sarjan eri osissa on päähenkilönä aina joku joukkueen jäsenistä.
Myös Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarjassa päähenkilö vaihtelee. Sarjan kuudessa osassa tarinansa saavat kertoa vuorollaan kukin uusperheen sisaruksista.
R. J. Palacion Ihme kertoo Augustista, jonka kasvot ovat vakavasti epämuodostuneet. Muuten hän on aivan tavallinen poika, mutta...
Synnyin kauaksi äidistäni ilmestyi alunperin Siikalan kokoelmassa Kenellä on kotinsa kaukana (Otava, 1975). Se on julkaistu myös Siikalan kolme runokokoelmaa yksiin kansiin kokoavassa kirjassa Elämän ikäsi, nukut tai valvot : runoa, mietettä 1975-1985 (Otava, 1989). Näiden lisäksi se on mukana muun muassa kotimaisten äitirunojen antologiassa Äideistä parhain : runoja äidille (Otava, 2001).
Kyse on ilmeisesti kosketinsoitinten soitonoppaista. Valitettavasti sellaista alkeisopasta, johon kuuluisi äänite, ei löytyne pääkaupunkiseudun kirjastojen, ns Helmet-kirjastojen, kokoelmista. Voitte itse tutkia osoitteessa http://www.helmet.fi soitonoppaitten sijaintitietoja. Valitkaa Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään esim "kosketinsoittimet soitonoppaat" tai "kosketinsoittimet alkeet". Näin saatte viitteet esim kirjasta Sointujen salaisuus : Sointuopin alkeet ilman nuotteja : 48 sointua pianolle, pianoharmonikalle, uruille ja muille kosketinsoittimille Myös kirjan Playing the piano and keyboards tiedot löytyvät Helmet-hausta. Jälkimmäinen löytynee tällä hetkellä kirjasto Omenan lastenosastolta, lastenaineistotiedustelut p. 816 57726.
HelMet-kirjaston jokaisella kaupungilla on oma keskitetty hankintaosastonsa, jonne voi tarjota aineistoa ostettavaksi. Vantaalla hankinta- ja luettelointiosasto on Tikkurilan kirjastossa, http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;491.
Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vastaavien osastojen tiedot löytyvät kunkin kaupungin kirjaston kotisivuilta "yhteystiedot" -kohdalta. Myös muilla kaupungin- ja kunnankirjastoilla on oma hankintapolitiikkansa, yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi:n osasta Kirjastot. Kirjastot.fi-toimituksesta voi pyytää excel-listan Suomen kirjastojen yhteystiedoista, osoitteella toimitus@kirjastot.fi. Sitä luovutetaan harkinnan mukaan, ks. lisää täältä http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen/
Soitinten käytön kielto ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei ole aivan ehdoton, mutta tarkkaan ottaen vain ihmisen ääntä pidetään kyllin aitona soittimena.
https://ort.fi/tutustu-ortodoksiseen-kirkkoon/kirkkolaulu
Tällaisen oletuksen todentaminen ei ilman perusteellisia tutkimuksia liene mahdollista, ellei joku satu tuntemaan runoilija Leons Briedisiä ja pääse tältä kysymään. Briedis on Latviassa arvostettu runoilija ja lauluntekijä (Raimonds Paulsin kanssa on syntynyt noin 150 laulua tässä käsitellyn lisäksi), joten mahdotonta ei liene saada häneen kontaktia.
Kuvataiteilija Pirosmanin esiintyminen laulun venäjänkielisessä tekstissä ei välttämättä edes ole viittaus Georgian suuntaan. Pirosmani on laajasti tunnettu ja suosittu taiteilija, joka uskoakseni voi hyvinkin esiintyä romanttisessa laulussa ihan itsenään. Laulun alkuperäisessä tekstissä (löytyvät esim. täältä: http://www.dziesmuteksti.lv/songs.php?val=D&pageNr=1&SongID=3518) mitään...
Kuten kysyjäkin varmaan arvaa, yksittäisten ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista riippuvaisen kehityksen ennustaminen on mahdotonta. Mutta jos tyydytään tekemään arvio tähänastisen historiallisen kehityksen pohjalta ja sillä oletuksella, että muutos pysyy samalla tasolla kuin millä se on ollut 2000-luvun aikana, voidaan esittää karkea arvio, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten osuus koko väestöstä putoaa alle 50 %:n noin vuoteen 2040 mennessä (oletuksena on tässä noin 1 %:n vuotuinen määrä). Kirkko itse olettanee, että prosessi kestää paljon pidemmän ajan.
Wikipediassa julkaistun tilaston ja käyrien perusteella voi kuitenkin havaita, että vaikka yleinen trendi on selkeä eli kirkon jäsenmäärä vähenee (vuonna 1970 kirkkoon...
Hei!
Tilastokeskus on avannut uuden portaalin osoitteessa http://www.virallinentilasto.fi Tiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä. Siellä on tilastoitu kotitalouksien kulutusta lajeittain, alueittain ja muidenkin kriteerien mukaan. Vuonna 2006 suomalaiset kätyttivät elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin 3817 euroa vuodessa (=noin 320 euroa kuukaudessa). Puhdistusaineet löytyvät kohdasta kodin kulutustavarat, joihin on tuona aikana mennyt 208 euroa vuodessa (ks. sivu http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2007-12-19_tau_003.xls ) Yhteensä ruokakauppaan olisi mennyt keskimäärin 330 euroa. Vuoden 2007 inflaatio oli noin 2 prosenttia ja tämän vuoden alussa tuotteet ovat kallistuneet vielä enemmän,joten arvelisin...
