Islantilaisista kirjailijoista löytyy suomennettuina ainakin seuraavia Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Arnaldur Indriðason, Einar Kárason,Einar Már Guðmundsson,Hallgrímur Helgason,Hugleikur Dagsson,Halldór Laxness, Sjón, Snorri Sturluson,Vigdís Grimsdóttir, Yrsa Sigurðardóttir ja Steinunn Sigurårdóttir. Autetaan mielellämme asiakaspalvelussa niiden löytämisessä.
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
Varmaan tuo suomalainen sanonta "vanha sivistysmaa" on aikoinaan tarkoittanut Euroopan vanhoja valtioita esim. Ranska, Italia, Espanja, Britannia, Saksa...
Suomen näkökulmasta myös Ruotsi on ollut vanha sivistysvaltio.
Toisaalta sanonnalla on netissä viitattu mm. Armeniaan, Mesopotamiaan ja Egyptiin.
Valistuksen aika aloitti sivistysvaltioden aikakauden: "Valistusaika: valistus oli 1700-luvun eurooppalainen älyllinen liike, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa eteenpäin ”pimeän ajan” eli keskiajan synnyttämän...
Monihaun sulkeuduttua kannattaa suunnata Finnaan, tietoa asiasta:
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/ - sivulta löytyy kirjastojen ja myös esim. museoiden aineistot ja verkossa katsottavissa olevat materiaalit.
Sivulta: https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/tietokantoja-ja-hakemistoja
löytyy myös kattava luettelo eri tietokannoista ja hakemistoista monenlaisiin tiedonhakuihin.
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy maantien laidassa...
Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”.
Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34).
Totta, että periaatteessa digitaalisia kirjoja ja lehtiä voisi lukea moni käyttäjä yhtäaikaa.
Kirjaston e-aineistoja, kuten e-kirjoja tai e-lehtiä, voi yhtäaikaa käyttää rajallinen määrä lukijoita riippuen siitä, kuinka monta yhtäaikaista käyttöoikeutta kirjasto on niihin ostanut. Kustantamot hinnoittelevat e-aineistot tavallaan kappaleittain ihan niin kuin fyysiset kirjatkin. Kyse on siis kaupallisesta toiminnasta. Pitkään e-kirjojen arvonlisäverokin oli paljon korkeampi kuin painettujen kirjojen. Verotus kuitenkin yhdenmukaistettiin kesällä 2019.
Raha siis ratkaisee tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa maailmassa. Usein kirjasto ostaa e-kirjaan tai -lehteen vain yhden tai korkeintaan muutaman yhtäaikaisen käyttöoikeuden....
Kysymäsi aapinen on nimeltään Lasten oma aapinen. Tekijät ovat Somerkivi, Tynell ja Airola.
O-kirjain sivun tekstit menevät näin :
Ollin laiva
Laivan nimi on Oiva.
Oiva on Ollin laiva.
Teksti menee näin kirjan 5. painoksessa, joka on ilmestynyt 1962.
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Vaikka 1. syyskuuta 1939 on päivämäärä, jota yleisesti pidetään toisen maailmansodan alkamisajankohta, niin siitä ei ole kuitenkaan universaalia yksimielisyyttä historioitsijoiden parissa.
On esimerkiksi esitetty, että vuonna 1937 alkanut Toinen Kiinan-Japanin sota tai jopa sitä edeltänyt Japanin vuonna 1931 suorittama Mantsurian valtaus ovat sopivampia alkamisajankohtia.
On myös esitetty, että Euroopassa ja Asiassa eri ajankohtina 1930-luvulla alkaneet konfliktit yhdistyivat maailmansodaksi vasta vuonna 1941.
Myös seuraavia vaihtoehtoisia alkamisajankohtia on ehdotettu: Japanin ja Neuvostoliiton välillä käydyt rajakonfliktit Mongoliassa kesällä 1939, Italian hyökkäys Etiopiaan lokakuussa 1935.
Joka tapauksessa 1.9.1939 on vakiintunut...
Löysin IPhonen ohjeista selityksen: "Vihreä ilmaisin tarkoittaa, että jokin iPhonen appi käyttää joko kameraa tai kameraa ja mikrofonia." Linkki Ohjesivulle
Vihreä pallukka siis tarkoittaa, että puhelin käyttää kännykkäsi mikrofonia (tai videopuhelussa kameraa ja mikrofonia) tai Teams käyttää kännykkäsi mikrofonia. Jos et halua Teamsin käyttävän kameraa, poista kuva käytöstä sovelluksen omilla ohjainkuvakkeilla.
