HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Tässä joitain lähteitä Pirkko Saisiosta sekä kirjoista, lehdistä että netistä:
Kirjoja:
- Kotimaisia nykykertojia (2000)
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1995)
Lehtiartikkeleita:
- ET lehti 11/1999
- Kotiliesi 7/1998
- Suomen kuvalehti 9/1997
Internet-linkkejä:
http://www.uta.fi/campus/983/saisio.htm (Campus 3/1998)
http://www.teak.fi/ihmiset/pirkkosaisio/
Tuukka Talvion Suomen Rahat -kirjan mukaan rautarahat nikkelöitiin vuodesta 1953 alkaen tummumisen ja ruostumisen ehkäisemiseksi. Rahapaja, joka rahat painoi, oli VM:n alainen ja lisätietoja halutessa yhteyttä voi ottaa VM:n kirjaamoon.
Keski-Suomen alueen sananparsia on julkaistu ainakin seuraavissa teoksissa:
Ei hätiä mitiä : sananparsia Joutsan murrealueelta
Hankasalmelaisia sananparsia ja sanontoja
Jaatila, Bertta, Bertan kauneimmat sananparret (Jämsä)
Kannonkoskella sanottua
Lyyvvään turvalla : kaskuja ja sanontoja Saarijärven seudulta
Sananparsia ja sanontoja Multialta
Osa teoksista on myös kuvitettu. Lisää vastaavia teoksia löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta.
Jyväskylän alueelta ei ole suoranaista sananparsikirjaa julkaistu, mutta voisit vilkaista teosta Kävelykadulla ei saa juosta : kaskuiksi kehittyneitä tuokiokuvia Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä.
Lisätietoja kannattaa kysellä myös SKS:n kansanrunousarkistosta(http://www.finlit.fi/kra/...
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Lähtö kokoelmasta Uusi runo (1943). Runon voi luke myös esimerkiksi teoksesta Aaro Hellaakoski: Runot (useita painoksia). Viisisäkeistöinen runo alkaa juuri noilla riveillä.
https://finna.fi/
Aaro Hellaakoski: Runot (2008, s. 219)
Omaelämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Enwald, Vainikkala-Kejonen, Vähäaho: Elämä tarinaksi. Kansanvalistusseura, 2003.
Vakkuri: Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan. Etelän Kirja Ky 2005.
Taiteeksi tarinoitu oma elämä. (toim. Sava, Vesanen-Laukkanen). PS-kustannus 2004.
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS 1997.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy mm. seuraavat viitteet:
Tammelin: Tarinan kertomisesta uutta voimaa. Aikuiskoulutuksen maailma 3/2005, s. 20-21
Ilmanen: Elämäkerta sanoittaa maailmaa. Pirta 4/2005, s. 28-29
Uittomäki: Jokaisen ihmisen elämä on tärkeä. Vanhustenhuollon uudet tuulet 3-4/2004. s. 42-43
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Aineiston...
Kunnallissa yleisessä virkaehtosopimuksessa 2003-2004 kirjastoalan hinnoittelussa ei ole kirjastoautonkuljettaja-virkailijan nimikettä, ainoastaan kirjastovirkailija. Tätä käytetään alarajana myös kirjastoautonkuljettaja-virkailijoiden kohdalla, kunnathan voivat vapaasti määritellä henkilöstönsä nimikkeet ja niiden kirjo onkin laaja. Mainitsemasi koulutus antaa luultavasti perusteita vähimmäispalkkaa korkeampaan lähtötasoon.
Käytännössä palkkaus on nykyisin työnantajan ja työntekijän neuvottelukysymys eikä alarajaa tarkempaa arviota siitä, mitä "tulisi maksaa" voida antaa. Työnhakijan/työntekijän kannattaa käyttää apunaan ammattiliittonsa (jos sellaiseen kuuluu) edunvalvonta-osaston neuvontapalveluita, tällä alalla esim. http://www.jhl....
