Molemmat runot ovat V.A.Koskenniemen tuotantoa, Koulutie (Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie) ja Elegioja 3 (Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin).
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli...
Capitalis monumentalis-kirjoitustyylistä eli roomalaisesta meisselikirjoituksesta on jonkin verran tietoa seuraavissa suomenkielisissä kalligrafiakirjoissa:
Airas, Annukka: Kalligrafia. WS 1998 sekä
Numminen, Ahto: Tekstauskirja. Otava 1988.
HelMet-kirjastojen osoitteenmuutosjärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi osoitteenmuutoslomakkeeseen kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti osoitteenmuutosjärjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukaan kannattaa varata kirjastokortin lisäksi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Tietokirjailija Jukka "Yucca" Korpela on kirjoittanut perusteellisen selvityksen omaan käyttöön kopioinnista. Se löytyy täältä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.4.html
Tekijänoikeuslaki ja paljon vastauksia tekijänoikeusasioihin löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/index.html
Hei,
Tampereen kaupunginkirjaston käyttösääntöjen http://www.tampere.fi/kirjasto/saannot.htm mukaan yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa 5 DVD-levyä.
Ikävä kyllä Pekka Lehdon elokuvaa "Kaivo" ei löydy lainattavaksi mistään. Se on kyllä ollut aikanaan myynnissä videomuodossa.
Suomen kansallisfilmografiassa (osa 11) on elokuvan kattava esittely sekä runsaasti viitteitä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin.
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
Tätä laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa eikä laulua löytynyt silloinkaan. Vastauksen kommenttikentässä eräs kommentoija muistelee laulun sanoja. Hänen mukaansa laulu alkaa: "Hyvää huomenta oma kulta". Näilläkään tiedoilla en onnistunut löytämään laulun nimeä tai esitystä.
Aiempi vastaus ja kommentti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistaako-kukaan-mujeen-laulamaa-lastenla…
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun ja tietää laulun nimen tai esittäjän tai muita tietoja laulusta.
Laissa Suomen lipusta 26.5.1978/380 ja sen 8 §:ssä sanotaan seuraavasti:
8 §
Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995/588)
Kyseeseen saattaisi tulla Margaret Mahyn Noitavaellus (Tammi, 1990). Siinä Laura-tyttö yrittää pelastaa pikkuveljensä Jackon pahalta hengeltä, joka imee itseensä muitten elinvoimaa ja energiaa pysyäkseen hengissä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4fa80e3-cf17-4889-a174-e4f7ae5ea64d
Mainitsemallesi Luontaisprismalle seuraavat yhteystiedot: Mikkolantie 1, 28130 PORI, puh. 02-625 1544
Merja Lindströmin teoksesta "Itsehoito-opas : homeopaattiset yhdistelmät" on toinen, uudistettu painos vuodelta 2002, ja sen kustantaja on Suomen kansallisbibliografian mukaan Porin luontaistuote ja homeopatia, joka puolestaan on yksi Hankintatukku Oy:n myyntipisteistä.
Hankintatukun www-osoite on: http://www.itsehoito.net/
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
Popedan Irmeli-kappaleen sanat löytyvät täältä:
http://www.stlyrics.com/songs/p/popeda7163/irmeli264119.html
Sleepy Sleepersin Kaksi tapaa keittää kahvia-kappaleen
sanoja en löytänyt Internetistä. Kappale löytyy levyltä Born in the S.A.V.O (1985). Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi.
Hannu Hautaniemellä on kappale Zai zai zai
Tapani Kansa laulaa Päättyneet on päivät -kappaleensa kertosäkeessä myös: "zai zai zai zai". Levytys on vuodelta 1968.
Molemmat voi kuunnella YouTubelta. Olisikohan kyseessä jompikumpi näistä?