Fcs-sertifioidut tuotteet ovat tällä hetkellä luontoystävällisimpiä. WWF:n metsänhoito-opas kertoo:"
FSC toteuttaa tällä hetkellä parhaiten metsäsertifioinnin tavoitteita ympäristönäkökulmasta. FSC on lyhenne sanoista Forest Stewardship Council eli Hyvän metsänhoidon neuvosto. Se on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka toimii ympäristön huomioonottavan, sosiaalisesti vastuullisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon puolesta. Sertifioinnissa on kriteeristö tavoitteista ja toimenpiteistä, joihin metsänomistaja sitoutuu hakiessaan sertifikaattia metsälleen. Tavoitteiden ja toimenpiteiden
toteutuminen tarkastetaan.
FSC:n etuja luonnon kannalta ovat muun muassa se, että 5 prosenttia metsistä jätetään käsittelemättä ja 5...
Pöyry-sukunimi on yhdistetty muinaisskandinaaviseen miehennimeen ”Biur”. Toisen lähteen mukaan sukunimi juontuu tukan laatua kuvaavasta pöyry-sanasta (hiuspörrö, sotkuinen tukka).
Lipsanen-nimi lienee syntynyt isännimestä "lippssonn".
Lähde: Mikkonen Pirjo: Sukunimet
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/t+sukunimet/tsukunimet/1%2C1%2C3%2C…-
Guinness World Records sivusto antaa seuraavan tiedon:
"Longest Bridge
The Second Lake Pontchartrain Causeway, which joins Mandeville and Metairie, Louisiana, USA, is 38.422 km (23 miles 1,538 yd) long. It was completed in 1969"
http://www.guinnessworldrecords.com/
Silta ei ole kaapeliriippusilta.
Maailman pisin kaapeliriippusilta on Honshun ja Awajin saaret Japanissa yhdistävä Akashi-Kaikyo-silta, sillan pääjänneväli on 1 991 metriä.
Suomen pisin silta on Raippaluodon kaapeliriippusilta, 1 045 metriä, lähde: Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/
Maailman ja Suomen pisimpien kaapeliriippusiltojen ero on 946 metriä.
Joulu autiotalossa oli hyväntekeväisyysjulkaisu. Singlen tuottojen saajaksi ilmoitettiin Näkövammaisten lasten keskusliitto.
Julkaisutiedot Finna-tietokannassa.
Julkaisutiedot ja kuvia Discogs-sivustolla.
Näkövammaisten liitto.
Turun verkkotietokannasta Ainosta voit kokeilla esim. seuraavaa hakua:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?sesid=1192533906&ulang=fin&formid=fu….
Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla apua:
- Mistä on pienten sanat tehty : lasten äänteellinen kehitys / Sari Kunnari & Tuula Savinainen-Makkonen (2004)
- Logopedian perustiedot ; Artikulaation ja fonologian häiriöt / Leena Holopainen (1994)
Mahdollisia hakusanoja kirjastojen tietokannoista voisivat olla mm. logopedia, artikulaatio, artikulaation häiriöt. Näillä löytää tietoa Internetistäkin
Tämä tunnistamaton esitys löytyy myös YouTubesta (ehkä kysyjän itsensä sinne lataamana: http://www.youtube.com/watch?v=Qpo9ozZmyfI), mutta valitettavasti paljon tämän enempää emme mekään täällä ole saaneet selville. On selattu punk-diskografioita (joissa ei ole kappalehakemistoja), mutta ei ole tätä osunut silmiin. Kappaletta ei löydy sen paremmin Fono.fi-tietokannasta kuin kansallisdiskografia Violastakaan.
Mutta Violasta löytyy kyllä Stalker-yhtyeen 1985 julkaisema single "Kosketus / Haben Sie" (Poko Records PIS151), jonka B-puoli SAATTAISI olla etsitty kappale (säveltäjä Kauko Ilkko). Tätä singleä voi kuitenkin olla aika vaikea löytää, vaikka se näkyy kyllä olleen vastikään Huuto.netissä (meni vitosella). Kirjastoihin hankitaan hyvin...
Asiasanoja eli hakusanoja, joilla voisit etsiä, ovat esimerkiksi nuorten aikuisten kirjat, psykologinen jännityskirjallisuus, perhesalaisuudet, salaisuudet, valheet. Näitä yhdistelemällä saat osumia sekä nuortenkirjoista että aikuisten jännityskirjoista. Myös kirjailijan mukaan kannattaa suunnistaa: jos löytää kiinnostavan kirjan, kannattaa tarkistaa, onko sen kirjoittaja mahdollisesti julkaissut muutakin. Esimerkiksi Valhepelin kirjoittajalta Ruth Warelta on julkaistu suomeksi monta kirjaa. Vilkaise myös Lisa Jewellin, Erin Kellyn ja Harriet Tycen tuotantoa. Klassikoista Daphne de Maurierin Rebekka on juuri tätä lajia. Nuorten aikuisten hyllyssä lasten- ja nuortenosastolla on Sara Shepardin sarja Valehtelevat viettelijät noin...
