Syöpätautien hoitomenetelmistä ja hoitojen hinnoista saat parhaiten
tietoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpätautien klinikalta http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,969
Syöpäjärjestöt tarjoavat neuvontaa ja tietoa syövästä ja sen eri hoito-muodoista http://www.cancer.fi/
Anni Kiikosen tarkkaa syntymä- tai kuolinvuotta ei löytynyt, mutta hän lienee kuollut viimeistään 1927, ks. Satakunnan Kansa 1.6.1927.
Tekijänoikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta, joten tämän perusteella Kiikosen tekstien tekijänoikeudet olisivat jo vanhentuneet.
Kirjallisuuden tekijänoikeuksista kannattaa kysyä Sanastosta. Sieltä haetaan myös lupa, jos tekijänoikeus on voimassa, https://www.sanasto.fi/luvat/.
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt yhtäkään mainitsemistasi paikannimistä.
Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.
Nimien alkuperää voisi tiedustella myös esimerkiksi suoraan Sonkajärven kirjastosta, jossa voi olla paikallishistoriikkejä (http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansa…).
Lutikka, toiselta nimeltään seinälude, on luteiden heimoon kuuluva hyönteinen.
Lutikat kulkeutuvat koteihin yleensä ihmisten mukana mm. lomamatkoilta sellaisista maista, joissa lutikoita paljon esiintyy. Lutikat tarttuvat vaatteisiin ja tunkeutuvat matkalaukkuihin esimerkiksi hotellihuoneesta, ja niiden mukana ne leviävät kotiin palattaessa omaan asuntoon. Jo yksikin lutikka riittää perustamaan parissa kuukaudessa kokoneisen uuden yhteisön.
Lutikka on yksi vaikeimmin opistettavista haittaeläimistä, joten on suositeltavaa käyttää aina asiantuntijapalveluita niiden poistamiseen. Ilman asianmukaisia välineitä ja koulutusta lopputulos on harvoin pysyvä, ja lutikkaongelma saattaa vain paisua tai levitä myös naapurien ja tuttujen koteihin tai...
Ei ole olemassa mitään yleistä korvaushintaa, jonka voisin tässä kertoa. Korvaushinta riippuu monesta asiasta, esimerkiksi kirjan iästä, saatavuudesta, arvosta jne. Pitäisi tietää, mistä kirjasta on kysymys.
Tekijänoikeudessa tehdään ero ns. julkisen ja yksityisen toiminnan välillä. Omassa yksityisyydessä saa tehdä melkein mitä vaan, eikä sitä kukaan valvo tai seuraa. Ongelma on lähinnä siinä, että moni uskoo yksityisyyden ulottuvan paljon kauemmas kuin se todellisuudessa ulottuu. Suomessa on lakia tulkittu niin, että yksityinen piiri tarkoittaa lähisukulaisten lisäksi vain muuten läheisiä ystäviä, ei siis ketä tahansa, joka sattuu kotioven sisäpuolelle tulemaan. Erityisesti netissä on vaikea hahmottaa sitä, ettei mikään ns. suljettu yhteisö on automaattisesti yksityisyyden piirissä, jos yhteisö ei todellisuudessakin koostu lähisukulaisista ja ystävistä.
Tästä syystä lähtökohtana on hyvä pitää sitä, että myös suljettu verkkofoorumi on...
Perä-Pohja-lehdessä on ollut juttu "Liput liehumaan itsenäisyysjuhlana! Illalla juhlavalaistus" jo 04.12.1927 (nro 280, s. 3), jossa kehoitetaan asettamaan kynttilöitä ikkunalle klo 6 illalla, kuten muuallakin Suomessa. Tuolloin oli kyseessä itsenäisyyden 10-vuotisjuhla.
Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1572090?page=3
Toisaalta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenteri-sivuilla kerrotaan itsenäisyyspäivään liittyvästä kynttilä-perinteen ulottuvan jopa vuosisatoja taaksepäin:
Perinteen historiasta ei ole tarkkaa tietoa. Kun Suomi oli osa Ruotsia, kynttilät ikkunalla juhlistivat kuningasperheen syntymäpäiviä tai vierailuja. Sortovuosina suomalaiset...
Seena ei valitettavasti löytynyt mistään tutkimistani nimikirjoista. Nimeä eniten muistuttavat muodot ovat vironkielinen Senna sekä englanninkielinen Sheena, joka on muunnelma skottilaisesta nimestä Sine. Nimi esiintyy mm. elokuvassa Sheena - Viidakon kuningatar.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimen ovat saaneet Suomessa alle 15 miestä ja alle 55 naista. Katso tarkemmin sivulta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Trailerin musiikista emme löytäneet tietoa.
