Ainoa kirja mistä olen onnistunut löytämään sanonnan "mene ja tiedä" on Pirkko Muikku-Wernerin "Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kieln kuvaileva fraasisanakirja", mutta valitettavasti siinä on vaan selitetty mitä se tarkoittaa mutta ei alkuperää. Kehottaisin teitä kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (www.kotus.fi)puoleen.
Osoitteesta http://www.helmet.fi uutuusluettelo löytyy, kun selaat sivua alaspäin. Siinä on kirjojen kansikuvista muodostettu ”karuselli”, jonka alla on linkki ”Lisää uutuuksia”. Sitä klikkaamalla pääset uutuuskirjojen valikkoon osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html.
PIKIn asiakkaiden käytössä olleen Kirjastokino-elokuvapalvelun käyttö päättyi 30.11.2023. Palvelun tilalle on tulossa uusi, Cineast-niminen elokuvapalvelu. Uusi elokuvapalvelu otetaan käyttöön myöhemmin. Cineast-palvelun käyttöönotosta tiedotetaan tarkemmin PIKI-verkkokirjaston uutisissa, kun tarkka aikataulu on selvillä. Pahoittelemme, mikäli tieto Kirjastokino-palvelusta on jäänyt kirjaston omille verkkosivuille tai PIKI-verkkokirjastoon.
Sananlaskukirjat ovat yksimielisiä siitä, että tämä kyseinen sanonta on taltioitu Vilppulasta. Kyse on siis vanhasta suomalaisesta sananlaskusta, ei yksittäisen henkilön sanomasta. Sanonta löytyy ainakin kirjoista Sananlaskut : 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta (SKS, 2017) ja Sananlaskut. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 346 (SKS, 1978).
30091020316421
Allergia- ja Astmaliiton oppaassa ruokayliherkkyyksistä http://www.nic.fi/~sataa/oppaat/Ruokayliherkkyysopas.htm kerrotaan seuravaa:
Ruokien lisäaineet ovat erittäin harvoin allergian tai intoleranssin syynä. Ellei muuta syytä oireille tunnu löytyvän, ne on huomioitava yhtenä mahdollisuutena. Lisäaineita käytetään parantamaan mm. elintarvikkeiden säilyvyyttä, makua ja rakennetta sekä helpottamaan valmistusta. Tuoreissa peruselintarvikkeissa ei lisäaineita saa olla. Lisäaineherkän ruokavalion perusta onkin sen vuoksi itse tehdyissä ruoissa.
Yleisimmät yliherkkyyttä aiheuttavat lisäaineryhmät ovat säilöntäaineet, hapettumisen estoaineet, sakeuttamisaineet ja väriaineet. Myös hiiva, jota käytetään leivonnassa ja juomien valmistuksessa voi...
Käytettävissä olevista lähteistä fraasia ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Voisit tutkia Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla olevaa ajanlaskuaiheista linkkiluetteloa: http://www.makupalat.fi/avaruus.htm#ajanlasku. Linkeistä viimeisessä (http://calendarhome.com/tyc/) on laskuri kohdassa Calculator. Samoin löytyy laskuri osoitteesta http://calendarhome.com/tyc/.
Jos haluat itse tehdä ohjelman, joka laskee aikaa ohjeita löytyy sivuilta http://event-net.fi/palvelut/koulutus/tuottaja/javas/m7.htm tai
http://www.webmaailma.com/labra/js/v2000.shtml.
Ilmaisulle ei löytynyt selitystä idiomi- eikä muistakaan sanakirjoista. Kirjassa Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin (tekijänä mm.Jarmo Grönros) kerrotaan, että kerta on vanha kappalemitta. Hevosen kenkiä on laskettu kerta-mitassa, joka tarkoitti neljää kappaletta. Kerta on ollut myös vaununakselien kappalemitta: vaununpyörien pinnakerta on tarkoittanut 44 kappaletta. Pinnatuoleja on kaupattu kerta-mitoissa. Yksi kerta tarkoitti 168 pinnaa. Pohjoisessa kerta saattoi tarkoittaa myös teurastetun poronlihan mittaa.
Näiden tietojen perusteella on vaikea sanoa monikokertainen on nykyinen kertaluokka. Lisäksi voi olla, että ilmaus ei liity näihin mittoihin lainkaan.
Meiltä löytyy jokunen nuorten aikuisten romaani ruotsiksi mm. Stephenie Meyeriä ja ruotsalaisia nuorten kirjailijoita. Pienemmille löytyy sitten tietenkin ruotsalaiset lastenkirja klassikot ja vaikkapa Muumeja. Ruotsinkielen oppikirjojen lisäksi meillä on myös pieni kokoelma ruotsinkielisiä lukemistoja ja niistä löytyy sitten ihan aikuisille suunnattuja helppolukuisia kirjoja.
