Hei
Linda Olssonin kirjat voi hyvin lukea missä järjestyksessä tahansa. Ne eivät ole jatkumoa toisilleen. Listauksen hänen kirjoistaan saat esi merkiksi Google-haulla Linda Olssonin kirjat.
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Suomessa ei ole yhtä minimipalkkaa, vaan minimipalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Kysy työpaikaltasi esim. luottamusmieheltä, minkä työehtosopimuksen mukaan palkkasi määräytyy. Voimassa olevat sopimukset löytyvät netistä ammattiyhdistysten sivuilta. Paljon tietoa työasioista löytyy mm. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilta:
http://www.alli.fi/tmavain/
Turun kaupunginkirjastossa ei ole Playstation -pelejä. Emme ole määrärahojen niukkuuden vuoksi edes harkinneet niiden hankkimista. Joudumme nykysin suorittamaan karsintaa mm. cd-romien tarjonnasta - valinnan keskeinen kriteeri on aineiston tietosisältö.
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
John Ronald Reuel Tolkien syntyi 3.1.1892 ja kuoli 2.9.1973. Lisää tietoa kirjailijasta saat mm. Suomen Tolkien-seuran kotisivuilta http://www.suomentolkienseura.fi/.
On olemassa pieni mahdollisuus, että palautuksesi ei ole rekisteröitynyt - esim. jos aineistoja on ollut päällekkäin palautuskoneen hihnalla ja vain ylempi viivakoodi on ollut sähköisen lukijan luettavissa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa aina kääntyä sen kirjaston puoleen, josta lainasit aineistosi, jotta henkilökunta voi tarkistaa, ettei palauttamaton aineisto ole hyllyssä. Tietysti kannattaa myös etsiä kotoa. Palautusautomaatista saa aina halutessaan kuitin palautuksistaan, mistä voi myös tarkistaa palautusten määrän ja nimekkeet.
Mikäli palauttamatonta aineistoa pääsisi hyllyyn saakka, pitäisi se sitten löytyä kirjastosta - ja se kirjautuu aina automaattisesti pois edellisen lainaajan lainoista jos uusi asiakas lainaa sen....
Vanhin löytämäni matrikkeli suomalaisista merikapteeneista on vuodelta 1906: Laurent, L.: Biografisk handbok över Finlands sjökaptener, skeppsregister m. m. Toinen painos tästä teoksesta on vuodelta 1922. Tiedustelkaa kirjan saatavuutta ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostanne.
Merenkulun historiaan liittyvää aineistoa ja tietämystä löydätte esim. Merimuseosta (http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm) ja Kotkan merikirjastosta (http://www.kotka.fi/merikirjasto/index.htm).
Tieto löytyy helmet.fi -sivustolta. Vasemmasta yläkulmasta painetaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen painetaan "Valitse palvelu" keskeltä sivua. Näin avautuu valikko, josta voi valita kirjastot, joissa on palautusluukku.
Suoranaisia oraakkeleja emme sentään ole vaan pyrimme perustamaan vastaukset lähteiden antamaan tietoon. Ja varmaan olemme erehtyväisiä siinä missä oraakkelitkin.
Kirjastokortissa on kirjastokortin numero, joka yhdistää kortin asiakkaan tietoihin. Sen kautta kirjastojärjestelmä pystyy ohjaamaan lainat oikealle kortille. Jos kirjastokortti katoaa, kortti ja sitä kautta myös numero voidaan vaihtaa, jolloin vanhalla kortilla ei voi enää lainata. Henkilötunnus taas on pysyvä, eikä sitä juuri vaihdeta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Henkilötunnus on yksilöivä tunniste, ja sillä voidaan yhdistää kirjastojärjestelmässä olevat asiakastiedot tiettyyn henkilöön. Joissakin kirjastoissa on aikaisemmin käytetty henkilötunnusta...
Kyllä Windows Me:tä vielä käyttää voi turvapäivitysten lakkaamisesta huolimatta. Suurin osa uusista tietoturvauhkista koskee nimenomaan Windows XP:tä, joka on selvästi suosituin käyttöjärjestelmä. Tietysti Windows Me tarvitsee suojakseen jonkin virustorjunta- sekä palomuuriohjelman.