Elonetin ( Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivusto, jossa on tiedot suomalaisista elokuvista) mukaan Visa Mäkisen Yön saalistajat -elokuvan ainoana musiikkina on Raikko Pihlajamaan ja Matti Ruoholan esittämä kappale Oolannin sota, jonka sanoittajaa ja säveltäjää ei tunneta. Alla linkki Elonetiin:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/119843
Toisen maailmansodan sodanjulistuksia päivineen on listattu tässä Wikipedia-artikkelissa.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta: 6.12.1941
Australia: 7.12.1941
Kanada: 7.12.1941
Tsekkoslovakia: 16.12.1941
Uusi-Seelanti: 7.12.1941
Etelä-Afrikan Unioni: 8.12.1941
Intia, Ukraina ja Valko-Venäjä eivät olleet tuolloin itsenäisiä valtioita (vaikka olivatkin YK:n perustajajäseniä 1945), eivätkä julistaneet sotaa Suomelle. Valtioiden rooli allekirjoittajamaina lienee ollut lähinnä diplomaattinen kompromissi ja muodollisuus.
Puuvillasta lähinnä tekstiiliteollisuudessa löytyy jonkin verran kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi). Voit käyttää aihe-hakua ja antaa hakusanaksi luonnonkuidut. Näin löytyy esim. teos Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet, 1999, ja Sundquist, Jorma: Tekstiiliraaka-aineet 1: Luonnonkuidut, 1988. Internetistä puuvillasta ja sen viljelystä löytyy tietoa seuraavista osoitteista http://www.finatex.fi/html/kuituopas.htm - kasvikuidut - puuvilla, http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla00/koku/index.html - puuvilla. Nämä sivut löytyvät myös käyttämällä Google-hakukonetta, www.google.fi, hakusanalla puuvilla ja kohdistamalla haun suomenkielisille sivuille.
Erilaisista...
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
Anni Polva (oik. Polviander) elää ja voi hyvin. "Turkulainen"-lehdessä oli hänestä juttu viimeksi hänen 87- vuotisjuhlansa kunniaksi (6.1.02). Juttu ilmestyi lehdessä 16.1.02 otsikolla "Ikinuori poikatyttö".Siinä hän kertoo lapsuudestaan Tampereella ja elostaan 50 vuotta turkulaisena sekä Tiina-kirjoista.
Useimmiten nimet Piispa, Pispa kertovat piispojen oikeuksista.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Vastauksessa kerrotaan: "Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja."
Savossa, Keski-Suomessa, Reisjärvellä ja Pellossa esiintyy nimi Piispanen.
Lisätietoja teoksesta: Suomalaiset sukunimet
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monta Piispanen nimistä henkilöä on Suomessa
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
On olemassa erilaisia sopimuksia tästä asiasta. Esimerkiksi KVTES:n eli Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuosiloma-aikaan sisältyvällä täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää. Joissakin muissa sopimuksissa kuitenkin lauantait ovat mukana laskettaessa vuosilomapäiviä.
KVTES löytyy alla olevasta linkistä. Vuosiloma-asiaa on luvussa IV:
http://www.kvtes.fi/kvtes.pdf
Kaikki työehtosopimukset löytyvät Valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön ylläpitämä Kielijelppi-sivusto opastaa viittaamaan nettisivuun lähteenä seuraavasti:
"Tekstin yhteyteen tuleva lähdeviite kirjataan muotoon: “Sivun otsikko”. Kielijelpin www-sivusto. < #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. Päivämäärä, jolloin sivua on käytetty lähteenä."
Eli tämä vastaukseni merkittäisiin näin:
“Lähdeviitteiden merkintä”. Kielijelpin www-sivusto.
< #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. 26.3.2015.
Mene sivulle www.helmet.fi ja klikkaa oranssissa palkissa (sivustonyläosassa) olevaa kohtaa HAE AINEISTOA (edessä suurennuslasin kuva). Kirjoita haluamasi kirjan nimi, klikkaa hakutuloksesta kirjan nimeä ja saat sijaintitiedot. Jos kirjaa on juuri nyt saatavilla, voit laittaa ruksin kohtaan Näytä saatavilla olevat. Jos on joka paíkassa lainassa, voit laittaa maksuttoman varauksen.
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Mikäli tarkoitat 1970-luvun puolivälin hintoja, on kysymykseen vastattu aikaisemmin tässä palvelussa. Vastauksen löydät arkistosta esim. asiasanalla LP-levyt.