Ainakin Kirjasampo -tietokannasta löydät etsimääsi tietoa Harri Nykäsestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175920853911
Myös DekkariNetistä löytyy tietoa niin Nykäsestä kuin muistakin dekkarikirjailijoista: http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=NykanenHarri#El%C3%A4m%C3%A4
Lastentarhanopettajien eläkeikä määräytyy eläkettä koskevien lakien ja kunnallisen alan sopimusten (mikäli työnantaja on kunta) mukaisesti. Nykyinen laki koskee lähes poikkeuksetta kaikkia ammattiryhmiä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061295
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39095
Jo ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkeiän ja eläke-etuuksien määräytymiseen vaikuttivat monet seikat ammattinimikkeen lisäksi. Toisin sanoen eläkeikä riippui esimerkiksi henkilölle myönnetyn eläkkeen tyypistä ja työhistoriasta. Vuonna 1966 säädettyyn valtion eläkelakiin voit tutustua seuraavassa osoitteessa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1966/19660280?search%5Btype%5D=pika&s…
Tarkempaa tietoa eläkeuudistuksen vaikutuksista saat...
Valitettavasti emme pysty toimittamaan sähköpostina pyytämääsi kartta-aineistoa. Oulun kaupunginkirjastosta löytyvän kartta-aineiston voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html esimerkiksi luokkahaulla. Suomen kartat luokka 42.02, Oulun lääniä koskevat 42.8202.
Oulun kaupungin käsikirjastossa on karttahuone, josta löytyy mm. maastokarttoja, peruskarttoja ym. Käsikirjastossa on myös karttoja, joita ei ole luetteloitu, eivätkä ne näin ollen löydy aineistotietokannasta. On olemassa Metsähallituksen julkaisema Matkailukartta, jossa on Oulun lääni ja Lapin lääni, vuodelta 1994. Valittujen palojen Suomen tiekartaston etulehdiltä selviää Oulun läänin rajat, ilmestynyt 1999, rajat näkyvät myös Gt-kartoissa...
HelMet-verkkokirjastoon pääsee kirjautumaan osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?lang=fin. Jos kirjautuminen ei onnistu, voisiko vika olla väärässä pin-koodissa? Sivun alareunassa olevan linkin kautta voit tilata uuden pin-koodin sähköpostiosoitteeseen, joka on asiakastiedoissasi.
Jos tuo ei auta, vika saattaa olla esimerkiksi selaimen asetuksissa. Asiasta on kuitenkin vaikea sanoa mitään ilman tarkempia tietoja.
Useimmiten lainausongelmiin auttaa, kun kirjautuu ulos palvelusta ja takaisin sisään. Alla muita yleisluontoisia vinkkejä vastaaviin ongelmiin:tyhjennä sovelluksen datatyhjennä selaimen välimuisti ja datakäynnistä laite uudelleenasenna sovellus uudestaanvarmista, että sovellus ja puhelimen käyttöjärjestelmä on päivitetty ajan tasalleToivottavasti näistä vinkeistä on apua ja tilanne korjaantuisi! Jos ongelma ei ratkea tai toistuu, asiasta voi laittaa vielä palautetta suoraan sovelluksen kautta: asetukset > anna palautetta. E-kirjaston sivustolla https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet kerrotaan ajankohtaisista haasteista ja kehityskohteista, ja tältä sivustolta löytyy vastauksia usein kysyttyihin...
Helsingin päärautatieaseman asiakaspalvelusta vastattiin, ettei heillä ole tietoa tällaisesta opaskartasta.
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/miten-voimme-auttaa
Helsingin hotelleista ja yli 1200 ravintolasta, tapahtumista ja nähtävyyksistä löytyy runsaasti tietoa
Helsingin kaupungin matkailusivustolta
http://www.visithelsinki.fi/fi
Työministeriön Ammattinetti-sivut http://www.ammattinetti.fi/c/portal/layout?p_l_id=1.1 kertovat automaatioasentajan palkasta näin:
Automaatioasentajan palkkaus määräytyy toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Sähköasennusalalla perustuntipalkka perustuu 5-portaiseen palkkaryhmittelyyn. Työntekijän osaamista verrataan työehtosopimuksessa oleviin määrittelyteksteihin, ja näillä perusteilla työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisen mukaisen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa joka määräytyy vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Työehtosopimuksessa on ohjeet niistä tekijöistä, jotka ko. kehityskeskustelussa käydään läpi.
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=...
Luultavasti 1910-luvun Italiassa käytettiin suureksi osaksi samoja soittimia kuin muuallakin Euroopassa. Muutenkin soittimet ovat vaihdelleet varmasti enemmän musiikkilajin kuin maan mukaan. Lisäksi Italiassa on ollut omia perinnesoittimia, joista löytyy tietoa esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Italian_musical_instruments
Soittimien historiasta yleensä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista
- Soittimet / Kertonut Stéphane Audel (Kirjoja koteihin, 1963)
- The instruments of music / Robert Donington (Methuen & Co., 1970)
- European musical instruments / Frank Harrison, Joan Rimmer (Studio Vista, 1964)
- The History of musical instruments / Curt Sachs (J. M. Dent...
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A-K (1992) s. 304 on selvitys kapa - ja kapakka -sanojen alkuperästä. Kirjasta on lainattavia kappaleita (kirjastoluokka 88.2903).