Suomen kirjastoissa on käytössä eri luokitusjärjestelmiä.
Lähes kaikki suomalaiset yleiset kirjastot käyttävät Deweyn kymmenluokituksen luokitusjärjestelmää (http://ykl.kirjastot.fi/ ). Helsingin kaupunginkirjasto käyttää Deweyn kymmenluokitukseen pohjautuvaa järjestelmää (http://hklj.kirjastot.fi/ ).
Suurin osa Suomen tieteellisistä kirjastoista käyttää Yleistä kymmenluokittelua, joka tunnetaan paremmin nimellä UDK. Luokituskaavio on julkaistu mm. Fennican (Suomen kansallisbibliografian) yhteydessä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm .
Toive-nimeä ei löytynyt vuoden 1935 almanakasta eikä pikainen selailu lähivuosien almanakoistakaan tuottanut tulosta. Toive nimi on ollut harvinainen - vuodesta 1900 lähtien nimen on saanut 47 miestä ja 137 naista, yhteensä vain siis 184 henkilöä. Kannattaa ehkä selata varmuuden vuoksi useampia vanhoja almanakkoja, niitä löytyy Almanakkatoimiston nettisivuilta: http://almanakka.helsinki.fi/
Eero Kivinimen mukaan nykyisin "ensisijaisena perusteena nimipäiväluetteloon pääsylle on nykyisin nimen saaneiden määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos nimi on 1900-luvulta alkaen annettu jo noin tuhannelle Suomessa syntyneelle suomenkieliselle lapselle, sille pyritään löytämään paikka nimipäiväkalenterista"
http://www.helsinki.fi/~kiviniem...
Vuotsosta on inventoitu II maailmansodan aikainen linnoitusvyöhyke vuonna 1990, inventoija Erkki Saari Oy Turusta. Selvityksessä on 55 lehteä ja kartat. Lähinnä kyseessä on Tankavaaran aseman inventointi. Samaisesta puolustusasemasta Schutzwall-nimeltään on toinenkin julkaisu, jonka on kirjoittanut
Tapani Postila. Schutzwall, sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa, 36 s. (Vantaa 1997)
Tässä Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja-sarjassa ilmestyneessä tutkimuksessa on tarkat piiroskuvat.
Lisäksi löytyy mielenkiintoista aiheesta ainakin julkaisuissa:
Urpo Huotari. Saksalaisten huoltotilanne Pohjois-Suomessa toisen maailmansodan aikana. Huoltoreitit. Yleisen historian pro gradu 1980
sekä
Yrjö Teeriaho. Pitkin poikin...
Nimitys joulupukki liittyy urospuoliseen vuoheen pukiksi pukeutuneen ihmisen kautta.
Kaisu Vuolio kirjoittaa teoksessaan Suomalainen joulu (1981) seuraavaa: "Varsinaisen joulun jälkeen, paikoin jo tapanina, paikoin vasta joulun lopulla, kylien nuoret miehet alkoivat naamioituneina kulkea talosta taloon. Heidän joukossaan oli usein joulupukki, eläintä esittävä hahmo, jolla oli turkki nurinpäin päälä, toisin sanoen karvapuoli ulospäin. Päässä oli sarvet ja kasvoilla tuohesta tehty naamari. Partana oli välillä vispilä ja korviin oli saatettu asettaa puulusikat.
Tällainen pukki ei alkuaan ollut lahjojen tuoja. Päinvastoin nuorilla miehillä oli tarkoituksena kerjätä tarjoilua ja ilmaisia ryyppyjä."
Pukki pelotti lapsia, mutta huvitti aikuisia....
Mitään yhtenäistä käytäntöä ei liene olemassa, sillä yhteisestä kirjastojärjestelmästä huolimatta pääkaupunkiseudun kirjastojen henkilöstöhallinto on jokaisen kaupungin oma asia. Yleinen nyrkkisääntö on ottaa yhteyttä kunkin kaupunginkirjaston ns. henkilöstöjohtajaan tai sellaisen puuttuessa suurten kirjastoyksiköiden johtajiin. Heillä on normaalisti paras tieto siitä, mikä on oppisopimuskuvio kyseisessä kaupungissa kysymyshetkellä (se muuttuu koko ajan) ja miten kannattaa edetä.
En tunne tieteellisten kirjastojen käytäntöjä, mutta uskoisin em. nyrkkisäännön pätevän myös sillä puolella.
Siihen kannattaa varautua, että oppisopimustilanne voi olla myös hyvin huono eli ettei minkäänlaista hakua ole päällä. Mutta asian saa selville vain...
Voisiko laulu olla espanjalainen kansanlaulu La Virgen lava pañales? Yleisradion Fono-tietokannassa laulun nimi on suomennettu näin: Neitsyt Maria pesee Pojan vaippoja.
Naislaulajista sen on levyttänyt ainakin Kiri Te Kanawa, mutta hän laulaa sen englanniksi. Englanniksi laulun nimi on The Virgin washes the swaddling. Tässä on linkki Kiri Te Kanawan esitykseen: http://www.youtube.com/watch?v=ADxuhHNZVCc.
Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat:
Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta
Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja
Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua)
Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi
Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Heimo Lampi: Hylätty miljoona
Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki
Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä
Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä
Stefan Nyman: Anna online (...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Esimerkkejä kirjoista, joissa on tietoa rahan arvoista
- Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
- Suomen rahat arvioihintoineen 2008, keräilijän opas
- 2009 standard catalog of world coins
- Standard catalog of world paper money
Numismaatikkoliiton sivut
http://www.numismaatikko.fi/
Oulun Numismaattisen kerhon sivuilla on tietoa rahojen ostosta ja arvioinnista
http://www.oulunnumismaatikot.fi/arviointi.htm
Oulun Numismaattisen kerhon linkkilistoissa oli myös tietoa rahojen myymisestä
http://www.oulunnumismaatikot.fi/linkit.htm
Eddy Bauerin kirjasarjassa Toinen maailmansota 1-6 (Wsoy) on käytetty muotoa Täydennysarmeija (Ersatzheer). Suomalaisen laitoksen toimituskuntaan kuului ammattiupseereita, joten käännös on siinä suhteessa luotettava.