Jos tietokoneeseen on asennettu Windows Me, niin koneella on ikää todennäköisesti jo yli 5 vuotta ja siihen ei enää kannata alkaa Windows XP:tä asentamaan. Eli uusi käyttöjärjestelmä kannattaa hankkia vasta uuden koneen yhteydessä. Tällöin voi uuden Windows-koneen vaihtoehtona harkita myös muita käyttöjärjestelmiä kuten Apple Macia tai Linuxia.
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Avaruusaiheisia runoja lastenkirjoissa:
Dahan: Tanssiva tähti (luokka 85.22 kuvakirjat)
Laulajainen: Jänis joka asuu kuussa (luokka 82.2 runot)
Nettisivu, josta löytyy enemmän aikuisten runoja: https://www.kuutarha.fi/astrologian-maailma/juttuarkisto2/tahdellisia_r…
Avaruusaiheisia lauluja CD-levyillä
Kengurumeininki: Linnunradan sankarit, mm. kappaleet ”Avaruuden kukkia”, ”Linnunradan sankarit” ja ”Kuuhullu”
Smurffit (esitt.): Smurffit avaruudessa, mm. kappaleet ”Tähdet yllä Smurffimaan” ja ”Smurffit kuussa”
Walking in the air (suomeksi Avaruus, esittäjänä ainakin Johanna Kurkela ja Antti Tuisku)
Nettisivulla lisää lauluvinkkejä: http://musiikkisokkelo.blogspot.fi/2013/07/taalta-tullaan-avaruus.html
Muuta musiikkia CD-levyillä (ilman...
Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972).
Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista.
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vastausta voisi kysyä suoraan esim. Maanmittauslaitokselta.
http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/tiedotus -sivulla
on useita vaihtoehtoja lähettää kysymys.
Yleisesti voi sanoa, että paikannimissä säilyvät vanhat sanamuodot ja että painettujen karttojen Skjåldholmarna-muoto lienee alkuperäinen.
Julkaisua johon olisi listattu kaikki julkishallinnon (= valtion, kuntien tm. julkisten yhdyskuntien hallinto) atk-päättäjät ei tietojemme mukaan ole, mutta avuksi kaipaamasi tiedon etsinnässä on sekä Suomen valtiokalenteri (http://www.halvi.helsinki.fi/valtiokalenteri/), jossa luetellaan valtion virastojen ja laitosten ylempi virkamieskunta sekä johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt, että Suomen kunnalliskalenteri josta löytyvät kaikkien Suomen kuntien keskeisten viranhaltijoiden yhteystiedot.
Kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista kautta maan.
Helsingin Kaupunginkanslian Kaupunkitutkimus ja -tilastot -osaston mukaan Helsingissä on noin 3000-3500 katua. Niistä on 42 sellaista katua, joilla asuu vain yksi ihminen. Lisäksi on reilut 400 sellaista katua, joilla ei asu ketään. Tietoja ei kerrota katunimien tarkkuudella. Vastauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lähteisiin.
Suomen sodan jälkeistä tilannetta on kuvattu monenlaisilla metaforilla. On vaaran vuosia ja karhun kainaloa. Mitä katsantokantaa edustat tai näkökulmaa haluat painottaa? Jos olet perehtynyt aiheeseen, voinet itse päättää onko tämä sopiva kielikuva. Esimerkiksi seuraavista verkostakin löytyvistä resursseista voisi löytyä tietoa turvallisuuspolitiikan näkökulmasta:
Tynkkynen, V., Karjalainen, M. & Airio, P. 2018. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: Edita.
Tynkkynen, V. & Jouko, P. 2007. Towards east or west?: Defence planning in Finland 1944-1966. Helsinki: National Defence University.
Visuri, P. 1990. Evolution of the Finnish military doctrine 1945-1985: Documentation. Helsinki: War College.
Visuri, P. (1998)....
