Happamuus on toisaalta henkilökohtainen makuaistimus, mutta toisaalta happamuudella voidaan tarkoittaa happoisuutta, joka voidaan objektiivisesti todeta. Makea valkoviini ei maistu happamelta, vaikka siinäkin on happoja. Happamia juomia ovat erilaiset mehut ja virvoitusjuomat sekä myös monet alkoholijuomat. Katso lisää esim. tästä: http://www.koff.fi/fi/kuluttajapalvelu/usein_kysytyt.html
Seuraavaa kirjaa saa kirjastoista: Alkoholi : biolääketieteellinen käsikirja.
Ahvenanmaan ruokakulttuurista voit saada tietoa monista kirjoista, jotka käsittelevät suomalaisia perinneruokia. Tässä muutamia esimerkkejä kirjoista:
Finlandssvenska matboken (Finlands svenska Marthaförbund, Schildt 1991) teoksessa käsitellään laajemmin suomenruotsalaista ruokaperinnettä mutta Ahvenanmaata myös erikseen.
Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt - Rosita Frimanin reseptikirja (Myrsjö invest 2002)
Kotomaamme ruoka-aitta - Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat (Jaakko Komonen, Patakolmonen ky 1988) Ahvenanmaan osuudessa on reseptejä paikkakunnittain ruotsiksi
Skärgådssmak - matuppöevelser från Skärgårdssmak (Lahti, Studio Avec Audiovisual 2002, teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) Skärgårdssmak-hankkeen ruokakirja, joka ei...
Suomenkielistä kirjallisuutta Espanjan perinnemusiikista on hyvin vähän. Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 2, s. 192) sisältää artikkelin hakusanalla ”Espanja”. Artikkelin alussa on osio ”Kansanmusiikki”. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Englanninkielinen aineisto on lähinnä espanjalaisen perinnemusiikin analyysiin painottunutta.
Espanjan perinnemusiikkia sisältävien CD-levyjen tekstiliitteistä voi myös löytää tietoa, mutta ei juurikaan suomeksi.
Netissä voi tehdä hakuja ”Aalto-kirjastojen aineistonhaku” –sivulla. Vasemman sarakkeen pudotusvalikosta valitaan hakuehto (asiasana, luokka jne.) ja oikeanpuoleiseen kirjoitetaan haluttu hakusana. Aiheestanne voisi hakea seuraavasti:
Hakuehdolla ”asiasana” voi...
Proteiinit koostuvat yhteensä 20 eri aminohaposta, joista kymmentä ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, vaan ne täytyy saada ruoasta. Aminohapot toimivat rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja hermostollisissa välittäjäaineissa. Proteiinissa on energiaa 17 kJ (4 kcal) grammaa kohden. Proteiinin ylimäärä ei varastoidu vaan muuttuu elimistössä rasvaksi http://www.fineli.fi/component.php?compid=2230&lang=fi
Proteiineista voi lukea lisätietoa esimerkiksi teoksesta Peltosaari, Leena et al.(2002): Ravitsemustieto, s. 75 – 90. Teoksen mukaan runsaasti proteiinia 100 grammaa kohden on esimerkiksi soijajauhossa, maitojauheessa, edamjuustossa, vehnäalkiossa, maapähkinässä, kalassa ja raejuustossa (...
Tekemällä haun aineistorekisteristämme osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 saat selville mitä materiaalia Turun kaupunginkirjastosta löytyy. Voit käyttää asiasanaa "Italia" ja yhdistää sen esim. asiasanaan "ruokakulttuuri" tai "ruokaperinne". Voit myös käyttää asiasanaa "tapakulttuuri".Halutessasi voit rajata kielivalikosta toivomasi kielen.
Näin löydät esim. teokset Ruggerio, D. "Italialainen keittiö" (2001), "Maailman keittiöitä: Italia" (1998) ja "Italian keittiö" (1990).
