Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempi vastaus Tove Janssonin myydyimmistä ja käännetyimmistä kirjoista on vuodelta 2011. Tässä vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kutakin-tove-janssonin
"Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja...
Hiirten jouluaatto -laulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 24 sekä peruskoulun oppikirjaan Soi : 3-4 (toim. Sami-Jussi Ruodemäki et al., WSOY, 2008).
https://finna.fi/Record/piki.4197432
https://finna.fi/Record/piki.857564
Kuukausimaksuttomia liittymiä on toki vielä tarjolla. Koska en halua mainostaa mitään palveluntarjoajaa, ehdottaisin, että laitat Googleen hakusanan "kuukausimaksuton liittymä". Sillä löytyy vaihtoehtoja. Vastaavasti hakusanalla "prepaid-liittymä" saa tuohon vaihtoehtoja.
Hei,
Netissä on paljon maailman karttoja, tässä muutama linkkivihje:
http://www.mapquest.com/ - täältä löytyy linkki World Atlas
http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/world_maps.html
ja lisää Makupalojen sivuilla http://www.makupalat.fi/maantiet.htm#kartat
Mikäli tarkoitit karttakirjoja, niitä löydät lähimmästä kirjastostasi
Sinun kannattaa ensin ottaa selville iranilaisia kirjailijoita esim. hakuteoksesta ENCYCLOPEDIA OF WORLD LITERATURE IN THE 20TH CENTURY, osa 2, hakusana Iranian literature. Tämä kirja löytyy mm. Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastosta. Sen jälkeen voit ryhtyä etsimään kirjailijoita kirjastojen kokoelmista, esim. pääkaupunkiseudun Plussasta. Voit myös tutustua Otavan vuonna 1998 julkaisemaan, Heikki Palvan ja Irmeli Perhon toimittamaan kirjaan ISLAMILAINEN KULTTUURI, jota on yleisissä kirjastoissa runsaasti. Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta voit tehdä haun hakusanoilla kirjallisuudenhistoria Iran, jolloin saat joitakin persiankielisiä julkaisuja, mutta sitten voit ryhtyä ottamaan selvää olisiko jotakin käännetty englanniksi - esim....
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Kysymyksessä mainittu Richard Straussin Mozart-kommentti viittaa kaikkiaan neljään eri aariaan. Se sisältyy Sam Morgensternin toimittamaan antologiaan Composers on music:
"In Susanna's garden aria, in Belmonte's and Ferrando's A major and Octavio's G major aria, Eros himself sings in Mozart's melodies, Love in its most beautiful, purest forms speaks to our feelings…" [kursiivi lisätty]
Straussin tarkoittamat neljä aariaa lienevät siis 'Deh, vieni, non tardar' (oopperasta Figaron häät), 'O wie ängstlich, o wie feurig' (Ryöstö seraljista), 'Un'aura amorosa' (Così fan tutte) ja 'Dalla sua pace' (Don Giovanni).
David Cairns, Mozart and his operas
Nicholas Kenyon, The Faber pocket guide to Mozart
Ainakin Koululainen- ja Systeri-lehdissä on kirjekaveripalstat. Lehdet löytyvät esimerkiksi kirjastoista. Kummankin lehden nettisivujen kautta pääset myös etsimään kirjekaveria itsellesi:
http://koululainen.fi/kerhot/koti-ja-vapaa-aika/harrastukset/kirjekaveri
http://systeri.fi/category/postia-lehteen/postilaatikko/
Noora on lyhennelmä nimestä Elenora. Suomen almanakassa tämän nimen perinteinen päivä on 11.7 Noora vuodesta 1973, ruotsinkielisessä almanakassamme on samana päivänä myös Nora.
Urbaanin sanakirjan mukaan kansankynttilä oli alkujaan negatiivissävyinen ja pilkallinen nimitys lähinnä maaseudun kansakoulun opettajista. Nimitys on tänä päivänä ehkä enemmän leikkimielinen, mutta sanakirjan mukaan opettajat kokevat nimityksen edelleen hieman halventavana. Wikisanakirjan mukaan kansankynttilän alkuperä tulee osista kansa ja kynttilä ; kansakoulunopettaja toi valoa kansan keskelle.
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä...
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
Tällaiset teokset käsittelevät useimmiten oppaan laatimista jostain tietystä aiheesta. Niissä on kuitenkin rakenne, joka ohjaa oppaan laatimiseen, joten ne ovat varmasti tutustumisen arvoisia. Teoksia voi etsiä esimerkiksi seuraavilla hauilla:
oppaan laatiminen
oppaan suunnittelu
oppaan tekeminen
oppaan teko
Oppaiden tekemiseen kannattaa etsiä ohjeita myös asiasanoilla:
julkaisun laadinnan oppaat
kirjoittaminen oppaat
Tutkielmassa Normatiivinen ohjeistus julkaisun laatimiseksi / Hanna Vilen käsitellään useammanlaisten oppaiden julkaisua. Siitä löytyy myös viitteitä aihetta käsitteleviin muihin teoksiin.
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Etsin aiheesta suomenkielistä kirjallisuutta seuraavista yhteistietokannoista: Linda (Suomen korkeakoulukirjastot), Manda (Suomen yleiset kirjastot) ja Fennica (Suomen kansallisbibliografia).
Lindasta löytyivät teokset:
Flacelière, Robert:
Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa : miten Ateenan suuruuden aikana elettiin.
Porvoo : WSOY, 1972
Lilja, Saara:
Antiikkia ja myyttejä.
Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1999.
Englanniksi Lindasta löytyisi enemmänkin:
esim.
Dalby, Andrew:
Siren feasts : a history of food and gastronomy in Greece.
London : Routledge, 1995.
Garnsey, Peter:
Food and society in classical antiquity.
Cambridge : Cambridge University Press, 1999.
Mandasta löytyivät:
Berriedale-Johnson, Michelle:
Historian herkkuja : British...
Suomeksi ei Stinestä juurikaan tietoa löydy, mutta monipuoliset, englanninkieliset sivut ovat osoitteessa
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Eniten voittoja on Irlannilla (7). Huonoimmin menestyneestä ei löytynyt tietoa.
Alla linkki Wikipedia-artikkeliin Eurovision laulukilpailun voittajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Eurovision_laulukilpailun_voittajista
Häme-Wikin https://www.hamewiki.fi/wiki/Mommilan_kartano sivuilta löytyy tieto, että kartano on nykyään yksityisomistuksessa. Omistajan nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.