Musiikkiyhtiö Warner Musicin sivuilla kerrotaan, että Toivo-abumi tulee myyntiin fyysisenä äänitteenä Lehtipisteen myyntipisteisiin 6.11. Levyn lisäksi paketissa on mukana albumia taustoittava lehti. Digitaalisena levy ilmestyy 27.11.
https://warnermusic.fi/2020/10/20/waltteri-torikan-uusi-albumi-syntyi-l…
Kyllä tämä suoritus ehdottomasti on kovan tason onnistuminen ja huippunautinto suomalaisille jalkapallofaneille.
Wikipedian mukaan "Suomen paras saavutus jalkapallossa on vuoden 1912 Tukholman olympialaisten neljäs sija." Muuta tästä saavutuksesta onkin jo yli sata vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_jalkapallomaajoukkue
Setelien arvoa voit katsoa kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004
Julkaisu löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihinto-ja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Ylioppilastutkintolautakunnasta kerrottiin, että paperisista YO-kokeista säilytetään aina kolme edellistä tutkintokertaa. Sähköisistä ylioppilaskokeista voi tällä hetkellä kopiot kaikista kokeista (alkaen syksystä 2016).
Lisätietoa vanhojen koesuoritusten tilaamisesta löydätte Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta kohdasta ”todistukset ja koesuoritukset”.
Ylioppilastutkintolautakunta . Todistusten ja koesuoritusten tilaukset https://www.ylioppilastutkinto.fi/asioi-verkossa/todistusten-ja-koesuoritusten-tilaukset
Ylioppilaslautakunta https://www.ylioppilastutkinto.fi/
eMagz -palvelusta ei ole raportoitu järjestelmän toimimattomuuksia, joten epäonnistuminen taitaa johtua nyt korona-viruksesta sekin; ihmisillä on enemmän aikaa lukea verkkolehtiä ja käyttäjien yläraja on ylittynyt. eMagz -palvelussa voi samaa lehteä voi lukea yhtä aikaa 1–5 käyttäjää. Lukuoikeuksien määrä vaihtelee lehdestä toiseen. Jos et pääse lukemaan haluamaasi lehteä, kokeile hetken kuluttua uudestaan.
Hyviä artikkeleja, joista nimenomaan saattaisi löytyä Leena Landerin omia ajatuksia ovat esim. seuraavat:
-Kirjastolehti 10/1997. Artikkeli julkaistu myös netissä osoitteessa : (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
-Kodin kuvalehti 12/1998
Ja internetistä vielä:
-http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
-http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Sitten vielä muutamia kirjoja, joissa kylläkään ei käsitellä niinkään kirjailijaa henkilönä kuin hänen teoksiaan:
-Miten kirjani ovat syntyneet (Studia generalia)(2000)
-Kotimaisia nykykertojia (1997)(BTJ Kirjastopalvelu)
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston hakutuloksia, kun kirjoitat hakusanoiksi "Leena Lander...
Uuden Suomen vanhat vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuina Helsingissä Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Pasilan mikrofilmien lukulaitteessa ei ole kopiointimahdolisuutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
Vanhojen sanomalehtien vuosikertoja voi lukea myös Kansalliskirjastossa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Ramavit on pohjoismaisen Midsona-yrityksen tuotemerkki. Tuotteen historiasta ei löytynyt tietoa. Ehkäpä yrityksen Suomen toimiston kautta saisi lisätietoa:
http://www.midsona.fi/fi/Yhteystiedot/
Omalla tavallaan Ramavitin pitkästä ja värikkäästä historiasta kertoo älyvapaa luulosanakirja Hikipedia:
http://hikipedia.info/wiki/Ramavit
Kirjalla tarkoitetaan nidosta paperiarkkeja, joissa on tavallisesti painettua tekstiä, kuvia tai molempia; kirja on sen muotoisena ilmestynyt tai ilmestyvä kirjallinen tuote. Kirjasto on (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms., paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään. Joskus harvoin kirjasto-sanaa käytetään joidenkin kirjasarjojen nimissä. Lähde: Kielitoimiston sanakirja. Osa 1. Jyväskylä. Gummerus, 2006.
