Tietokone riittää. Mitään piuhoja ei tarvita edellyttäen, että tietokoneen akussa on virtaa. Aikaa ei tarvitse varata.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä. Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti on käytettävissä kaikissa toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku; sama kuin käytettäessä lainausautomaatteja ja Helmet-hakua.
Stadinetti-palvelun käyttäjän tulee itse huolehtia sekä päätelaitteen että henkilökohtaisten tietojen tietoturvasta käyttämällä asianmukaisia antivirus- ja palomuuriohjelmistoja
Tietoturvaoppaasta löytyy tietoa miten haittaohjelmilta suojaudutaan
http://www.tietoturvaopas.fi/...
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydä tarkempia tietoja. Hän on syntynyt vuonna 1939.
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo (1994), ISBN 951-611-917-4.
Unissakävelijä (1994), ISBN 951-611-860-7.
Kehtolaulu, ISBN 951-611-723-6.
Kielletty puutarha (1990), ISBN 951-611-305-2
Tämähän kuulostaa aivan Vilijonkalta, mutta Muuminpeikon jaksossa 14, jossa Vilijonkka muuttaa Muumilaaksoon, sitä ei ollut. Muumi-sitaateista sitä ei myöskään löytynyt. Vilijonkan hahmo perustuu Muumi-sarjakuviin, hän ilmestyy osassa 6 Muumilaaksoon, mutta en pääse tarkistamaan tekstiä, koska sarjakuva ei ole kirjastossamme saatavilla.
Ehkä joku lukijamme osaa paikallistaa lauseen?
https://sitaatit.fi/muumi-sitaatit/
https://www.moomin.com/fi/quotes/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy joitakin teoksia, joissa saatetaan käsitellä aihetta.
Haun voi tehdä sanahakuna käyttämällä hakusanoina esim. "uskonnot" (voi myös hakea uskontojen nimillä: kristinusko, juutalaisuus, buddhalaisuus jne.)ja "sota" tai "sodat" tai "sodankäynti" ja "moraali" tai "arvot" tai "etiikka".
Hakulauseke voi olla esim. muotoa "s:kristinusko and (s:sota** or s:soda** or s:etiikka or s:moraali or s:arvot)". Tässä haussa s: tarkoittaa, että haetaan vain asiasanoista, jotka kuvailevat teoksen aihetta. Ja ** tarkoittaa sanan katkaisumerkkiä, jolloin huomioidaan mm. sanan taipuminen. Ja ja tai pitää kirjoittaa englanniksi.
Hakutuloksien joukossa olivat mm. seuraavat...
Vanhojenpäivän perinteestä löytyi seuraavista kirjoista:
Alsta, Tuulikki: Lukion perinnejuhlat. 1991.
Soila, Juhani: Penkinpainajais- ja pukujuhlaperinne lukiossa. 1986.
Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä. 1994.
Äidinkielenopettajainliiton vuosikirja 32 ( Virtanen, Leea: Koulun piilo-opetukset : koulun perinne tutkimuksen kohteena). - Tätä en voinut tarkistaa, sisältääkö aiheesta.
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. 1999.
Kirjat löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tällaisia artikkeleita löytyi:
Grünthal, Kaja
Vanhojenpäivänä kuri palaa tanssien
Julkaisussa: Tanssi 17 (1996) : 1, s. 13-14
Jarva, Ullariitta
Kerran elämässä! : vanhat juhlivat arvokkaasti ja kalliisti...
Etsimäsi laulu on nimeltään Eno ja paloauto. Sen on säveltänyt Leena Pyylampi ja sanoittanut Sari Kanala. Laulu on kuultavissa äänitteeltä Suuret seikkailijat (es. Laulava Pupujussi, 2003). Laulun sanat ja nuotti löytyvät nuottijulkaisusta Suuret seikkailijat ja Laulava Pupujussi johon on liitetty CD-levy.
Äänite ja kirja kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit lainata ne sieltä sitten, kun kirjastot taas avataan.
Helsingin kaupunginkirjastoon voi tehdä hankintaehdotuksia mm. netin kautta seuraavaa reittiä:
www.lib.hel.fi > vasemmasta reunasta 'Aineisto ja tietokannat' > 'Hankintaehdotus'
Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksista Mikkonen, Pirjo, Sukunimet; Olovsson, Olov, Finska släktnamn i mellersta Sverige och Norge .
Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen":
http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D
Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta.
Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on kertomus suuren alkuajan...
