Kenties helpointa löytää jonkun ihmisen sähköpostiosoite on etsiä henkilöä Googlella. Jos henkilö löytyy esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta, siellä saattaa hyvinkin olla myös hänen sähköpostiosoitteensa. Tietysti jos tiedät, missä henkilö työskentelee tai opiskelee, voi osoitetta etsiä suoraan organisaation sivuilta. Joillakin organisaatioilla – esimerkiksi yliopistoilla – saattaa olla oma sähköpostihakujärjestelmänsä, jota ei välttämättä löydy suoraan Google-haulla.
Sähköpostiosoitteita ei aina kovin innokkaasti jaeta julkisesti, koska siihen liittyy vaara saada roskapostia. Puhelinnumeroita löytää helpommin, ja henkilön voisikin löytää esimerkiksi Fonectan palvelusta osoitteesta http://www.fonecta.fi. Soittamalla henkilölle voisi...
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama "Pikku syntinen" löytyy seuraavista nuoteista:
Ahvenainen, Veikko: Harmonikat soimaan, osa 18 (nuotinnos harmonikalle, sointumerkit, sanat, alkusanat: "Mä kerran kadulla kaupungin")
Ohjelmistoa kaksiriviselle harmonikalle / koonnut Raimo Urpilainen (melodia, sointumerkit)
Rientolan kaksirivisten soitteita / koonnut Toivo Sundqvist (melodia, sointumerkit)
Valssin "Lumottu puutarha" on säveltänyt Vale Tynys (eli Valto Tynnilä) ja sanoittanut Veikko Virmajoki (eli Arvo Kalliola). Se alkaa: "Siell' on ruusut kuin yö". Nuotti löytyy nuottivihosta Viimeisiä levysäveleitä y.m. 16 (melodia, sanat).
Eino Sipposen säveltämän ja Leevi Lahtisen sanoittaman valssin "Muisteloissa" nuotti sisältyy nuottivihkoon...
Kiltin tytön syndrooma on oireyhtymä, johon lisävalaistusta löytyy Googlesta hakemalla sanoilla "kiltin tytön syndrooma". - Tiedepolitiikka -lehden numero 3/2002:n pääkirjoituksesta on suluissa oleva siteeraus: "Kiltin tytön syndrooma on työyhteisödynamiikkaan kuuluva oireyhtymä, josta myös miehet voivat kärsiä." Usein se kuitenkin yhdistetään enemmän naiseuteen ja naisellisuuteen.
Aihetta käsittelee hyvin Ute Ehrhardtin saksankielisen teoksen Gute Mädchen kommen in den Himmel, böse überall hin suomennos Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt mihin vain. - Nykyisen naistutkimuksen tuloksia on esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Sari Näreen Kokonainen nainen, joka käsittelee naista "odotusten ja roolien ristipaineessa". Kirjojen...
Muurahaisten torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Muurahaiset kannattanee yrittää häätää, varsinkin jos niistä on haittaa, ja onhan niistä, jos ne purevat. Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Tällä tavalla voisi yrittää rajata muurhaiset "vaarattomalle alueelle". Muurahaisten pesän voi yrittää siirtää pois pihapiiristä, pesän tuhoaminen ilman myrkkyjä onnistuu kaatamalla kiehuvaa vettä pesään.
Lisää muurahaisista ja niiden torjunnasta:
http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm
http://www.yle.fi/puutarhaunelmia/index.php/kysy/131/
Ekbom, P. & Myllymäki, A...
Mitri Pakkasesta kirjailijana ei juuri tietoa löydy. Hänestä ei ole tietoja suomalaisia kirjailijoita esittelevissä teoksissa. Hänestä ei ole mainitaan myöskään Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k
Aleksi artikkeliviitetietokannan mukaan löytyy seuraava lehtiartikkeli: Kotiliesi, Numero 1996: 4, Sivu(t) 24-25, 27 Artikkelin nimeke Futis - Haastateltavana nuortenkirjoja jalkapallon maailmasta kirjoittava Mitri Pakkanen. Kyseinen lehti kuuluu Helsingin Pasilan kirjaston kokoelmiin.
Mitri Pakkasesta löytyy tietoa jo vanhalta nettisivulta http://www.allianssivantaa.com/mitri_1.html Hän on toiminut toimittajana, jalkapallovalmentajana sekä televisiokommentaattorina.
Mitri Pakkanen on...
