Kannattaa kysyä neuvoa tehtävän antaneelta henkilöltä, muiden on vaikea sanoa mitä pitää kirjoittaa. Tekijänoikeuslain mukaan "Sitaatti 22 § (24.3.1995/446) Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (lähde Finlex - Valtion säädöstietopankki). Toisten tekstiä voi lainata (lyhyesti?, lainauksen pituudesta vaikea sanoa) kun ilmoittaa mistä teksti on lainattu (tekijä, teos, vuosi, sivunnumero). Äidinkielen oppikirjoissa on kirjallisuus-osioissa ohjeita kirjallisuuden analyysiin. Esimerkiksi Tarkoma: Tehtävänä äidinkieli, 2004: s.187-188 ja Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, 2004: s. 243-263. Lisää voit etsiä muista oppikirjoista kirjastoluokasta 88.2.
Kysymykseesi on vastattu palvelussamme jo aikaisemmin, tässä suorat linkit vastauksiin:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=3232519e-b…
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=c9d744d5-5…
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=298978ac-c…
Shakespearen näytelmästä Hamlet on useita suomennoksia, joita on hyvin saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Paavo Cajanderin käännös on vanhin. Muita suomentajia ovat ainakin Yrjö Jylhä, Eeva-Liisa Manner ja Veijo Meri.
Kyseessä on ilmeisesti laulu nimeltä "Siniseen" eli Miian laulu, joka esitettiin Salatut elämät -televisiosarjassa tammikuussa 2002. Laulun säveltäjäksi mainitaan Vesa Mäkinen ja sanoittajaksi Satu Rasila. Verkkokeskustelujen perusteella tiedot on saatu ohjelman tuon aikaisilta kotisivulta.
Laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Sanat ja kuunneltava versio löytyvät osoitteesta www.youtube.com/watch?v=PbIKY-ez3BM
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Kiinalaisen helmitaulun käyttöohjeet ovat niin ikään luettavissa lehtori Lauri Kahanpään sivuilla, http://users.jyu.fi/~laurikah/abacus.pdf
Wikipedia-artikkeli helmitauluista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Kirjailija Kaari Utriolta on julkaistu vuodesta 1968 alkaen kymmeniä historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Lienee mahdotonta valita niistä tunnetuimmat. Tietoa kirjailijasta ja hänen laajasta tuotannostaan esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelun Kirjasammon sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124
Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta.
Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Ihmisen keuhkojen kokoon vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen muu koko: suurikokoisella ihmisellä keuhkotkin ovat suuremmat. Urheilufysiologian tutkijan Ari Nummelan mukaan "Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä kuten kehon koko, sukupuoli, ikä, perimä, kestävyysharjoittelu ja suoritus, jossa hapenottokyky mitataan." Ari Nummelan artikkeli löytyy täältä:
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Maksimaalinen-hapenottokyky-k…
Monista kunto- ja kilpaurheilun kirjoista löytyy lisätietoa hapenottokyvystä, esim.
- Lentävä lähtö / Jari Hemmilä
- Terveysliikunta : helppoa, hauskaa, tehokasta / Aleksi Niemi
- Hyvän kunnon käsikirja / Kalle Kotiranta, Päivi Sertti, Taru Schroderus
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Varmaa vastausta on tosiaan vaikea antaa, spekulaatioita kyllä löytyy esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta.
Verohallinnon henkilöasiakkaan tuloverotuksen tiedot ovat julkisia. Niitä voi katsella Verohallinnon toimipisteiden asiakaspäätteiltä, esimerkiksi Lahdessa osoitteessa Kirkkokatu 12 B. Tuloverotuksen julkisia tietoja voi kysellä myös puhelimitse numerosta 020 697 002.
