Osoitteessa http://www.evl.fi/kkh/ktk/uus2.htm löydät Harri Heinon artikkelin Intian uusista uskonnoista.
Tietoa hindulaisperäisistä uskonnoista Suomessa saat osoitteesta http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/hindbudd.htm jossa on Laura Maria Raitiksen artikkeli ko. aiheesta.
Hare Krishna-liikkeen suomalaiset sivut ovat osoitteessa http://www.saunalahti.fi/~krishna/
Brahmo samaj -liikkeestä löytyy maininta Ramakrishna-sivuilta:
http://koti.welho.com/rnikula/ramakrishna.htm
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta kysyttiin taannoin kuoleman kukasta. Kollega vastasi, että "erilaisissa yhteyksissä esimerkiksi vehkoja (Calla) ja muratteja (Hedera) on sanottu kuoleman kukiksi. Vanhan uskomuksen mukaan pidettiin kuoleman enteenä sitä, jos huonekasvina kasvatettava unelma (Asparagus setaceus) alkoi kukkia. Japanissa Amaryllidaceae-heimoon kuuluvaa Lycoris radiataa pidetään kuoleman kukkana: http://hiramenome.com/2011/08/higanbana-kuoleman-kukka/ "http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-ns-kuoleman-kukka
Alla olevista linkeistä löytyy etälukion materiaalia Raamatun jumalakuvasta, Wikipedian Jumala-atrikkeli, jossa mm. käydään läpi Raamatun kohtia, joissa Jumala mainitaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuston artikkeli Kolmiyhteinen Jumala: Isä ja Poika ja Pyhä Henki:
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala_(kristinusko)
https://evl.fi/tutki-uskoa/kolmiyhteinen-jumala
Käytin feministien määrittelyssä Wikipedian artikkelia. Se on tietenkin vain muutaman kirjoittajan totuus ja Suomesta löytyy varmasti muitakin feministeiksi tunnustautuvia ihmisiä. Wikipedia
Aloitin teosten etsinnän Kaari Utriosta.
Tein tarkennetun Helmet haun: Tekijä Utrio, Kaari (ei ) aihe kaunokirjallisuus - rajaus kirja ja aikuisten kokoelma.
Haku toi 41 tulosta esim. Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen, Suomen naisen tie - pirtistä parlamenttiin sekä Kiilusilmä feministi, eli, miksi en enää matkusta junassa. Helmet-haku
Sama haku (nimi vain vaihtuu) löysi Margherita Zilliacuksen kirjan Rätten till drömmar : rapport från Guinea Helmet-haku
Kokeilin samaan tapaan muitakin wikipedia listan nimiä. Kaikki heistä eivät ole...
Kirjastoista löytyy tietoa Väinö Linnasta ja hänen tuotannostaan.
Tässä joitain esimerkkejä:
N-B Stormbom : Väinö Linna - kirjailijan tie ja teokset
Juhani Salokannel: Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia T
Tuntematon sotilas -teosta käsitellään kirjassa Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija, WSOY, 1980.
Verkkosivustoja aiheesta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985904053
https://www.wsoy.fi/kirjailija/vaino-linna
Armeija-aikaa ja nuoren kirjailijan elämää avataan Kansallisbiografiassa.
Hei!
Sanalla kiire on tavallisen merkityksen 'käytettävissä olevan ajan niukkuus' lisäksi vanhempi merkitys 'päälaki'.
Joku on siis pukeutunut päälaesta kantapäähän.
Sana kiiri on taas jiirin rinnakkaissana ja tarkoittaa rakennusalalla
listojen, kehyslautojen tms. viistoa liitesaumaa.
Lähteenä käytetty: Suomen kielen perussanakirja, osa 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990
Almazin on myös säveltänyt Randy Crawford. Piano- tai kosketinsoitinsäestyksellä varustettuna kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmaista:
All woman Volume 3--A collection of songs for female vocalists--Production by Stephen Clark and Sadie Cook. IMP, Woodford Green, cop. 1995. 1-85909-223-3 Kust. tuotenro. 2444A IMP
Katri Helena, (esitt.) Parhaat Toimittaja: Ari Leskelä. Fazer Musiikki, Espoo, c1993, 1 sävelmäkokoelma, 94 s., kuv., 31 cm Tähtisolistit 951-757-278-6 Kust. tuotenro. F07615-8
Kyseisten nuottien saatavuuden voit tarkastaa omasta lähikirjastostasi. Mikäli niitä ei sieltä löydy, voit tilata ne lähikirjastosi kautta kaukolainaksi. Ainakin Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa ne ovat.
Kuusiokunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja seutukuntaan kuuluvat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kuusiokuntien yhteistyöstä löytyy tietoa esimerkiksi seutukunnan omilta www-sivuilta osoitteesta http://www.kuusiokunnat.fi . Kuusiokuntien seutukunnallisesta yhteistyöstä saa tietoa myös seuraavista www-osoitteista http://www.kuudestaan.fi ja http://www.etelapohjanmaa.fi . Myös Etelä-Pohjanmaan liiton sivut http://www.epliitto.fi/ ovat hyödyllisiä aiheen kannalta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy Virva-Leena Harviaisen artikkeli Kuusiokuntien yhteistyö, lähtökohdat, toiminta ja tulevaisuuden näkymät. Se on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 1/1990.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta...
