Light novel on japanilaista alunperin nuorille suunnattua kirjallisuutta, joka sisältää manga- tai animetyyppistä kuvitusta ja tekstiä, https://en.m.wikipedia.org/wiki/Light_novel, mutta sen suosio on laaja myös aikuisväestön keskuudessa, https://jw-webmagazine.com/best-light-novels/
Ihokarvojen nyppiminen tai ajelu on mahdollista tatuoinnin parannttua täysin. Kehotan kuitenkin varmistamaan asian suoraan tatuoijalta, sillä tatuointisi on vielä melko uusi.
Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
Valitettavasti nettihaulla ei löytynyt tietoa kyseisestä kävelijästä. Ei myöskään artikkelitietokannasta eikä HS:n digiarkistosta.
Mkrofilmattuja Seura-lehtiä on mahdollista päästä lukemaan Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot
sähköposti osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelin numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Nimeä ei löydy meidän käytössämme olevista sukunimikirjoista täällä kirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen sivujen (www.vrk.fi) Nimihaku-osiosta selviää, että nimeä on nykyisin käytössä alle viidellä henkilöllä.
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä.
Kotimaisten kielten keskus, Kotus,(www.kotus.fi) antaa nimistöneuvontaa. Heidän sivuiltaan löytyy Chat, suomalaisittain Tsätti, josta voit kysellä sanasta ja sen merkityksestä tarkemmin.
HelMet kirjaston verkkohausta löydät teoksia www.helmet.fi mm. sanan lapsitutkimus avulla. Kokeile.
Linda -tietokannasta löydät sanalla lapsikuva. Lindaan löydät linkin tietokantoja -sivultamme http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;66680
Tässä on linkkejä netissä oleviin lapsikuvaa käsitteleviin opinnäytetöihin:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10086
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10394
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12198
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10406
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10270
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10248
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9873
Wikipedian artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtivarastossa säilytetään Julkiset hankinnat -lehteä vuosilta 2005 - 2009, joista voisi löytyä tarkempaa tietoa vuoden 2007 ilmoituksista ja päivämääristä. Lehtivaraston lehtiin kohdistuvat hakupyynnöt tulee tehdä viimeistään edeltävänä päivänä, esimerkiksi pääkirjaston Tieto-osastolla tai puhelimitse numerosta 02-2620629. Lehtihakuja tehdään pelkästään arkipäivisin. Nykyisin lehti ilmestyy vain verkossa (viimeinen lehti paperiversiona ilmestyi 24.9.2009) http://www.julkisethankinnat.fi/.
Pääkirjaston Uutistorilla voi lukea vuoden 2007 Turun Sanomia joko sidottuina kirjoina tai mikrofilmeinä. Helsingin Sanomia voi lukea pelkästään mikrofilmeinä. Vuoden 2007 Turun Sanomien sidotut lehdet ja...
Ihmisiä muuttaa rajan yli, joten tiettynä vuonna syntyneet henkilöt Suomen väestössä eri vuosina eivät ole sama joukko. Täsmällistä vastausta ei siis tähän ole. Vastauksen oletuksena on siis että kysymys koskee suomalaisia. Lähelle vastausta pääsee Tilastokeskuksen väestötilastojen perusteella. Vastausta kirjoittaessa tuoreimmat tiedot koskevat vuoden 2023 loppua. Kuolleet -tilastosta löytyy suhteellinen tunnusluku 'Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä', jonka tiedot on julkaistu ikävuosien (ei siis syntymävuoden) mukaan. 1952 syntyneet ovat vuoden 2023 lopussa olleet 71-vuotiaita, ja sen ikäisten 100 000 elävänä syntynytta kohti elossa olleiden lukumäärä on tuolloin ollut 83 359. Tietoja voi itse tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen...
