Tämä tunnistamaton esitys löytyy myös YouTubesta (ehkä kysyjän itsensä sinne lataamana: http://www.youtube.com/watch?v=Qpo9ozZmyfI), mutta valitettavasti paljon tämän enempää emme mekään täällä ole saaneet selville. On selattu punk-diskografioita (joissa ei ole kappalehakemistoja), mutta ei ole tätä osunut silmiin. Kappaletta ei löydy sen paremmin Fono.fi-tietokannasta kuin kansallisdiskografia Violastakaan.
Mutta Violasta löytyy kyllä Stalker-yhtyeen 1985 julkaisema single "Kosketus / Haben Sie" (Poko Records PIS151), jonka B-puoli SAATTAISI olla etsitty kappale (säveltäjä Kauko Ilkko). Tätä singleä voi kuitenkin olla aika vaikea löytää, vaikka se näkyy kyllä olleen vastikään Huuto.netissä (meni vitosella). Kirjastoihin hankitaan hyvin...
Amalia on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö'. Sama sana sisältyy muun muassa itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Erityisesti Pohjois-Saksan ja Tanskan kuninkaalliset perheet ovat suosineet Amalia-nimeä. Ranskassa nimi tunnetaan muodossa Amélie, Englannissa nimen muotoja ovat Amely, Emily, Emmy ja Milly.
Amalia-nimi oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla. Nimipäivi oli 10.7. Tuona päivänä roomalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan, tuolloin kuitenkin Amalian päivä oli 20.4. Nimi oli almanakassa vuoteen 1928, jolloin se poistettiin. Nimi palautettiin vuonna 1973, mistä lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5....
Suomen matkailijayhdistyksen julkaisemaa Turisti -lehteä on julkaistu vuodesta 1891 alkaen. Vanhimmat aikataulut on digitoitu ja ne ovat vapaasti luettavissa verkossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUM…https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0357-1165?display=TH…
Uudempia (nimellä Suomen kulkuneuvot) voi kysellä Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Yliopiston kirjaston tiloissa on mahdollista tutkia 1940-luvun digitoituja Suomen kulkuneuvot-kirjasia. Yliopiston kirjasto palvelee pääkirjaston remontin ajan Mattilanniemen kirjaston tiloissa. Tässä linkki aukioloaikoihin ja yhteystietoihin:https://kirjasto.jyu.fi/fi/yhteystiedot/aukioloajat
Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta.
Kysymykseen tuli tarkennus eli kyseessä on hopeinen 50 pennin kolikko vuodelta 1916.
Numismaatikon keräilyopas, Suomen rahat - luettelo arviohintoineen (2018) -kirjan mukaan kolikon/setelin kunnolla on merkittävä rooli hinnanmuodostuksessa. Kyseistä kirjaa voi lainata Satakirjastoista, kirjan tiedot https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1343750
Kirjan mukaan virheettömän, täysin leimakiiltoisen vuoden 1916 hopeisen 50 pennin kolikon arvo on 3 euroa. Vain harvat rahat ovat näin hyväkuntoisia. Nopeahkolla tutkimuksella näyttää, että netissä myydään kyseistä kolikkoa 15 - 3 eurolla kunnosta riippuen.
Myös Suomen Numismaatikkoliitto ry sivuilta löytyy tietoa rahojen kuntoluokituksesta http://www.numismaatikko.fi/index.php/...
Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Euroopan pinta-alaltaan suurin kaupunki on yllättäen Rovaniemi. Rovaniemen pinta-ala on huimat 8 017,19 km2 Maalta.net
Euroopan asukasluvultaan suurin kaupunki on Turkin Istanbul 15,19 miljoonaa asukasta. EUn suurin taas Pariisi 11,02 miljoonaa asukasta. Statista.com
Kyseessä voisi olla Filmihalli Oy:n tuottama, Mika Haaviston ja Antti Välikankaan ohjaama dokumentti Paraguayn viidakkosuomalaiset, joka on valmistunut vuonna 2004. Se kertoo Paraguayhin 1920-luvulla muuttaneiden, luonnomukaista elämäntapaa etsineiden suomalaisten siirtolaisten viimeisistä jälkeläisistä. Se on esitetty YLE TV2:ssa Ulkomsuomalaisen tarina -sarjassa (http://www.filmihalli.fi/tuotanto/yletuotanto.html).