Kyseistä lehteä ei löydy netistä, mutta se on luettavissa ja kopioitavissa mikrofilmiltä Lahden pääkirjastossa. Lisätietoa Lahden pääkirjaston mikrofilmipalveluista: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/mikrofilmit.htm
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa on vastattu samantyyppiseen kysymykseen 10.6.2021.Vastauksen voi lukea osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulevat-marjasekoitusten-kuningatar-ja?language_content_entity=fi
Aika vähän löytyy alan oppaita selkosuomeksi.
Ammattiopintojen materiaaleista maahanmuuttajille on tehty hyvä koonti 2012, mutta varmaan alkaisi olla uuden katsauksen paikka. http://www.edu.fi/download/141229_maahanmuuttajien_oppimateriaalikartoitus_25042012.pdf
Tutkielmasta sain vinkin yhteen kirjaan: Rakentavaa suomea - Rakennusalan oppikirja maahanmuuttajille - kirja on tarkoitettu rakennusalan alkeisoppikirjaksi maahanmuuttajille. Sen avulla maahanmuuttaja voi parantaa alan ammattisanaston tuntemustaan ja helpottaa siirtymistään joko työelämään tai ammattiopintoihin. Oppikirja on jaettu osioihin, joissa kussakin käsitellään yhtä rakennusalan keskeistä osa-aluetta (esim. puutyöt, muuraustyöt jne.). Tekstejä ja harjoituksia tukee laaja...
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy tietoja Kreikan ruokakulttuurista: Lakopulos, Kirsti: Tie miehen sydämeen kreikkalaisittain, 1989; Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö, 2003; Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja : terveen elämän avain, 1997;Maailman
keittiöitä: Kreikka : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Kreikan eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1997; Ljunggren, Hará: Ruokaretkellä Kreikassa, 1980. Voit tarkastaa kirjojen saatavuuden Hyvinkään kirjaston aineistotietokannasta: http://194.137.230.34:8005/intro?formid=form2&sesid=1065091163
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto
Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Asiaa kannattaa tiedustella sarjan kustantajalta Gummerukselta (https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/). Myös Ritva Ylösen väitöskirjaa Tervaksinen toteemi kannattanee tutkia. Siinä tutkimuksen aineistona ovat Iijoki-sarjan ilmestymisajan kritiikit, lehtikirjoitukset ja lukijakirjeet. Tervaksinen toteemi on luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94472 .
Helmet kortilla voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia. Jos haluat käyttää Kirkkonummen kirjaston sähköisiä palveluja tarvitset kirjastokortin tänne. Meillä on tarjolla kaksi e-kirjapalvelua, Ellibs ja Biblio, molemmista löytyy myös äänikirjoja. Palveluihin kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjastokortin saat käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Tässä Redwallin taru -sarja. Ensin alkuperäinen nimi ja sitten suomennos. Kuten huomaat, sarjaa on suomennettu yhdeksän osaa. Yhdeksäs julkaistaan tämän vuoden syyskuussa. Britanniassa ollaan jo pidemmällä joten voi vain arvailla tulevien suomennosten nimet.
REDWALL (1986) Soturi Matiaksen miekka (osa 1)
MOSSFLOWER (1988) Sammalkukkametsän sota (osa 2)
MATTIMEO (1989) Mattimeo (osa 3)
MARIEL OF REDWALL (1991) (Mariel taistelija (osa 4)
SALAMANDSTRON (1992) Salamnadastronin aarre (osa 5)
MARTIN THE WARRIOR (1993) Urhea Martin (0sa6)
THE BELLMAKER (1994)Kellonvalaja (osa 7)
OUTCAST OF REDWALL (1995) Pahan jälkeläinen (osa 8)
THE GREAT REDWALL FEAST (1996)
THE PEARLS OF LUTRA (1996) Jalokivien jäljillä (osa 9)
THE LONG PATROL (1997)
MARLFOX (...
Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen."
Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Hei!
Valitettavasti virallista historiikkia Loviisan seudun sotaveteraaneista ei ole olemassa. Mutta kaipaamasi tieto saattaa löytyä seuraavista julkaisuista:
Kull, Magnus: Trettio år av krigsveteranarbete i Lovisa, 1998 (8 s.)
Isaksson, Carola: Pernå krigsveteraner 1976-2006, 2006
Lapinjärven veteraanikirja, 1999
Husman, Carl-Henrik: Minnen från krigstiden 1939-45, 2005 (käsittelee Liljendalia)
Stjernschantz, Göran: Södra Finlands krigsveterandistrikt, 1997
Pernå i fosterlandets försvar, 1991
Yllämainitut julkaisut on lainattavissa Loviisan kaupunginkirjastosta, Kuningattarenkatu 24, 07900 Loviisa.
Puh: 044 723 0242