Nimi Mitja tulkitaan Demetrius-nimen lyhenteeksi. Sillä on ennen ollut kolme sijaintia meikäläisissä kalentereissa:
heinäkuun 7. päivä
lokakuun 7. päivä
lokakuun 8. päivä (viimeksi vuonna 1907)
Nivanka, Eino
Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705 (s. 183-290 teoksessa Suomen alamanakan juhlakirja. - Helsingin yliopisto, 1957).
Vanhat kalenterit
http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html
Ortodoksisessa kalenterissa on useita vaihtoehtoja
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Hans Otmanin kirjassa Dostojevski ja todellisuus (WSOY 1987) kerrotaan (s. 44-): ” Dostojevski avioitui 1857 leskirouva Marja Dimitrijevna Isajevin kanssa. Tämä onneton avioliitto päättyi huhtikuussa 1864 Marjan menehtyessä Moskovassa keuhkotautiin... Maria Isajevaa on pidetty Rikoksen ja rangaistuksen Katerina Ivanovnan esikuvana sekä ulkonäöltään, temperamentiltaan että tavassa, jolla hän jättää maallisen elämän”.
Kirjassa (s. 53) on myös kohta: ”Seuraavana vuonna Dostojevski matkusti ulkomaille rakastajattarensa, 22-vuotiaan Apollonaria Suslovan kanssa, joka Dostojevskin romaanissa Pelurit esiintyy Polinan hahmossa. Horst Bienekin mukaan (Dostojewski für alle, München 1981) Apollinarian piirteitä on siirtynyt myöskin Dunjaan, Aglajaan...
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus 2016-2017Wikipedia: Aleksanterin kimnaasi Erja...
Tiedossamme ei ole runoa, jossa kerrottaisiin adoptiolapsesta. Kastetilaisuuteen muuten sopivia runoja voisi löytyä esimerkiksi kirjoista:
Runo puhuu lapsesta
Vauvan vaaka - leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X
kaste runo** antaa myös muutaman kirjan.
Kannattaa käydä kirjastossa selaamassa etenkin lastenosaston runokirjoja.
Vastaus löytyy vastausarkistostamme http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoittakaa kohtaan 'etsi arkistosta' etsimänne nimi ja klikatkaa 'hae'. Susan on lyhennelmä Susannasta. Maria ja Annaa pitää etsiä erikseen. Annikki on hellittelynimi Annasta.
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html
Alijäähtynyt vesi pysyy nestemäisessä muodossa, vaikka sen lämpötila alle jäätymispisteen. Tämä johtuu siitä, että vesi tarvitsee sopivan jäätymisytimen, jonka ympärille molekyylit voivat järjestäytyä kidemuotoon. Ydin voi olla hiukkanen tai suolakide. Jos ydintä ei ole, vesi pysyy metastabiilissa tilassa.
Metastabiili tila on herkkä romahtamaan pienimmän energian tilaan. Törmäys lentokoneen kylmään siipeen riittää kynnysenergiaksi muutokselle. Kiinteän pinnan epäpuhtauksien ja jäähiukkasten ympärillä vesi alkaa kiteytyä ja nopeasti kaikki vesimolekyylit alkavat järjestäytyä pienempään energiatilaan. Seuraa olonmuodon muutos eli vesi muuttuu jääksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alij%C3%A4%C3%A4htyminen
https://fi.wikipedia....
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausohjeissa sanotaan, että palvelu ei toimita käännöksiä eikä ota vastuuta käännösten sisällöstä. En siis voi esittää edes omaa tulkintaani Yeatsin tekstistä. Pahoittelen, etten voi auttaa asiassa.
Hei! Tähän kysymykseen paras taho on vastaamaan Kotus eli Kotimaisten kielten keskus. Linkki Kotuksen nimineuvontaan: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvo…
Ystävällisin terveisin
Riitta Kärkkäinen
Vastasin sinulle silloin aikaisemmin kysymykseesi näin "Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim. http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/ Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta." Linkkejä on aika monta, joten minun on näin vaikea vastata, mistä kohtaa olet löytänyt sopivia kysymyksiä. Toivottavasti löydät ne uudelleen!