Pasilan kirjaston kirjavarastosta löytyy kotimaisia aikakauslehtiä vuosikymmenien takaa, esim. Suomen kuvalehti vuodesta 1917 alkaen. Helsingin sanomat löytyy lehtimuotoisena vuosilta 1906-1977 sekä mikrofilmeiltä kokonaisuudessaan. Lehtiä voi lukea ja kopioida kirjastossa, mutta ei lainata. Ulkomaisia aikakauslehtiä tai sanomalehtiä ei varastoida. Alla linkit sekä varastolehtiluetteloon että mikrofilmiluetteloon:
Varastolehtiluettelo:
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Mikrofilmatut lehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Tukeudun Suku Forumin keskustelupalstaan, jossa sukututkija oli löytänyt kuolleiden luettelosta henkilön yhteydessä maininnan "istukas":
"Onneksi eräs asiantuntija tiesi: Istukas on talossa vakituisessa hoidossa oleva ruotuvaivainen. Siis ihan eri asia kuin huudokas..."
Kävin läpi Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tietokantoja enkä löytänty aivan tarkkaan aiheeseen osuvaa kirjallisuutta. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löysin seuraavat teokset, jotka liittyvät kasvattajien koulutukseen.
Askling, Berit, Some notes on the teacher education programme in SwedenLinköping : Universitetet i Linköping , 1994 Sarja: (Rapport / Universitetet i Linköping, institutionen för pedagogik och psykologi ; 178)
Dahlberg, Gunilla, Förskola och skola : om två skilda traditioner och om visionen om en mötesplats / av Gunilla Dahlberg och Hillevi Lenz Taguchi
Stockholm : HLS (Högsk. för lärarutbildning) , 1995
Huomautus: Särtr. ur: Grunden för livslångt lärande : en barnmogen skola : betänkande / Utredningen...
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille...
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
Kyllä Riihimäen kirjaston musiikkiosastolla on digitointimahdollisuus.
Musiikkiosastolla on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä ja c-kasetteja. Muuntamon käyttö on maksutonta. Ennakkovaraus musiikkiosastolta on erittäin suositeltavaa (puh. 019 758 4690, musa@riihimaki.fi).
VHS-nauhojen digitointiin asiakkaiden on hankittava tallennuskelpoiset DVD-levyt, joita ovat DVD-R, DVD+R, DVD-RW ja DVD+RW. Kaksikerroslevyt (Double Layer, DL) eivät käy. Aikaa varatessa on huomioitava, että digitointi kestää yhtä kauan kuin VHS-tallenteen kesto on. Osastolta löytyy adapteri pienille VHS-formaateille Super VHS ja VHS-c.
VIDEO 8, Hi8, Digital 8 ja miniDV –formaatit täytyy digitoida kameran...
Teos on suomennettu useita kertoja. Vanhin taitaa olla Pekka Ervastin suomennos ”Tao-te-king” (Mystica, 1925), joka löytyy digitoituna suomenkielisestä Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king. Siinä tuo katkelma, joka on tekstistä 44, on käännetty seuraavasti: ”Joka on tyydytetty, ei kärsi tappiota. Joka voi seisoa hiljaa, ei joudu vaaraan. Nämä ihmiset ovat kestäviä.”
Toivo Koskikallio on kääntänyt teoksen suoraan kiinasta nimellä ”Salaisuuksien tie” (WSOY, 1963; 3. painos). Hänen on sommitellut katkelman (s. 56) seuraavasti: ”Joka tietää itsellään olevan kylliksi, se ei joudu häpeään. Joka osaa ajoissa pysähtyä, hän välttää vaaran. – Hän turvaa itselleen pysyväisyyden.”
Kolmas käsiin saamani suomennos on...
Kotimaisen nykykirjallisuuden tietokantaan Sanojen aikaan on listattu jokaisen Liksomin teoksen kohdalle keskeiset arvostelut ja muut lähteet. Arvosteluita ei ole kuitenkaan mahdollista lukea Sanojen ajan kautta. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset Sanojan ajasta: http://www.sanojenaika.fi/
Viitetietoja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista löytyy myös mm. Arto- ja Aleksi-tietokannoista, jotka ovat käytettävissä useimmissa kirjastoissa.
Sanomalehtien arvosteluita löytyy jonkin verran verkosta, mutta niiden lukeminen on usein maksullista. Monet kirjastot ovat ostaneet asiakkailleen mahdollisuuden selailla näitä arkistoja. Helsingin kaupunginkirjasto on hankkinut oikeudet mm. Helsingin Sanomien arkistoon. Todennäköisesti joudut...