Osoitteessa http://www.sip.fi/~vanities/ismo.html on Ismo Alangon sanoituksia - löytyisiköhän sieltä apua? "Masentunut ameeba" -nimisessä kappaleessa sanotaan: "mull' on vitun paha olla, minä tartten lohdutusta, et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?" Kyseinen kappale on "Luonnossa"-levyllä, myös "Kun Suomi putos puusta"-levyllä. "Masentuneen ameeban" sanat löydät, kun etenet sivun alareunassa kohdasta "Ismo Alanko: lyriikkaa (lisää lyriikkaa)" ja sen jälkeen kohdasta "Ismo Alanko - diskografia".
Kappale saattaisi olla nimeltään myös Vittu kun vituttaa, julkaistu singlellä (Poko PSCD141). Tämän kappaleen sanoja em. sivuilta ei löydy, single on uutuus vuodelta 1999 (julkaistu 19.11).
Tokihan Auld lang syne suomennettu on - ja useammin kuin kerran. Tässä kolme käännösvaihtoehtoa kysymyksessä siteeratulle laulun ensimmäiselle säkeelle:
"Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset, -- " (Menneet päivät, suom. Erkki Ainamo)
"Näin unhoittuisko tuttavuus pois taakse vuosien, -- " (Aika entinen, suom. Sauvo Puhtila)
"Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset?" (Ystävänmalja, suom. Pekka Sipilä)
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
Laulu löytyy Yiruman nuottikirjasta Piano album. Kirja on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä lähikirjastossanne.
Ylläpitoomme ei valitettavasti ole aikoinaan luotu mahdollisuutta seurata tätä. Kun loimme uuden teknisen alustamme 2017, meillä ei ollut aavistustakaan siitä, voimme joutua sellaisen tilanteen eteen, että emme pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.
Tähän ovat johtaneet useammat seikat. Kirjastojen henkilökunta vähenee jatkuvasti ja samalla toimintaa yritetään laajentaa niin moneksi, että näihin perinteisiin tehtäviin ei tahdo riittää väkeä. Vastaajakirjastomme ovat mukana vapaaehtoisesti, uusia etsitään mukaan jatkuvasti, mutta vastaajakirjastoja on myös poistunut kokonaan joukostamme, koska esimerkiksi useamman erikoiskirjaston toiminta on lakkautettu tai kirjaston henkilökunta on supistettu minimiin.
Kysymysten määrä on noussut joka...
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Bert-kirjoja on toistaiseksi suomennettu 17 kpl. Ne ovat: Bertin päiväkirja, Bertin salaiset muistiinpanot, Bertin uudet aivoitukset, Bertin hervottomat haaveilut, Bertin urotyöt, Bertin tunnustukset, Bert ja bikinimimmit, Bertin lemmenhuolet, Bertin pähkäilyt, Bert, villi ja vapaa, Bert ja innokkaat ihailijat, Bert Babyface, Bert, maailmanvalloittaja, Bert ja kovanaamat (tapahtuu osan 1 jälkeen), Bert ja kylmät kundit (tapahtuu osan 14 jälkeen), Bert ja basillit, Bert ja kylmä sota. Näitä kaikkia voi lainata kirjastosta.
Ian Fleming (1908 – 1964) on kirjoittanut 12 James Bond –romaania ja kaksi novellikokoelmaa, jotka toimivat lähtökohtana 16 Bond -elokuvalle tai ainakin antaneet elokuville nimensä.
Casino Royale (Gummerus 1963) (Casino Royale, 1953)
Elä ja anna toisten kuolla (Gummerus 1966; myös nimellä Anna toisten kukkien kuolla, Jalava 2003) (Live and Let Die, 1954)
Kuuraketti (Gummerus 1965) (Moonraker, 1955)
Timantit ovat ikuisia (Gummerus 1966) (Diamonds Are Forever, 1956)
James Bond Istanbulissa (Gummerus, 1966) (From Russia, with Love, 1957)
Tohtori No (Gummerus 1963) (Dr. No, 1958)
007 ja Kultasormi (Gummerus 1965) (Goldfinger, 1959)
Pallosalama (Gummerus 1962) (Thunderball, 1961)
007 rakastettuni (Gummerus 1966) (The Spy Who Loved Me,...
Erilaiset lapsen syntymään liityvät ennustukset ovat hyvin yleisiä, samoin ns. heiluritekniikalla tehdyt ennustukset. Periaatteessa heilurina voidaan useissa tapauksissa käyttää mitä tahansa esinettä, mutta tietenkin avioliittoon ja lasten syntymiseen liittyvissä ennustuksissa sormus on koettu voimakkaaksi taikaesineeksi, liittyyhän siihen muutenkin paljon avioliittosymboliikkaa.
Suuren ennustuskirjan (Predicting your future) ja Leea Virtasen Nykymagian käsikirjan mukaan tämä kysymäsi ennustus eri variaatioineen (montako lasta, poika vai tyttö) tunnetaan maailmalla yleisesti. Itsekin muistan törmänneeni siihen mm. englanninkielisissä romaaneissa.
Lohjan kaupunginkirjastossa löytyy eri toimipisteistä monenlaisia kirjoja ennustamisesta....
