Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama marssilaulu ”Taas marssilla pojat on”. Laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmista ”Tulipunaruusut”(Warner/Chappell Music Finland, 1999) ja ”Sotaveteraanien perinnelaulut” (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Se on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta nuo kaksi ovat tuoreimmasta päästä.
Laulettuna ”Taas marssilla pojat on” löytyy ainakin kokoelmalevyiltä ”Sama kaiku on askelten” (Suomen sotaveteraaniliitto, 2004) ja ”Viimeinen asemiesilta” (Poptori, 2006) sekä Laulupartio Ruotukaverien esittämänä levyltä ”Korsusta korsuun” (Usko Kemppi Seura, 2004).
Saat esitelmän kokoon jo varmasti tästä yhdestä linkistä:
http://www.maurikunnas.net
Sivuilla on hyvät tiedot kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Kustantaja Otavan sivulta http://www.otava.fi/default.cfm kohdasta kirjailijat löytyy Mauri Kunnaksesta myös tietoa.
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
Ihminen räpyttelee silmiään normaalisti muutamien sekuntien välein. Varmasti tässä on yksilöllistä vaihtelua, mutta tietoa siitä, kuinka pitkään on normaalia olla räpyttelemättä, emme löytäneet.
Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden...
Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
Ihan perustiedot kirjailijan perheestä löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilta, osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=42&lang=FI&tid=5207
Kannattaa tutustua myös Ari Haasion teokseen Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ 2001
Erika (ja mm. Eriikka ja Riikka) on "Erikin melko myöhäinen sisarnimi" (Uusi suomalainen nimikirja, 1988, s. 56). Eerik (tai Erik) on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "yksin hallitseva" tai "aina hallitseva" (sama teos s. 49).
Voit tutkia aihetta tarkemmin esim. sivulta www.helmet.fi . Kirjoita kohtaan Sanahaku etunim** , jolloin pääset tutustumaan uudempiin ja seikkaperäisempiin teoksiin, esim.
Tekijä Vilkuna, Kustaa
Teos Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen
Julktiedot Helsingissä : Otava, 2005
Painos 4. uud. laitos
Ulkoasu 288 s.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kone-sanaa on käytetty mm. seuraavanlaisissa yhteyksissä: työkalu, väline, konsti, temppu, kepponen, koukku, mutka, taite, kujeellinen, konstikas, omituinen.
Mm. virossa kona-sanan merkitys on leikki, kõne-sanan merkitys on puhe.
Suomen murteiden sanakirjassa kone-sanalle annetaan seuraavia käyttöyhteyksiä:
-työkalu, väline, jossa on liikkuvia osia (moottori, veturi)
-kapine, vehje, vekotin, rakkine
-keino, konsti, kuje, metku
-kummatuttava, omituinen, ihmeellinen (esim.ihmisistä, eläimistä tai ilmiöistä)
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, on tietoa Iina-nimestä. Sen todetaan olevan useilla seuduilla toisinnos nimestä Iines. Toisaalta sitä pidetään lyhentymänä mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä, kuten Vilhelmiina.
Hei,
Annika Thorin ruotsalaisen kustantajan Bonnier Carlsenin sivuilta löytyy kirjailijaesittely jossa on mainittu myös kirjailijan saamat palkinnot ja kunnianosoitukset. Palkinnot löytyvät kirjailijaesittelyn lopusta, kohdasta "Priser och utmärkelser i urval" http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Tietoa Annika Thorin saamista lukuisista palkoinnoista on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa, kirjailijaa esittelevillä sivuilla: http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/kysy/haku
löydät aiempia vastauksia. Fiia-nimen alkuperää on selvitetty aiemmin, tässä suora linkki hakutulokseen, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Fiia.
Kopioin sinulle pätkän arkistosta löytyvästä vastauksesta:
"Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta)."
Helsingin Sanomat uutisoi 23.12.2008, että "korkeakoulutetuille esitetään oppisopimuksen tapaista täydennyskoulutusta, jossa lisäoppi saataisiin työssä. Opetusministeriön työryhmän mukaan koulutus voitaisiin käynnistää jo ensi vuonna." Ainakaan vielä tämä siis ei ole mahdollista.
Yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksissa sanotaan kuitenkin, että "työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön. Mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita."
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kannattaa tutustua kirjastot.fi-sivustolle koottuihin koulutus- ja opiskelutietoihin ja etsiä sieltä itselle sopiva väylä....
Seuraavissa kijoissa kerrotaan Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä fiktiivisinä henkilöinä:
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi : elämä ja teokset. Kansanvalistusseura, 1917.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987.
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. WSOY, 2002.
Ilkka Malmbergin kirjassa: Seitsemän miestä (Helsingin Sanomat, 2005) Laurista kerrotaan omassa kappaleessaan, Lauri ja Linkola, s. 126-131.
Lehtiartikkeleita aiheesta mm.:
Suomen kuvalehti 4/1999, s. 54-60
Takoja 2/2006, s. 41-47
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi Mailis on ilmeisesti sama kuin Ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Maija taas on Marian kansanomainen muunnos, Liisa taas yleinen suomalainen muoto Elisabetista. Suomen almanakkaan Mailis on otettu 17.5.1973, vaikka muoto on vakiintunut käyttöön jo paljon aikaisemmin.
Viinietikassa raaka-aineena on puna-, valko- tai omenaviini, jonka alkoholi muuttuu etikka-happobakteerikäymisessä etikaksi. Tislauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa nestettä keitetään ja siitä syntynyt höyry tiivistetään jäähdyttimisessä uudelleen nesteeksi. Tislaus perustuu nesteiden kiehumispisteiden eroihin. Jos tislausjakeet halutaan puhtaina erilleen ja jos käytetään yksinkertaista tislauslaitteistoa se vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä ja täytyy toistaa monta kertaa. Teollisuudessa etikan tislaus tapahtuu kuumentamalla se höyryksi ja kondensoimalla se takaisin nesteeksi. Laboratoriossa tislaukseen käytetään yleensä tislauskolonnia, jossa aineet höyrystyvät ja tiivistyvät useita kertoja, jolloin kolonnassa tapahtuu itse...
Näsijärvi avasi Tammerkosken, uuden laskuväylän Pyhäjärveen noin 7 500 vuotta sitten.
- Siinä on koski. Käyttäkää sen voima hyväksenne! kuuluu kuningas Kustaa III sanoneen vieraillessaan Tampereella vuonna 1775.
Vielä 1800-luvulla koski virtasi vapaana, mutta 1900-luvun alussa se valjastettiin tuottamaan vesivoimaa. "Koskesta tuli virta", toteaa Risto Timonen Tapio Heikkilän kanssa toteuttamassaan kirjassa Suomalainen kansallismaisema.
1800-luvulla otetuista valokuvista, joita on nähtävissä esimerkiksi Tampereen museoiden Siiri-tietopalvelun kuva-arkistossa (http://siiri.tampere.fi/public.do), voi vielä tavoittaa aavistuksen kosken alkuperäisestä voimasta, mikäli nykyisen voimalaitoksella suljetun Tammerkosken uskominen koskeksi vaatii...
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=09a9…
Rahasta saa myös tietoa seuraavilta www-sivuilta:
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
http://www.kolikot.com/uutiset/12
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/erikoisrahat_2007
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