Ehdotan Alpo Noposen runoa Vuosileikki (12 lapsen vuorolausunnoksi), julkaistu Valistuksen lukukirjassa v. 1906. Runo on pitkä, tyyliltään tällainen: Kesäkuu, suvetar nuori, hymysuu! Mi sävelten helke ja värien loiste on kedolla, ilmassa, aalloilla! ... Vuosileikki löytyy ainakin antologioista Runo on vapaa (Otava 1996) ja Pieni aarreaitta III (WSOY 1993).
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://taystuho....
Ruotsissa Energimyndigheten vastaa energiasta.
Ruotsin energialähteistä löytyy hienoa tietoa tästä näin:
http://www.energia.fi/page.asp?Section=3232&Item=16208
http://www.scb.se/templates/pressinfo____159091.asp
Nimestä Paajanen on 1500-luvun puolivälistä alkaen tietoja Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Nimen sisällöstä ei ole varmaa tietoa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Voisiko kyseessä olla Leena Laulajaisen vompatti Volmarista ja kenguru Loikkeliinista kertova satukirja? Loikkeliinin matka lumen maahan ilmestyi 1986 ja jatko-osa Loikkeliinin lokikirja 1987. 1990-luvulla Leena Laulajainen kirjoitti vielä jatkoa näille teoksille (Vompattisatuja 1999).
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Helsingin kaupunginkirjastossa työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
Muiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kesätyö mahdollisuuksista saat tietoa soittamalla tai käymällä paikan päällä kyseisissä kirjastoissa.
Kymmensormijärjestelmää opetetaan nykyisin usein jo alakoulussa. Itseopiskelu onnistuu kätevimmin verkossa, josta löytyy useita ilmaisia sivustoja tuohon tarkoitukseen.
http://www.typingstudy.com/fi/
https://www.sense-lang.org/typing/tutor/keyboardingFI.php
http://www.bbc.co.uk/guides/z3c6tfr
Wordissa sisällysluettelo perustuu asiakirjan otsikoihin. Päätason otsikoiden pitää olla muotoiltuna tyylillä Otsikko 1. Tarkemmat ohjeet löydät Microsoft tuesta.
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Nimi Jannika on ollut ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1995. Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemminkin kysytty tästä nimestä, vastauksen mukaan "Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes".
Nimen merkitystä on kysytty myös ruotsiksi "Vad betyder namnet Janika" . Vastauksen löydät tämän palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=5eb51f90-3… .
Nimen Allan taas kerrotaan olevan alkujaan kelttiläinen, englannista suomeen lainattu nimi. Todennäköisesti nimi on lähtöisin Bretagnesta. Suomessa Allan on ollut almanakassa ensin...
Et kertonut missä yliopistossa haluaisit opiskella lääketiedettä. Lääketieteelliset tiedekunnat ovat viime vuosina uudistaneet opetustaan perusteellisesti ja profiloituneet eri tavoin. Opiskeluoikeuden vaihtaminen toiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan on hyvin vaikeata, joten kannattaa ennen pyrkimistä tarkoin harkita missä ja miten haluaa opiskella lääketiedettä. 1. Opetuskielen suhteen on tänä vuonna otettava huomioon seuraavaa (muutaman vuoden kuluttua saattaa tietysti olla eri tilanne): Lääketieteen koulutusohjelma jakautuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan.
Ruotsinkielisen opintolinjan tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta...
Asian parhaiten osaa varmaankin selittää Ilmatieteenlaitos, muuta Tapio J. Tuomen tekemässä Ukkosta ilmassa ja Tähtietieteellinen yhdistys Ursan vuonna 2009 julkaisemassa kirjassa selitetään salaman valon syntymistä hapella, typellä ja aallonpituuksilla. Tutustumalla kirjaan saa tarkemman selityksen. Seuraavilla sivuilla on tietoa ukkosesta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha
http://www.fmi.fi/abc
Kirjoja aiheesta:
Ilmakehä, sää ja ilmasto, tekijänä Hannu Karttunen (Otava 2008)
Tapio J. Tuomi: Ukkonen ja salamat (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1993)
Anna-Leena härkösestä löytyy tietoja ainakin osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/ . Lisäksi hänestä voi lukea Pekka Tarkan kirjoittamasta kirjasta Suomalaisia nykykirjalijoita. Kirja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Anna-Leena Härkösestä on kirjoitettu paljon lehdissä. Tässä muutamia viitteitä: Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25.