Myös matkakirjoista löytyy usein tärkeää tietoa eri maiden perinteistä ja esim. ruokakulttuurista.
Kannattaa ottaa yhteyttä lainopilliseen asiantuntijaan. Oikeusaputoimistot löytyvät osoitteesta Oikeusministeriön sivuilta https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index.html
Helsingin kaupungin velkaneuvonnan sivut osoitteessa https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/helsinginoikeusaputoimisto/fi/i…
Töölön kirjastossa järjestetään maanantaisin klo 17-19 maksutonta oikeudellista neuvontaa. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista virka-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Neuvonnasta vastaa Suomen asianajajaliiton Helsingin yhdistys.
Kirja on novellikokoelma, jonka tekstejä yhdistää sama aihe. Kirjan nimestä voi sen päätellä, ja kirjan lukemalla selviävät sankarit ja tapahtumapaikat ja -ajat. Kirja on Rauman kaupunginkirjastossa hyllyssä. Tule siis lainaamaan, niin voit itse lukea kirjan.
Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat...
Ilkka Remes on salanimi, jonka kirjailija omaksui itselleen ensimmäisen kirjansa julkistamisen myötä. Ilkka Remeksestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ja Vastausarkistosta löytyy melko runsaastikin tietoa kirjailijasta itsestään.
Lohjan kaupunginkirjastossa on säilytetty myös lehtiä ja lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Ilkka Remeksen elämästä ja perheestä. Niitä voit nyt kysyä pääkirjastosta.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan "pilkku" seuraavasti:
"ympäristöstään väriltään t. valoisuudeltaan erottuva pieni kohta, laikku, läikkä, läiskä, piste."
Ulla-Maija Kulosen toimittamasta teoksesta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | 1995, löytyi tieto, että sana pilkku juontaa sanasta pilkka.
Pilkka tarkoittaa (puuhun lyöty) merkki, rasti; maali (ammuttaessa); täplä, laikku.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
https://www.kotus.fi/sanat
Palvelussamme on ennenkin kysytty ruplan arvoa viime vuosisadan alussa ja näin on vastattu:
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen http://www.snynumis.fi/ neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen http://www.suomenpankki.fi/fi
Tuon ajan rahoista kerrotaan esim, Tuukka Talvion kirjassa Suomen rahat (Gummerus 1993)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Katri Ylanderin Mansikkamäki-laulu on laulajan Katri Ylander –nimisellä levyllä. Laulujen sanat löytyvät levyn tekstilipukkeesta. Nuotteja kappaleeseen ei ainakaan vielä ole saatavilla.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Kuntoluokassa 0 hinta on 1,50 euroa ja kuntoluokassa 01 0,50 euroa. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
Ahvenanmaalaisesta ruokaperinteestä löytyy tietoa ruokaohjeita sisältävistä teoksista, tässä muutama:
Suomen pitäjäruoat / toim. Jaakko Kolmonen (Hki : Patakolmonen, 1987).
Friman, Rosita, Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt : Rosita Frimanin reseptikirja (Parainen : R. Friman, 2002).
Skärgårdssmak veneessä / toim. Manne Stenros, Erik Hornmalm, (Lahti : A la carte kirjat, 2003 Jyväskylä : Gummerus).
Kirjaston käytettävissä olevasta lähteestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Sukunimet" (Otava, 2000) ei löytynyt mainintaa "Taipanen” –nimen alkuperästä.
Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka ylläpitämässä nimiarkistossa on yli 2,2 miljoonaa nimitietoa Suomen eri paikkakunnilta.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan
maksutta paikannimien, suku- ja etunimien käyttöä koskeviin kysymyksiin, maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9.30–11.30. www.kotus.fi
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa tiistaisin ja...
Tietoa Leena Landerista löytyy esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä, löydät lukuisia haastatteluja eri lehdistä.
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Leena Landerista Ammatti: kirjailija - sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