Lista Veroahllinnon toimipisteistä, joissa on asiakaspäätteet verotietojen katselua varten: http://vero.fi/download/Verotoimistojen_asiakaspalvelupaatteet_2014/%7B…
Hei,
Vuosiluvuissa eng. kielisissä maissa käytetään järjestyslukua 19. vuosisata. Suomessakin voi etenkin vanhemmissa elokuvissa tai kirjoissa törmätä vastaaviin ilmaisuihin. Samantyyppinen ilmaushan on vastaavasti nykyään harvinainen lukusana-ilmaus (29 = yhdeksän kolmatta). Englanninkielinen ilmaus "in the nineteenth century" tarkoittaa sanatarkasti "yhdeksännellätoista vuosisadalla". "Nineteen" vuosiluvuissa (hundred jätetään usein pois) tarkoittaa taas 1900-lukua kuten suomen kielessä (esimerkiksi 1984 = nineteen eighty-four).
Toivottavasti tämä on riittävän selkeästi ilmaistu.
Kysymyksesi on sen luontoinen, että siihen vastaaminen edellyttää oikeustieteellistä asiantuntemusta. Ilmaista lakineuvontaa tarjoaa esimerkiksi Suomen Asianajajaliitto, jonka tarjoamaa asianajajapäivystystä järjestetään Helsingissä Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Asianajajaliiton nettisivuilla on lisätietoa Asianajajapäivystyksestä ja sen ajankohdista:
http://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/asianajajapaivystys
(haettu 21.1.2016)
Kirjastoista on lainattavissa asunto-osakeyhtiöihin liittyvää kirjallisuutta, jotka saattavat auttaa asiassa. Esimerkiksi Helmet-kirjastoista on lainattavissa seuraavia teoksia:
Asunto-osakeyhtiölaki : asunto-osakeyhtiölaki, laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta sekä VNA...
Espanjan alueesta löytyy runsaasti tietoa monella kielellä.
Vesistöistä ja merialueista saa helposti kokonaiskuvan kartan avulla. Toenperän kirjastoissakin löytyy Espanjan aluekarttoja. https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FMap%2F%22&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FAtlas%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLumme%2FTOE%2F%22&lookfor=espanja+&type=AllFields
Lisätietoja Espanjan vesistöistä voisi saada esim. maantieteen kirjoista https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&lookfor=maantiede&type=AllFields
Myös...
Yksittäisen kampaamon suosittelu on hankalaa, mutta voisiko ratkaisu olla jokin afrohiuksiin ja -kampauksiin erikoistunut kampaamo? Tällaisia löytää kirjoittamalla selaimen hakukoneeseen esimerkiksi hakusanat "afro" "hiukset" ja "helsinki" tai "afro" "kampaamo" "helsinki". Hakutuloksien joukosta löytyvät esimerkiksi kampaamot HiusTrendi ja Super Touch.
Ylen verkkosivuilla julkaistiin tammikuussa artikkeli afrikkalaisista hiustyyleistä. Artikkeli "Afroja ja futuristisia lettejä –
afrikkalaiset hiustrendit ovat muotia Suomessakin" löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/afroja_ja_futuristisia_letteja__afrikkalaiset_hiu…. Artikkelissa kerrotaan hiustyylien lisäksi kiharoiden hiusten käsittelystä.
Youtubesta osoitteesta https://www.youtube.com löytyy useita mahdollisia lauluja, kun laitat hakulauseeksi ”112 laulu” (ilman lainausmerkkejä).
Mikäli tuolta ei löydy oikeaa laulua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Yleen, jos mainos on todennäköisesti ollut Ylen kanavilla. Ylen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot.
Hans Christian Andersen on kirjoittanut satuja.
Tähän kysymykseen on vastattu tällä palstalla pari vuotta sitten. Löydät vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivun linkistä Vastausten arkisto kirjoittamalla laatikkoon andersen hans christian.
Jos haluat tarkempaa tietoa, saat sitä suomenkielisenä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on luettelo Andersenin suomennetuista teoksista ja myös linkkejä muille Andersen-sivuille.