Hei
Kirjastosta löytyy ainakin
HUANG, PAULOS : KATSAUS KIINAN KIELEN KIRJOITUSMERKKEIHIN
kirja, 1996
VAASA (1 kpl) Luokka 89.943
Myös tästä kirjasta löytynee jotain:
LINDQVIST, CECILIA : MERKKIEN VALTAKUNTA
kirja, 1991, 1.- 2. P.
VAASA (5 kpl) Luokka 00.1
Huangin kirja löytyy Kirjallisuus ja kielitiede -osastolta pääkirjaston toisesta kerroksesta, jossa luokassa 89.943 on muutakin kiinan kieleen liittyvää.
Netistä löytyy useitakin saitteja, esim. zhongwen.com, www.chinalanguage.com, chineseculture.about.com, joista näitä voi myös haeskella.
yt
Leena Salminen
Runoa nimenomaan kahdestatoista kurjesta ei pelkästään nimen perusteella löytynyt. Kurki on hyvin yleinen symboli runoudessa ja löysimme ja muistimmekin useita kurkirunoja(Vuorela, Hellaakoski,Sarkia, Denisov jne.), mutta luku 12 ei täsmää. Tarvitsisimme lisätietoja runosta, onko kyse aikuisten runosta vai lastenrunosta, suomalaisesta vai ulkomaalaisesta kirjoittajasta?
Mutta on myös olemassa Kaksitoista kurkea -niminen laulu, joka löytyy CD-levyltä Rakkaus Lappiin, esittäjänä Lasse Hoikka 1999, mahtaisko tästä olla kyse?
Sen sanat löytyvät myös nuottikirjasta:
Suosituimmat nuotteina 3, esittäjänä Lasse Hoikka.
Molemmat teokset ovat Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Etsimäsi kirja on varmaankin sveitsiläisen Kurt Heldin "Zora punatukka" ("Die Rote Zora"). Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle pikkukaupunkiin Kroatian rannikolle ja päähenkilö on - kuten kirjan nimestäkin voi arvata - punatukkainen Zora-tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1961 WSOY:n kustantamana.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Rote_Zora
Hel, Kurt: Zora punatukka. WSOY, 1962.
Yoko Tsuno -sarja on ilmestynyt aikoinaan (70-luvulla) Ruutu- ja Non stop -lehdissä. Semic-kustantamo on sittemmin julkaissut Yoko Tsonon seikkailuja albumeina. Sarjassa on ilmestynyt yhdeksän albumia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
1. Leloup, Roger Taivaallinen dsonkki / Roger Lelou 1999
2. Leloup, Roger Titaanit / teksti ja kuvitus: Roge 1997
3. Leloup, Roger Henkien portti / Roger Leloup, [su 1996
4. Leloup, Roger Paholaisen kammio 1994
5. Leloup, Roger Reinin kulta / teksti ja kuvitus: 1993
6. Leloup, Roger Kifan pakolaiset / teksti ja kuvit 1991
7. Leloup, Roger Hong Kongin lohikäärme / teksti...
Saksankielen substantiivi das Hirn tarkoittaa aivoja. Teoksessa Deutsche Namenkunde: Mit einer EinfÞhrung in die Familiennamenkunde, jonka tekijä on Max Gottschald ja uusin painos vuodelta 1982, viitataan nimen Hirn yhteydessä myös nimeen Horn, joka puolestaan tarkoittaa sarvea.
http://books.google.fi/books?id=FgHcPgx1QIYC&pg=PA252&lpg=PA252&dq=name…
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Spiderman-tunnussävelmän suomenkieliset sanat löytyvät nuotista Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005, uudempiakin painoksia on olemassa). Suomenkielinen versio alkaa: "Spiderman, spiderman, kuin hämähäkki liikkuu hän". Suomenkieliset sanat on tehnyt Mika Mali. Kappaleen ovat säveltäneet Paul Francis Webster ja Robert Harris.
Sukunimi Fogel on Suomessa melko harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston tilaston mukaan se on tai on ollut käytössä 52 suomalaisella. Vähän tietoa nimestä löytyy ainakin Sukunimi-infon sivulta.
Konnansuota puolestaan ei puolestaan ole tilaston mukaan ollut käytössä kenelläkään suomalaisella. Siten siitä ei myöskään ole lisätietoja.
Digi- ja väestotietoviraston sukunimihaku: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Fogel Sukunimi.infon-sivulla: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-lista.html
