Uskoisin, että tarkimmat tiedot saat soittamalla oman alueesi sähköyhtiöön.
Koska kysymyksestä ei selviä, oletko alan koulutuksen saanut vai et, kannattaa kuitenkin muistaa, että sähköasennukset ovat hyväksyttäviä ja turvallisia vain ammattilaisten tekemiä.
Normaalisti lehden sijaintitiedot saa auki klikkaamalla lehden nimeä tai hakutuloslistauksessa näkyvää linkkiä Näytä sijainnit. Lisätiedoissa mainitsemassasi lehdessä sijaintitietoja ei ole, mikä tarkoittaa, että kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään kirjastoon. Nimeketietue on saattanut jäädä vahingossa näkyviin. Voin ilmoittaa luetteloinnista vastaavalle taholle, että poistaa tai piilottaa tämän "tyhjän" tietueen.
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli:
https://en.wiktionary.org/wiki/tseh
Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän eläinten-, varsinkin koirankutsusana:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all
Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevasta Sulunharjusta ei löydy juurikaan tietoa painetuista tai sähköisistä lähteistä. Kannattaa olla yhteydessä suoraan geologian asiantuntijoihin, esim. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastoon: Geotieteiden ja maantieteen osaston yhteystiedot | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi).
Jääkaudesta ja historiallisesta geologiasta löytyy yleistietoa mm. seuraavista kirjoista:
Isomäki, Risto: Miten Salpausselät syntyivät (2015)
Jääkaudet (toim. Marjatta Koivisto) (2004)
Ruokajäte on ruokaa, joka päättyy roskiin ehkä jo ennen kauppaan pääsyään. Espoon ympäristökeskus
Ruokahävikki on ruokaa, joka päättyy roskiin kauppojen, ravintoloiden tai kotitalousten kautta ylimääräisenä ruokana. Fiksuruoka.fi
Biojäte on kaikenlaista eloperäistä roskaa esim. hedelmien karoja ja kuoria. HSY.fi
Se, mitä ruokajätteeseen lasketaan, riippuu siis siitä, mitä osaa jätteestä tarkastellaan.
Kokoelmasta Nikula, Alli : Satukärpänen löytyy satu Lapinpoika Aslakin seikkailut jouluaattona.Sadussa lapinpoika Aslak lähtee kyllä yksin hiihtämään, mutta ei joulukirkkoon, vaan etsimään joulukuusta. Hän eksyy matkallaan, löytää Joulupukin pajan, putoaa pukin säkkiin ja tulee kuljetetuksi kotiinsa. Ehkäpä tämä silti on etsitty satu.
Parhaiten tietoa saat varmasti kustantaja Bradt Travel Guidestahttps://www.bradtguides.com/contact-us
Kotimaisissa kirjoissa kannen kuvaajan nimi on yleisesti heti alkusivuilla.
Ottaisitko yhteyden sen kirjaston esimieheen, johon haet kesätöihin. Esimiehen yhteystiedot löytyvät sivun www.helmet.fi kautta. Etsi ensin ko. kirjaston sivut valitsemalla oikealla olevasta Löydä kirjastosi -valikosta ja valitse sitten yhteystiedot. Esim. Sellon kirjaston esimiesten yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Hannu Salaman henkilötiedot (myös tiedot perhesuhteesta) löytyvät kirjasta Kuka kukin on (1994). Kirja on luettavissa lähes kaikissa Suomen kirjastoissa.
Anni Kiikosen tarkkaa syntymä- tai kuolinvuotta ei löytynyt, mutta hän lienee kuollut viimeistään 1927, ks. Satakunnan Kansa 1.6.1927.
Tekijänoikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta, joten tämän perusteella Kiikosen tekstien tekijänoikeudet olisivat jo vanhentuneet.
Kirjallisuuden tekijänoikeuksista kannattaa kysyä Sanastosta. Sieltä haetaan myös lupa, jos tekijänoikeus on voimassa, https://www.sanasto.fi/luvat/.
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Hei!
Alle 18-vuotiaan työntekoa sääntelee laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Nuorten työntekijöiden tekemää työtä sääntelevät myös seuraavat asetukset: valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007).
Lisätietoa löytyy mm. teoksesta Työpaikan ja luottamusmiehen lakikirja, Veltor 2008 (sivu 138 nuoret) sekä työsuojeluhallinnon internet-sivuilta osoitteesta: http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi, ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi. Lait ja asetukset löytyvät mm. internetistä osoitteesta www.finlex.fi (ajantasainen...
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Rahan arvoon vaikuttaa mm. sen kunto.
Suomenkielinen Wikipedian artikkeli toteaa, että yhtyeen kokoonpano on vaihdellut vuosien varrella, mutta laulaja Paavo ei ole koskaan esiintynyt oikealla nimellään. Yhtyeen monet laulut ovat rumpali Juha Takasen ja sanoittaja Jukka Välimaan käsialaa. Paavon henkilöllisyys on kuitenkin edelleen hyvin varjeltu salaisuus.
Heikki Poroila
Seuraavista pitäisi olla apua verkonpaikkuussa:
·Tammelin Jaakko: ”Verkon paikkaus”, 1977, 66 s.
·Heikkilä, Pekka: ”Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus”, useita eri painoksia, n. 60 sivua.
·Video ”Verkon pauloitus ja verkkokalastus” vuodelta 1991 perustuu edelliseen kirjaan. Videon tiedoista ei kuitenkaan näe, esitelläänkö siinä myös verkon paikkausta.
·”Kalamiehen tietokirja”, osa 3, sisältää verkkotietoa. Paikkauksesta on pari sivua.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta www.helmet.fi näet, missä kirjastoissa näitä on paikalla. Aineiston löytää tietokannasta kerralla kun valitsee alkusivulta vaihtoehdon Aihe ja kirjoittaa hakusanaksi ”kalaverkot”.
Kotimaisista verkkokaupoista en pektiiniä onnistunut löytämään. Pektiiniä kannattaa kysellä apteekeista, ja voihan verkkoapteekeille lähettää toiveen, että he ottaisivat pektiinin valikoimiinsa.
Ulkomaisissa verkkokaupoissa pektiiniä on myynnissä, mutta kaikki kaupat eivät välttämättä toimita tavaraa Suomeen.
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