Dokumentista ja sen tekijöistä on ilmestynyt juttu Apu-lehdessä, ja se on luettavissa osoitteessa http://www.apu.fi/reportaasi/article117423-1.html.
Kollegani tiesivät kertoa, että etsimäsi teos saattaisi olla V.A. Koskenniemen runo Latuja lumessa: ”Kuus latua itää kohti vei, yks takaisin…”.
Runon voi nähdä esimerkkinä jääräpäisestä toiminnasta, mutta se tuskin oli useita isänmaallisia runoja kirjoittaneen Koskenniemen tarkoitus. Runo on epäilemättä tarkoitettu vertauskuvalliseksi: kaikki eivät palaa sodasta. Vuonna 1885 syntynyt Koskenniemi ei tietenkään itse enää osallistunut sotaan, ja niinpä häntä onkin joskus syytetty runon epärealistisuudesta (eihän umpihangessa hiihdetä rinnakkain, vaan peräkkäin).
Runo sisältyy kokoelmaan Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (WSOY, 1940).
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973.
Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
hei,
Roope-sedän autonkuljettajan nimi on Virtanen. Varhaisimmissa sarjoissa autonkuljettajana on toiminut Aalto. Tieto löytyy nettisivulta http://www.akuankka.fi
Terveisin
Salon kaupunginkirjasto
Pääkirjasto
Marja Leskinen
Puh: 02 778 4970
http://www.salo.fi/kirjasto
Eino Leinon runo Hymyilevä Apollo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1898 kokoelmassa Sata ja yksi laulua.
Voit lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta kappaleesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=30
Etsimäsi säe on sivulla 20 (digitoidun teoksen sivulla 37).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907466?term=Hymyilev%C3%A4%20Apollo&page=37
Hei,
Kyseessä on Jyrki Heino. Hän on kirjoittanut aiheesta kolmekin dekkaria:
Kellari, eli kertomus poikkeuksellisista ja järkyttävistä tapahtumista, jotka aikoinaan herättivät suurta huomiota Ruotsin kuningaskunnan Turun kaupungissa (Schildts & Söderströms, 2012)
Kello, eli Selonteko tapahtumista, jotka käynnistyivät, kun luutnantti Carl Wennehielm alkoi tutkia Kustaa III:n sodassa taistelleen majurin katoamista (Schildts & Söderströms, 2014)
Kelmit, eli Tarina häikäilemättömästä juonittelusta ja ilkeämielisistä teoista, joiden selvittelyyn luutnantti Carl Wennehielm ryhtyy Turussa vuonna 1800 (Schildts & Söderströms, 2016).
Förare oli 1500-luvulta 1800-luvun alkuun käytetty aliupseerinarvo Ruotsin jalkaväessä. Kussakin komppaniassa oli förare, joka huolehti komppanian kuormastosta, haavoittuneista, marssireitin raivaamisesta ja majoituksesta. Tehtävät olivat vähän samanlaisia kuin myöhemmin vääpelillä (nyky-Suomen armeijassa 'yksikköupseeri'). LÄHTEET: Nationalencyclopedin,
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Niin sanotuilla kuvankaappauslaitteilla voidaan digitoida videokuvaa, jota sitten voidaan katsoa tietokoneelta. Kuvankaappauslaitteita on sisäisiä tietokoneen PCI-väylään laitettavia (kuvankaappauskortit) ja ulkoisia USB-porttiin liitettäviä.
Kuvankaappauslaitteita löytyy esim. sivulta http://www.tietoasema.fi/eshop/?sid=1&cid=5&gid=133&sgid=13306&whid=
Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa alalle jos päädyt tänne.
Kirjastotyö vaihtelee runsaasti kirjaston koon ja toimenkuvan mukaan. Isommissa kirjastoissa on esim. hankinta- ja luettelointiosastoja, joissa työnkuva on tietokonepainotteista. Pienemmissä kirjastoissa kaikki tekevät kaikkea ja työpäivä voi olla hyvinkin monipuolinen. Myös osastoissa on vaihtelevuutta. Riihimäen kaupunginkirjaston lastenosastolla esimerkiksi hyötyliikuntaa saa runsaasti ja päätetyöhön tarvittava aika otetaan pienissä pätkissä.
Useimmissa kirjastoissa työkulttuuri on myös joustava. Jo keskikokoisissa kirjastoissa on yleensä mahdollista muodostaa toimenkuva niin, että fyysiset rajoitteet voidaan huomioida. Pienissä kirjastoissa tämä ei yleensä ole mahdollista,...
Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
