Näiden nimien alkuperää on kysytty meiltä aiemminkin. Löydät vastaukset palvelumme arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Juhana" ja "etunimet Vilhelmi".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Juhanan rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhani, Juho ja Jukka, jotka ovat suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki juhlivat nimipäiväänsä Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Vilhelmi on Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. Vilhelm on ollut ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa vuodesta 1709 alkaen. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'.
Uusimiskertoja vähennettiin ja varausten maksimimäärää lisättiin. Näillä toimilla pyrittiin lisäämään aineiston parempaa saatavuutta kaikkia asiakkaita ajatellen ja toisaalta lisätä asiakkaan mahdollisuuksia saada uusinta haluttua aineistoa varaamisen kautta. Toimista päätettiin seutuyhteistyönä.
Nettilähteitä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;87611
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?re…
Kirjamateriaalia aiheesta ei kirjasto ole pullollaan, mutta jokunen kirja löytyi. Rikhard Tenlén kirjoittaa kirjassaan Vihreä leguaani Iguana iguana (julk. Suomen herpetologinen yhdistys 1998) seuraavasti: ”Elävien kasvien laittaminen tämänkaltaisen matelijan terrarioon tuottaa vaikeuksia. Jos kasvia ei voi syödä, sen päällä voi kiivetä tai maata. Toisaalta kasvit tekevät sisustuksesta näyttävämmän ja tuovat kosteutta. Kirjoittaja on käyttänyt silkki- ja muovikasveja elävien kasvien korvikkeena. Ne kestävät aitoja huomattavasti pitempään, jopa vuosia. …” Mervin F. Roberts kirjoittaa kirjassaan Terrariums for your new pet (T.F.H. Publications 1990) (vastaajan suomennos, kirjaa ei ole suomennettu): ”Kaikkein viihtyisimmissä terraarioissa on...
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Viipuriin. Päähenkilö on yksinhuoltajaäiti Ida Maria. Kirjassa kuvataan Ida Marian ja hänen tyttäriensä elämää.
Kirja on itsenäinen jatko-osa teokselle Kylä järvien sylissä.
Riippuu tutkimuksesta miten itäsuomalaiset on määritelty. Löysin netiltä uutisen ”Maakuntien geeniperimät poikkeavat jyrkästi toisistaan” vuodelta 2008, jossa kerrotaan, että ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maakuntien+geeniperim%C3%A4t+poikkea… . Uutisen alareunassa on linkki itse tutkimukseen PLoS ONE – tiedelehdessä ja sieltä löytyy kartta, johon on merkitty tutkimuksessa käytetty Etelä-Suomi ja Itä-Suomi. Itä-Suomeen kuuluu Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Geneettinen rajavyöhyke halkaisee maan Suomenlahden pohjukasta Pohjanmaalle. Seuraavassa viitteessä on tutkijoiden yhteystietoja, joista voi kysellä...
Oodista saamasi kirjastokortti on Helmet-kirjastokortti. Helmet-kirjastojen eKirjastossa ei ole Minna Canthin Kauppa-Lopoa, joten etänä et voi sitä kuunnella. Voit toki varata ja lainata sen cd-muotoisena äänikirjana. Halutessasi voit noutaa levyn vaikka Oodista.https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155989?lang=fin
Kyllä valokuvia edelleenkin kehitetään pimiössä, jos kyseessä ovat filmille kuvatut kuvat. Digikuvat puolestaan tulostetaan tulostimella paperille. Millaista tulostinta ja paperia käytetään, riippuu siitä, kuinka laadukas kuvasta halutaan.
Mainitsemaasi kirjaan sisältyy suositus ympäristöargumentoinnista markkinoinnissa. Ikävä kyllä kirjaa ei ole Hyvinkään kirjastossa lainkaan ja sekä Riihimäen että Helsingin seudun kirjastoista uusin painos on vastaushetkellä lainassa. Vuoden 1994 painosta voisi löytyä lainattavaksi Helsingistä pääkirjastosta, samoin siellä on käsikirjastokappale vuoden 1996 painosta.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.tat.fi/koulut ohjeita ympäristömarkkinoinnista. Lehtiartikkeleita löytyy artikkelitietokanta ALEKSIsta hakusanoilla ympäristöviestintä tai ympäristö & markkinointi. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Pääkirjaston musiikkiosastolla on teos
Hugo Alfven, en bildbiografi an Lennart Hedwall.
Gefen Gerardin teoksessa Composers' Houses lienee
vain maailmalla yleisemmin tunnettujen säveltäjien koteja.
Nordic artists' homes ja Pohjoismaisia taiteilijakoteja -kirjojen
luettelointitiedoissa ei mainittu Alfvenia.
The Aaltos –yhtye levytti 1970-luvulla muutaman levyn. Valitettavasti ainakaan enää ei kysymääsi levyä, eikä yhtyeen muitakaan levyjä, ole kirjastojen kokoelmissa.
Lentokoneista löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Berger, Rolf: Maailman lentokoneet, 2010.
Dick, Ron: 50 lentokonetta jotka muuttivat maailmaa, 2010.
Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet, 2008.
Jarrett, Philip: Legendaariset lentokoneet : ilmailun värikäs historia, 2008.
Laukkanen, Jyrki: Suomen ilmavoimien lentokoneet, osat 1-4.
Blatner, David: Lentoon : kaikki mitä olet halunnut tietää lentämisestä, 2005.
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjastossa ( http://kirjasto.kuopio.fi/ )
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja löydät aineistohausta kirjoittamalla hakusanaksi lentokoneet.
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Vanhat RSS-muotoiset uutuusluettelot poistuivat käytöstä, kun siirryttiin uuteen Helmet-verkkokirjastoon. Uudessa verkkokirjastossa voit käyttää uutuushakua. Verkkokirjastoon toteutetaan parhaillaan myös valmiiksi tallennettuja uutuushakuja, jotka tulevat käyttöön lähiaikoina (mahdollisesti jo tänään 19.6.2024).
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
